Miksi te haluatte useampia lapsia?

että toivon omille lapsilleni rikkautta sisaruksista.

että on paljon tekemistä. Yhden lapsen kanssa oli mulle liian hiljasta ja vähähommasta ja kuitenkin se yksikin lapsi sitoo niin, ettei pysty paahtamaan entiseen malliin töissä ja harrastuksissa ja baanalla. Eli piti sit saada kotiin hirmunen härdelli, ettei tylsistyis :). Siksi.

Ja sitten se kun se pieni siloposkinen vauva, katsoo niin viattomilla silmillään takaisin. Ja kasvaessaan tuntee sut omaksi äidikseen. Maailman tärkeimmäksi ihmiseksi! Se on vain joku alkukantainen tunne se vauvakuume. Halu saada oma lapsi! Ja vaikka niitä on jo useampi, niitä haluaa lisää jos tuntuu että perheeseen vielä yksi mahtuu. Ja mikä sen ihanampaa kun katsoa omaa lapsikatrastaan leikkimässä yhdessä, syömässä yhdessä jne. myös riitelemässä yhdessä.

Minulla on surkeat välit omien sisarusten kanssa, mutta omilleni olen opettanut että pitävät yhtä toistensa kanssa, ja omasta mielestäni olen siinä onnistunut hyvin! :)

Mikään ei ole tärkeämpää kuin perheeni, joka ikinen lapseni on rakas. Ja heistä huolehtiminen on minulle tärkeintä maailmassa! Vielä sittenkin kun ovat omillaan.

kun leikkivät keskenään ja pitävät toisilleen seuraa. Eka pari vuotta on rankkaa, jos lapset on pienellä ikäerolla, mutta sitten helpottaa.



Ykisnäiselle lapselle on aina pidettävä seuraa lomamatkoilla, automatkoilla, mökillä jne. Meidän mökillä ei lapset suostuisi nukkua aitassa, jos olisivat yksin. >kahdestaan kyllä. Eli on niistä toisilleen turvaakin.

kun musta ja miehestä aika jättää, olis aika kurjaa, jos olis vaan yksi lapsi jolla ei olis sisaruksia...ja jos vaikka tää ainoa lapsi oliskin vaikka homo/lesbo:) Ei saatas lapsenlapsia:)



sisarukset ovat rikkaus. mun sisko on mua vaan vuoden vanhempi ja ollaan oltu parhaat ystävät AINA.



en haluaisi lapselleni sitä yksinäistä kohtaloa. jos et löydä kavereita, olet yksin tai vanhempies riesana.

ettei lapsemme olisi yksin sitten kun äitiä, isää ja isovanhempia ei enää ole.

Tuntuu, että aina vaan olisi enemmän annettavaa lapsille, kun tätä kotiäitiyttä on jo tullut harjoiteltua 3,5 vuotta ja jotain on tullut opittuakin ja ymmärrettyäkin. Tykkään että on riittävästi säpinää. Yhden kanssa ei aika kulunut niin hyvin ja nyt kaksi leikkii jo niin hyvin yhdessä, että kolmannelle olisi tilaa perheessä. Talous kunnossa yhdelläkin palkalla ja mies mukana touhussa töiden jälkeen. Ainoastaan se mietityttää, että sujuisiko seuraava raskaus hyvin ja saisimmeko terveen lapsen, kun koskaanhan ei voi tietää, vaikka edelliset ovat menneet ok. Toivottavasti ei toista koliikkista...huh. Raskaus ja synnyttäminen ovat jännittäviä ja sitten nähdä, että minkälainen vauva tuli.

KAksi meillä jo on...lapset tuo vaan niin paljon iloa ja elämää ympärille...mä vaan tiedän, että neljä lasta on meille se oikea luku.'

itkin ku luin ton sun jutun!!!



T.ap