Minkä ikäisille olette alkaneet lukea iltasatuja / satuja yleensä??

mutta iltasatuja on vielä turha yrittää, tyttö vaan innostuu riehumaan kun huomaa että äitikin höpöttää! =D

Iltasatuja varmaan noin vuoden ikäiselle.

1 v 3 kk kanssa katsellaan lähinnä kuvia ja lyhyitä juttuja jaksaa jo kuunnella.



kirjoja luetaan pitkin päivää montaaaaaaaaa kertaa joten illalla ei jaksa...

Pari vuotta on mennyt ja välillä pelottaa kauanko kirjaston kokoelmat riittää :). Toisaalta kun lapsi kasvaa niin siirrytään aina erilailiin satuihinkin. Nyt ei kuunnella enää Miinaa ja Manua+ Nalle Puhia vaan parin kolmen kasetin satuja. Juuri lainattiin Joulupukin jäljillä äänikirja.



Niin ja syy, en jaksa lukea. Meni pinna kun lapsi käänteli sivuja ennen kuin olin ehtinyt edes sitä lukea jne. Olen siis huono äiti, mutta hyvä kompromissi on nuo äänikirjat.

Ihan niin pienestä on kirjoja " luettu" , kun vauvaa on alkanut kuvat kiinnostamaan. Tosi pienestä (alle vuoden vanhasta) on myös jaksanut ihan lukemistakin kuunnella. Nyt lapsi on 2,5 ja on useampi kuukausi luettu oikein kunnon satuja iltaisin. Aina siis pidennetty lukutuokioita sen mukaan, mitä lapsi on jaksanut kuunnella.

On laulettu lapselle paljon ihan vauvasta lähtien ja jossain vaiheessa luettiin paljon loruja. Nykyään vuorotellaan iltalaulua ja iltasatua. Lisäksi 2 iltana lapsi menee nukkumaan ilman mitään oheisjuttua. Lähinnä siksi tehty näin, ettei sadusta/laulusta tulisi sitä pakkoa, jota ilman lapsi ei osaa nukkua... Kun joskus nukuttajana on kummit/mummitkin.

Siitä lähtien jatkuvasti, useita kirjoja päivässä ja jo yksivuotiaana pidempiä tarinoita. Lapsi on aina kuunnellut innoissaan. Alussa maisteli kirjoja mutta jo 2 kk iässä käänteli itse sivuja kovasivuisista kirjoista.



Aloita LORUISTA JA RUNOISTA. Ne ovat todella hyödyllisiä lapsen kielellisen kehityksen kannalta. Ja anna aluksi lapsellesi joku " vähempi tärkeä kirja" käteen syötäväksi ja lue sitten jotain muuta kun hän mutustelee kirjaa. Suuhun vieminen on luonnollinen kehitysvaihe ja tärkeä sekin.



Meidän tyttö on tarhassa erittäin paljon edellä muita (nyt 2 v 8 kk). Tunnistaa kaikista kuulemistaan sanoista alkukirjaimet, osaa aakkoset, teki jo 1.5 vuotiaana itse omia loruja jne.



LUKEMINEN KANNATTAA AINA!

Nykyään meillä luetaan satu ennen päiväunille ja yöunille menoa, ainakin.

ekat sanat tulivat 7 kk iässä. Ruotsia puhunut 1,5-vuotiaasta asti sujuvasti, ei sekoita kieliä toisiinsa. Nyt melkein 3-vuotias, ja puhuu todella hyvin molempia kieliä, omaa laajan sanavaraston molemmilla kielillä, tuntee aakkoset, osaa tavata perheenjäsenten nimet, kirjoittaa oman nimensä (Alexandra), keksii omia loruja, käyttää vaikeitakin sanoja, sanoo kaikki sanat oikein...Puhui jo alle 2-vuotiaana paremmin kuin keskiverto 3-vuotias, vaikka on kaksikielinen. Päiväkodissa ja neuvolassa on ihmetelty lapsen kielellistä lahjakkuutta.

Nyt on alkanut puhua vähän myös englantia, serkkujensa luona on oppinut (siskoni mies on irlannista).

Emmekä me ole lukeneet satuja tai runoja lapsellemme kuin vasta muutaman kuukauden ajan. Kielellinen lahjakkuus ei siis välttämättä vaadi kehittyääkseen sitä, että lapselle luetaan kirjoja jo synnytyslaitoksella ;)

T:13

En väittänytkään, että lukemisella olisi suora yhteys lapseni kielelliseen lahjakkuuteen. Uskon kuitenkin, että jos lapselle luetaan paljon ja varhain, tämä tukeelapsen kielellistä kehitystä ja hyvin monissa tapauksissa myös nopeuttaa sitä. Tästä on olemassa tutkimuksiakin.



Perimällä on oma osuutensa asiassa, mutta kaikenkaikkiaan lapsen oppimiskyky alle kouluikäisenä on ääretön ja jos sitä tuetaan tavalla tai toisella, on sillä myös positiivisia seurauksia. Älykkyys sinänsä on monimutkainen asia, teidän lapsenne kohdalla voi osoittautua, että on kyse normaalia korkeammasta älykkyydestäkin.