Mitä tarkoittaa hyvin kasvatettu lapsi?

hyvin kasvatettu lapsi ottaa muut huomioon, ei ole väkivaltainen eikä itsekäs, osaa pöytätavat ja peruskäyttäytymisen.



Kaikki tämä tietysti suhteessa ikään. Esimerkiksi 1-vuotiasta ei voi vaatia syömään siististi eikä istumaan kunnolla pöydässä, 3 v voi edellyttää, ettei tahallaan leiki ruoalla, mutta vahingoista ei voi juuri moittia. 5 v pitäisi olla jo aika taitava ja kyetä keskittymään syömiseensä. jne.

Meillä 3-vuotiaalta vaaditaan peruskäytöstavat, muita ei satuteta, kiusata eikä ympäristöä tuhota. Vahonoista ja varsinkin tahallisista " virheistä" pyydetään anteeksi ja korjataan sotku niin hyvin kuin lapsi pystyy. Juosta saa vain paikoissa, joissa ei ole isoa riskiä törmäillä tai satuttaa itseään.



Ihmisille sanotaan hei lähtiessä ja tervehditään tavatessa, ruokapöydässä ollaan kunnolla, vaikka ruoka ei maistuisikaan. Olemme myös opettaneet kärsivällisyyteen, jos vanhempi on esim. aloittanut lehden lukemisen, lapsi voi odottaa sen 10 min ennen kuin aikuinen tulee leikkimään jne.

Meillä on samat periaatteet. Kyläpaikoissa olen kiinnittänyt huomiota, että meillä saattaa olla vähän tiukempi ote. Monien lapset eivät edes kiitä tai tervehdi eikä heiltä sitä vaadita. Puutun aika helposti kaikkeen. Yhtään ei saa kiljua, pomppia sängyssä tai muuta. Siksi olen saanut kuulla olevani tiukkapipoinen. Toisaalta olen saanut myös hyvää palautetta lapsen käytöksestä.



Ennen lasta ajattelin, että kuvailemasi kasvatus on itsestään selvää, mutta ei se taida ollakaan. En ajatellut muuttaa tyyliäni, kiinnostaa vain kuulla, mitä te muut vaaditte esimerkiksi 3- ja 5-vuotiailta, jotka jo ovat sen ikäisiä, että kasvatuksen jälki näkyy.



T. Ap

Meillä ei noin tiukka ote. Kuopus on aika ujo enkä vaadi häntä väkisin kiittämään tai tervehtimään (menee lukkoon / alkaisi itkeä). Kiljua saa hiukan, mutta ei sisällä liian kovaa, jos ihmiset häiriintyvät. No joo, ei meilläkään saa sängyssä pomppia.

Ulkona lapset saavat riehua ja kiljua ja leikkiä vapaasti (toisia satuttamatta ja paikkoja rikkomatta). Mun mielestä meidän lapset ovat hyvin kasvatettuja. Eivät tunge toisten koteihin sisään kutsumatta, ottavat toiset lapset huomioon, leikkivät yleensä kivasti toisten kanssa.

Joidenkin mielestä lasten pitäisi olla aina hiljaa ja paikallaan, mutta silloin kyllä lapsuus jo riistetään (edellä mainittuun ajattelutapaan törmää joskus lapsettomien yli 40-vuotiaiden keskuudessa).

Vierailija:

Meillä on samat periaatteet. Kyläpaikoissa olen kiinnittänyt huomiota, että meillä saattaa olla vähän tiukempi ote. Monien lapset eivät edes kiitä tai tervehdi eikä heiltä sitä vaadita. Puutun aika helposti kaikkeen. Yhtään ei saa kiljua, pomppia sängyssä tai muuta. Siksi olen saanut kuulla olevani tiukkapipoinen. Toisaalta olen saanut myös hyvää palautetta lapsen käytöksestä.

Ennen lasta ajattelin, että kuvailemasi kasvatus on itsestään selvää, mutta ei se taida ollakaan. En ajatellut muuttaa tyyliäni, kiinnostaa vain kuulla, mitä te muut vaaditte esimerkiksi 3- ja 5-vuotiailta, jotka jo ovat sen ikäisiä, että kasvatuksen jälki näkyy.

T. Ap