Miten teillä on jakaantunut lasten nukkumaanmenopuuhat isän ja äidin kesken?
Meillä on käytännön pakosta joka toinen viikko yksin mun vastuulla, koska mies on iltavuorossa. Mutta pidin pääni ja halusin, että mies ottaa sen joka toisen, oman aamuvuoroviikkonsa, itselleen. Näin on menty nyt varmaan vuoden verran ainakin, ja vuorot pidetään, mutta pystytään luontevasti joustamaan, jos tarvetta on.
Olenko itsekäs vai mitä, mutta musta on ihanaa joinakin iltoina saada puuhata omia juttujani edes sen tunnin-pari ennen kuin itse menen nukkumaan. Nytkin on työn ohessa opiskelujuttuja, niin niitä pitää tehdä, tai joku suosikkisarja telkusta..
Kommentit (8)
Kaksi pientä lasta ja väsyttää. Mutta mies ei vaan auta ollenkaan, vaikka sanonkin asiasta usein
Isä hoitaa aina nukkumaanmenon. Jo kolmatta vuotta.
Arkisin miehellä on 2 vapaailtaa (pääsee koulusta klo 16), muuten on töissä klo 22 asti. Viikonloppuisin on töissä 10-22. Yhtään kokonaista vapaapäivää siis ei ole.
Mies raataa niin kovasti toimeentulomme ja tulevaisuutemme eteen (kun valmistuu, tulee saamaan hyvää palkkaa) ettei tulisi mieleenkään kaiken sen lisäksi vielä vaatia häneltä panosta lasten- tai kodinhoitoon.
Lapset näkevät isäänsä liian vähän, se on kurjaa, mutta toisaalta tämä systeemi mahdollistaa sen, että minä saan hoitaa lapsiani kotona. Lapsemme ovat 10 kk ja melkein 3 v.
Onneksi meidän muksuja ei tarvitse juuri nukuttaa. Isompi syö tottakai itse iltapalansa, minä syötän pienempää. Sitten mahdollinen iltasuihku ja hampaiden pesu, isompi potalle ja pienemmälle vaippa, yöpuvut päälle ja petiin. Esikoinen nukahtaa itsekseen omaan sänkyynsä, pienemmän imetän jonka jälkeen hän nukahtaa muutamassa minuutissa, joskus simahtaa rinnalle. Kaikki tämä vie max. 30 minuuttia, ja lapset ovat yleensä unessa klo 19:30. Sitten mulla on vielä 2,5 h omaa aikaa, kunnes mies tulee kotiin. Joskus odotan häntä, joskus uni vie voiton.
Iltapala ja iltapesu hoidetaan yhdessä. Lapsia on kaksi, joten yleensä toinen hoitaa toisen ja toinen toisen.
Nukuttamiseen menee n. puoli tuntia (ollaan lasten seurassa siihen asti kunnes nukahtavat) ja on todella ihanaa, että siinä vuorotellaan. Lapset nimittäin nukahtavat vasta klo 21 aikaan, jolloin on jo itsekin aika loppu, joten kiva päästä edes joka toinen ilta heti " vapaalle" :)
mutta silloin kun mies hoitaa " nukuttamisen" ei koskaan lue iltasatua iltarukousta. laittaa vaan lapset sänkyihin ja tokaisee ovella että hyvää yötä. ja kuuntelee sitten itkua vaikka tunnin. senkin takia hoidan " mielelläni" sen itse. mies ei myöskään koskaan vie lapsia hoitopaikkaan.
Suihkut ja iltapala yhdessä ja sitten toinen lukee isoille ja toinen pienille.
Unohdin tuosta aloituksestani, että itse käyn myös töissä, sen takia vuorottelu on minusta ihan oikeutettua.
T:ap
Yhdessä hoidetaan iltapalat ja -pesut, mutta varsinainen " nukuttaminen" tehdään vuoroiltoina. Käytännössä se tarkoittaa iltasadun lukemista, laulamista yms. touhua eli oikeastaan nukahtamisen " valvomista" . Lapset nukahtavat tämän jälkeen itse omiin sänkyihinsä, eikä huoneessa tarvitse olla, joten vastuu ei ole iso.
Tähän mentiin kun esikoisen aikana meillä oli jatkuva riidanaihe kumpi vie lapsen pesulle ja nukkumaan. Nyt kahden lapsen myötä ollaan menty siihen, että toinen pesuttaa toisen ja toinen toisen ja sitten vuorotellen noi muut hommat. Toimii meillä!
Ja on ihanaa sanoa hyvää yötä lapsille ja saada sen jälkeen vartti ihan issekseen roikkua netissä tai puuhata jotain. Tuntuu luksukselta!