Lue keskustelun säännöt.
Istun yksin ja itken...
22.05.2007 |
En tiedä miksi menin naimisiin tuon miehen kanssa.
Hankaloittaa elämääni paljon, eikä edes tajua tekevänsä niin.
Nyt meni nukkumaan ja jätti minut yksin itkemään, riita täysin auki.
Saan huomenna olla lasten kanssa, miettien yksin mitä tein väärin saadakseni tälläistä kohtelua.
Pyysin illalla miestä käymään kaupassa, toi vauvalle maitoa, vaippoja ja soseita. Ok, tähän asti meni oikein. Kun pyysin tuomaan huomiselle päivälle jotain ruokaa jota voisin sitten tarjota pojalle ja syödä itsekin. Toi kaksi pientä valmiskeittopurkkia (mikro). Pari valmishampurilaista ja ajattelee sinisin silmin että noilla pärjätään! Noitako minun pitäisi lapselle tarjota?
Itse olen tällä hetkellä heikolla hapella, pitkän sairastamisen vuoksi.
Kauppareissu menee huomenna sitten siten että roikotan kahta lasta mukanani, haukkoen samalla henkeäni (en saa henkeä kunnolla edes istuen, miten sitten rasituksessa). Kantaen ruokaa koko perheelle kun mieheni on niin käsi ettei tajua mitä perheen elättämiseen vaaditaan! Vaivannäköä! Kaupan jälkeen sitten väsyneenä kokkaan molemmille ruokaa (kunhan ensin olen syöttänyt vauvan, mahdollisesti syöttänyt ja vaihtanut kuiviin) + päivän muut työt kuten lasten normaalit ulkoilut.
Mies ei edes sen vertaa voinut keventää taakkaani että olisi oikeesti voinut tuoda sellaista ruokaa jota voi ilman kiukkua syödä.
Olisi kuulemma pitänyt sanoa mitä tuodaan, kun ei kuulemma osaa mitään ostaa! Miksi ei voi opetella sitten? Mikä helvetin valmis kauppalistankirjottaja minä olen? Jos minä osaan valita terveet vaihtoehdot kaupasta ilman listaa, miksi mies ei osaa?
Ei osaa mies edes siivota (sanonut niin), ei osaa pestä vauvan tuttipulloa aamulla saati täyttää tai tyhjentää tiskikonetta. Pestä pyykkiä. Ei sen aina näitä tarvitsisi tehdä mutta edes sillon kun minä olen sairas. Ei osaa imuroida, ei korjata tavaroita omille paikalleen yms. Lista on pitkä! Ainoa mitä osaa tehdä...käy töissä eikä mistään muusta puhukaan. Työ antaa vapaatakin hyvin mutta mitä tekee mies? Istuu tietokoneella monta tuntia päivässä. Kaipaisin mieheni seuraa mutta kun pyydä sanoo:- oota 5min niin sitten tuun (joka tarkoittaa, odota 3h niin ehkä sitten nousen tästä ja menen nukkumaan).
Miksi menin naimisiin noin avuttoman miehen kanssa, miksi! Rakastan häntä, mutta miksi? Koko perhe joutuu kaaokseen tuon takia!
Nytkin mulla on nälkä...
Mutta en suostu noihin valmistavaroihin koskemaan.
Käyn huomenna kaupassa, kannan niska vääränä kaikenlaista syötävää kotiin, vaikka joutuisin sen jälkeen sairaalaan henkitoreissani.
Prkl...sydänsairas ihminen oon mutta ei se miehelle merkkaa mitään.
Sitten kun kuolen niin...toivottavasti tajuaa mitä menetti.
Itsekäs olen...
Miksi helvetissä vaadin miestäkin osallistumaan lastensa ruokkimiseen, siisteyteen ja muuhun ylläpitoon. Edes silloin kun itse olen sairas.
Kommentit (52)
helpommalla ja vähemmällä riitelyllä. Miehet on ihan tolloja ruuanlaiton suhteen (useimmat) ja eivät putkiaivoillaa pysty ajattelemaan niin montaa asiaa kerrallaan kuin kaupasta ostettavat ruuat.
Sitten teette selkeän jaon kotitöihin, kummallekn vuoropäivin (esim.) tiettyjä töitä, ja niistä pidetää sitten kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kokemus miehistä: niillä on ihan aitoa halua olla naisilleen mieliksi, mutta tarvitsevat siihen selkeät ohjeet. Vaikkapa esim sen kauppalistan. Tai jos haluat, että mies siivoaa, niin älä sano " siivoa" , vaan " imuroisitko eteisen ja keittiön, myös mattojen alta ja nurkista ja niin että siirrät myös huonekaluja." Ja muistat kehua päälle.
Eiköhän se siitä...
Ymmärrän, että olet sairas ja väsynyt ja odotit mieheltäsi enemmän. Hän kuitenkin meni kauppaan ja osti ruokaa, joka hänestä itsestään varmaan oli ihan ok. Ihan oikeasti: olisit voinut antaa hänelle paremmat ohjeet, mitä tuoda, jos se kerran on niin tarkkaa.
Kerro rauhallisesti huomenna miehellesi, miksi olit pettynyt ja vihainen. Miehestäsi nimittäin tuntuu, että hän yrittää, mutta mikään ei kelpaa.
Mutta, joo...Kyllä minä teen miehelle aina pilkuntarkan ostoslistan, kun lähtee kauppaan. Ei siitä muuten mitään tulisi. Jos minä kerran olen se, joka sen ruuan niistä ostoksista valmistaa, niin tottakai kerron, mitä tarvitsen.
Mitäköhän tuohon kaikkeen muuhun nyt sanoisi? Kyllä teillä on nyt vakavan keskustelun paikka. Et sinä mikään kodinkone ole, vaikka kotona nyt oletkin. Ja koneetkin menee joskus epäkuntoon...
Tsemppiä! Älä itke, vaan yritä ryhdistäytyä ja kehittää joku strategia, jolla lähestyä miestä aiheen tiimoilta.
pahaa oloasi, niin mikset kirjoittanut listaa? Kai sä nyt jo miehesi tunnet. Mulle ei tulisi mieleenkään lähettää miestäni matkaan ilman listaa, silloin kun asia olisi mulle tärkeä, muuten sieltä kaupasta saattaisi tulla juuri tuollaista shittiä. Mun paasaukset terveellisestä ruoasta menee toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Ilman ohjeita kaupasta tulee moskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myönnä että miehesi ON palikka. Niin minäkin myönsin, ja sen jälkeen elämä on oikeesti ollut helpompaa. Mitäs jos kuitenkin huomenna söisit vaan ne valmisruuat ja antaisit miehen hoitaa kauppareissun, tällä kertaa ihan kunnon listan kanssa.
Niin minäkin kirjoitan tarkkaan mitä haluan, esim " punainen paprika, suomalainen kurkku, suomalaisia tomaatteja, rasvaton laktoositon maito, vaasan ruispaloja.. perunaa keltaisessa pussissa.."
Muista, se on mies. Miehiltä ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu.
(((((halaus)))))
Tilaat makoisan pitsan itsellesi ja lapsellesi ja syötät ne purkkiruoat miehelle ja sitten lakkaat passaamasta sitä.
Opastat kädestä pitäen miten kaikki tehdään, et alentuvasti etkä " äitinä" , vaan vaan sellaisena joka on tehnyt sitä enemmän ja nyt ne hommat täytyy jakaa uudelleen koska et jaksa muuten. Ja jos mies ei tee kun ystävällisesti pyydät (jos ja kun ei itse älyä) niin sitten et tee myöksään itse.
Miehet mielellään vetäytyy tän " tee sä kun mä en osaa=viitsi" homman alle tässä ainoassa asiassa eli kotitöissä. Vaadi, pyydä ja ota itsestäänselvyytenä että hänen täytyy kantaa osuutensa. Keskustele tilanteesta kauniisti, ÄLÄ heittäydy marttyyriksi äläkä kuvaile sairauttasi sen enempää - sano vain että et jaksa eikä voi olla tarkoituksenmukaista, että kaikki työt kuuluvat sinulle varsinkaan tässä tilanteessa.
Helppoa se ei tule olemaan, tottumus on toinen luonto ja laiskuus varsinkin, mutta tsemppiä sinulle, kannattaa tosissaan yrittää, mutta mahdollisimman rakentavasti, pitäen mielessäsi, mikä on tavoite = kotitöiden oikeudenmukaisempi jakaminen (keinoista viis).
Itse ällistyin kun tajusin että mieshän tekee, kun SELKEÄSTI pyydän ja kerron mitä toivon häneltä - sen sijaan että huokailen, vihjailen, syyllistän ja nalkutan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies käy kaupassa, jos teen listan:) Jos jotain unohtaa ostaa, niin sanoo, että MIKSI EN KIRJOITTANUT LISTALLE:S Muuten menee täysin samallailla, mutten itse ole mitenkään sairas:)
kyllähän mies ainakin yritti, jos ei osaa niin kirjoita nyt hyvä nainen
sille se kauppalista valmiiksi niin saat sitä mitä haluat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mies on ihan samanlainen törppö, jos hänelle ei anna kunnon ohjeita.
Nyt ryhdistäydy ja mene nukkumaan. Kohta olet entistä kipeämpi, jos et lepää kunnolla!
Menisit miehesi luo, halaisit ja sanoisit, että rakas, yritit parhaasi. anteeksi. Minun mieheni voisi varmasti tuoda kaupasta samat asiat, mutta, en siitä kyllä itkemään alkaisi.. eiköhän teiltä kaapista aina jotain ryynejä löydy millä pitää nälän pois.
Onnellisia hetkiä teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että itse olen yhtä avuton kaupassa kuin hänkin. Mua rupeaa jotenkin ahdistamaan kaikissa vähänkin isommissa kaupoissa ja tuon sieltä ihan mitä sattuu, jos ei ole tarkkaan listaa.
Jos miehessä on vähänkään insinööriä, hän tykkää järjestelmällisyydestä jja perusteellisuudesta, joten tee tästäkin taiteenlaji: tehkää vaikka yhdessä ne kauppalistat, osasto kerrallaan: mitä hedelmistä, vihanneksista, leivästä, lihasta, ja missä järjestyksessä ne on siinä kaupassa jossa käy, ja voisiko miehesi vaikka tehdä jonkin valmiin listapohjan tietokoneella jne jne...
Kyllä se siitä, kun lakkaat murjottamasta ja säälimästä itseäsi!
Halaus!!!
Tiedän että mies osaa mutta hän ei viitsi, hän ei viitsi edes yrittää.
Minä aion jatkaa samaa linjaa, valmiiksi ei nenänsä eteen enää saa asioita. Ei edes sitä kauppalistaa.
Miksi minun pitäisi palvella miestäni kun hän ei palvele minua?
Oikeesti, nyt saa riittää.
Opetelkoon itse. Kysyköön neuvoa jos ei jotain osaa mutta mä en enää valmiiksi tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en itseasiassa ymmärrä. Miehesi ei tuonnut mieleistäsi ja terveellistä ruokaa. Mutta mitä sen on väliä, kun sairastaa, voi joskus jostain yrittää päästä vähän helpommalla. Ehkä miehesi on ajatellut juuri niin, että sinun ei tarvitsisi laittaa ruokaa.
Ja seuraavalla kerralla teet listan.
Kukaan ei ole ajatustenlukija, kaikista vähiten ne miehet. Niille pitää kertoa mitä toivoo ja haluaa, ja mieluiten useampaan kertaan.
Kotitöiden suhteen annan neuvoksi, että otat jonkun homman, jonka siirrät kokonaan miehesi vastuulle ja ohjeet siitä kuinka se tehdään.
Esim. kaupassa käynti voi olla vakiohomma niin, että teilläkin on varmaan tavaroita, joita kaupasta tuodaan joka viikko, tyyliin leipää, juustoa, maitoa, leikkeleitä jne. Teet niistä listan (ja joudut tekemään listan vain kerran) ja miehesi tuo aina nämä tavarat kerran viikossa sovittuna päivänä, itse haet vain täydennyksiä.
Itsesäälissä on ihan turha rypeä.
Vierailija:
Tiedän että mies osaa mutta hän ei viitsi, hän ei viitsi edes yrittää.
Minä aion jatkaa samaa linjaa, valmiiksi ei nenänsä eteen enää saa asioita. Ei edes sitä kauppalistaa.
Miksi minun pitäisi palvella miestäni kun hän ei palvele minua?
Oikeesti, nyt saa riittää.Opetelkoon itse. Kysyköön neuvoa jos ei jotain osaa mutta mä en enää valmiiksi tee mitään.
Eikä sitä marttyyriyttä huomaa kukaan muu kuin sinä itse
Nyt kyllä kuulostat aika lapselliselta. Tuo taktiikka ei auta ollenkaan, lisää vain ongelmia. Välinne tulehtuvat ja sinä katkeroidut.
Menkää parisuhdeneuvontaan. Saatat yllättyä; vika ei ole vain miehessäsi ;)
Vierailija:
Tiedän että mies osaa mutta hän ei viitsi, hän ei viitsi edes yrittää.
Minä aion jatkaa samaa linjaa, valmiiksi ei nenänsä eteen enää saa asioita. Ei edes sitä kauppalistaa.
Miksi minun pitäisi palvella miestäni kun hän ei palvele minua?
Oikeesti, nyt saa riittää.Opetelkoon itse. Kysyköön neuvoa jos ei jotain osaa mutta mä en enää valmiiksi tee mitään.
Ajatuksesi on melko yksipiimaista.
ja tekeekin paljon, mutta silti kaupasta tuodut ostokset voisivat olla ihan samanlaiset. Miehesi varmaan ajatteli, että sairaana et jaksa laittaa ruokaa, joten hän toi helposti lämmitettävää. Mitä vikaa noissa on? Ei ehkä kaikkein terveellisintä, mutta kyllä noilla hengissä pysyy!
Ehkä miehesi tuntee, että teki hän miten hyvänsä, niin mikään ei sinulle kuitenkaan kelpaa. Miksi siis edes yrittää!
Minä teen itsellenikin ostoslistan, muuten jäisi varmaan ainakin puolet tarvittavista asioista ostamatta. Jos miehesi kerran on tietokoneihmisiä, niin hän voisi vääntää näppärästi itselleen tietokannan, jonka perusteella hän voi generoida ostoslistan riippuen siitä, ostetaanko kahdelle vai neljälle hengelle, kahdeksi päiväksi vai viikoksi. Lista kertoo, mitä pitää ostaa joka tapauksessa ja mitkä pitää käydä ensin kaapista (tai vaimolta) tarkistamassa.
olen vain niin väsynyt. Henkisesti.