Lue keskustelun säännöt.
Liian suunnitelmallista lastentekoa
29.11.2006 |
Ensimmäiseni ei ollut suunniteltu lapsi, hän syntyi huonoon seurustelusuhteeseen. Olin 28v, enkä halunnut tehdä aborttia.
Nyt olen 33v ja toivon vielä saavani toisen lapsen. Sanoin yhdelle kaverilleni, että suunnitelmissani on tehdä sen verran töitä, että äitiyspäiväraha nousee ja sitten tulla raskaaksi - ehkä alkuvuodesta 2008 tai loppuvuodesta 2007. Hänen mielestään se oli liian laskelmoitua.
Itselleni sopisi periaatteessa näin iän puolesta tulla raskaaksi vaikka heti, mutta mies ei halua ihan vielä, koska emme asu edes yhdessä.
Kommentit (14)
Ihan järkevältä kuulostaa, varsinkin jos mies ei vielä ole ihan valmis, ja todellakin suosittelen yhdessä asumista ennen läpsenyritystä.
Me kanssa " suunniteltiin" asia niin että lasta alettiin yrittämään sillä lailla että jos olisi heti tärpännyt, niin lapsi olisi syntynyt kuukausi valmistumiseni jälkeen. No, eipä tärpännyt heti, nyt on maisterinpaperit olleet kädessä jo jonkun aikaa ja lasta ei näy ei kuulu. Eli tarkoitan vain että älä luota liikaa siihen että lapsi tulee heti. Mutta kyllä tuo yhdessä asuminen olisi hyvä kokeilla ensin. Ja mitä työhön tulee, se yleensä kyllä odottaa. Laittaisin lapsenyrityksen etusijalle, mutta vasta sitten kun olette jonkun aikaa asuneet yhdessä ja mies on hommassa täysillä mukana.
Onnea lapsenyritykseen sitten kun sen aika tulee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naimisissa, ikää parilla 30-33v. Oma asunto oli jo, mutta sanoin miehelle, että haluan lapsen syntyvän vasta kun tutkinto ja remontti on valmis. Nyt siis jouluna valmistun ja lapsi syntyy toukokuussa 2007.
He eivät ole postimyyntikamaa. Tilatessa ei välttämättä tule mitään.
Ehkä se kuulostaa jostakin pahalta, että haluaa paremmat äitiyspäivärahat, mutta niin mekin olemme tehneet. Kun se kerran on mahdollista niin miksi ei? Muutto lapsen isän kanssa yhteen on ihan hyväksi varmasti myös, mutta se nyt järjestynee raskausaikanakin.
Tottakai jokainen normaali ihminen tajuaa, ettei lapsia noin vaan tehdä. Aina voi kuitenkin yrittää ajoittaa lapsen saannin johonkin ajankohtaan. Ei siitä mitää haittaakaan ole, kunhan tajuaa, että lapsi voi jättää tulemattakin, vaikka kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä näin elävät ovatkin vailla kunnon koulutusta ja työtä ja (vahinko)lapsia useille miahille yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka mietitään etuuksien suuruudet, sitten kuseskellaan ovistikkuihin, sen jälkeen raskaustikkuihin sen seitsemän kertaa. Sitten voikin käydä jos jonkin moisessa ultrassa selvittelemässä sikiön sukupuolta ja mahd. sairauksia. Jos ne ei miellytä, niin voi päätyä aborttiin ja aloittaa kaiken alusta.
Jos kuitenkin päätyy jatkamaan raskautta, niin on kiva, kun voi suunnitella sen mukavuussektion juuri sille päivälle kuin se itselleen parhaiten sopii.
Surullista, miten paljon ihminen on nykyään luonnosta vieraantunut :(
Mies ei siksi halua heti yrittää, koska hänen lapsensa ovat siinneet heti parista ensimmäisestä yrityksestä, jossa ehkäisyä ei ole käytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä tätä päivää ennen ole ollut mitään mahdollisuutta edes toisen lapsen ajatteluun.
t. ap
se raskaaksitulo menekään niiden omien suunnitelmien mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis että vanhemmat suunnittelevat lapsentuloa etukäteen, ja miettivät hetken jolloin AIKAISINTAAN lapsen olisi hyvä syntyä maailmaan. Siihenhän aikuisilla ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa.
Se on myös lapsen etu!
Se, että lapsentulon tarkkaa ajankohtaa ei voi tietää, saati saako niitä koskaan, on vaan hyväksyttävä, mutta jos tilanteet elämässä paljonkin muuttuu ja lasta ei näy ei kuulu, voi myös alkaa uudestaan käyttämään ehkäisyä ja siirtää tai luopua siitä vauva-haaveesta.
Ei ole synti käyttää järkeä ja suunnitelmallisuutta!!
Musta on silkkaa typeryyttä ottaa noin iso asia tyylillä " tulee kun tulee" . Ja useimmat meistä kuitenkin käyttää ehkäisyä parisuhteessa ennen lapsen tekoa, eli suunnittelua sekin on. Tietenkään luonto ei kunnioita ihmisen tahtoa siinä mielessä, että voi olla, ettei lapsia sitten tulekaan, kun niitä haluaisi. Sille voi tehdä ainakin sen verran, ettei jätä lapsen tekoa liian myöhäiseen ikään, mutta ap:hän on vielä ihan parhaassa lapsentekoiässä.
Musta kuulostaa kyllä tosi oudolta, että joku voi suunnitella lasta miehelle, jonka kanssa ei ole asunut edes yhdessä. Siinä yhteisessä arjessahan se parisuhde kuitenkin punnitaan. Kuulostaa lähinnä siltä, että ap aikoo tehdä lapsen jossain määrin yksin. Siihen ainakin pitää varautua, jos ei tähän mennessä ole tullut mieleen... Lapsen saaminen on niin iso stressitekijä suhteessa, ettei mikä tahansa ihastus sellaista kestä!
Itsekin halusin toisen lapsen pienellä ikäerolla sekä kaveriksi esikoiselle, myös sen takia, että kun seuraava laskettu aika on kolmen vuoden kuluessa edellisen lapsen syntymästä, saa saman äitiypäivärahan. Mulla se oli suht hyvä =)
Saa sitä järkeään käyttää lasten hankinnan suunnittelussakin!