Onko lääkärillä tai lääkäriksi aikovan oltava poikkeuksellisen älykäs?
Tarvitaanko opinnoissa jotain älykkyyden osa-alueita (esim. matemaattinen) erityisesti vai riittääkö opintojen läpiviemiseksi normaali tai normaalia vähän korkeampi G-faktorin ÄO? Miten tulisi valmistautua lääketieteellisen pääsykokeisiin? Kuinka rankkoja opinnot ovat?
Kommentit (18)
Muutama poikkeuksellisen älykäs mahtuu joukkoon myös.
lääkikseen pääsee sisään ihan vain opettelemalla todella hyvin sen pääsykoemateriaalin (tosin jo se saattaa vaatia jonkinasteista älliä).
Opinnoissa pärjääminen vaatii kovaa työntekoa, ehkä fiksuus siinä sitten auttaa.
Lähinnä matemaattista lahjakkuutta, sinnikkyyttä, päättelykykyä ja hyviä istumalihaksia, että jaksaa lukea. Niin ja jonkinmoista kiinnostusta aiheeseen. Pahitteeksi eivät ole ihmissuhdetaidot ja joviaali luonne (näitä ei kyllä pääsykokeissa vaadita).
Omat kokemukseni lääkiksen pääsykokeista ovat kymmenen vuoden takaa, joten ovat varmaankin melkoisesti muuttuneet siitä. Silloin piti päntätä anatomiaa, fysiologiaa, fysiikkaa ja kemiaa melkolailla tosimielellä, että pääsi sisään. Nyt sisäänottomäärät ovat melkein tuplaantuneet noihin aikoihin verrattuna.
Lääkikisen pääsykoe ei nykyään missään nimessä ole ulkoa opettelua. Tottakai vaaditut tiedot pitää oppia, mutta itse pääsykoe on opitun perusteella tehtyä vaativaa päättelyä. Ulkoluvulla ei siis sisään kävellä.
Mutta valitettavasti ei vaadi!:(
Tunnen kolme ihmistä, jotka ovat päässeet lääkikseen.
Heitä yhdistää oikeastaa vain yksi asia; he jaksavat päntätä. Eli kuten sanotaan, opiskelu vaatii eniten pakaralihaksia... Että jaksaa istua lukemassa;)
Muuten nuo kolme ovat todella erilaisa ihmisiä.
Yhdellä on ehkä sellaista mielenkiintoa tietää " kuinka ihminen toimii" , uskoisin tämän vaikuttaneen valintaan, miten päätyi juuri lääkikseen.
Toisen motiivi taas on selkeästi auttamisenhalu. Tämä ihminen on streotypia " sisar hento valkoisesta" , ja AIDOSTI...!:) Voin hyvin kuvitella hänet jopa Afrikkaan hoitamaan HIV-positiivisia lapsia, samaan tyyliin kun Äiti Teresa.
Kolmas taas on ihminen, joka haki lääkikseen vain statuksen vuoksi. Arki on lyönyt vasten kasvoja, sillä lääkärin työ kun ei ole mitään kovin " kaunista" .
Kaksi ensimmäistä pääsi sisään ensimmäisellä kerralla, viimeinen yritti vuosikausia.
Itse ihmettelen eniten sitä, ettei (käsittääkseni) pääsykokeissa ole lainkaan psykologista testiä, jolla kartoitettaisiin onko hakija ylipäätään sovelias alalle...
Eli tarkoitin, ettei lääkikseen pääseminen vaadi mitään erityis lahjakkuutta. Jos suoriutuu lukiosta ok paperein, jaksanee lukea pääsykoekirjat ja pystyy ne myös ymmärtämään. Toki on eroja sen suhteen, kauanko asioiden KÄSITTÄMISEEN menee, joku oppii kerta lukemalla, joku tarvitsee kymmenen kertaa. Mutta teorissa uskoisin, että kuka tahansa pääsisi lääkikseen, jos vaan jaksaa lukea...!:)
ps. Itse en jaksaisi...;)
Oltiin erikoislukiossa, joten siellä tosiaan saattoi olla ilman yhtäkään kurssia ko. aineita. Niin vaan tyttö kokosi itsensä, opiskeli pari vuotta luonnontieteitä ja sen jälkeen pyrki lääkikseen.
Tämä nyt tuli vaan mieleen siitä, kun täällä oli joskus se ketju, jossa yhtä tyyppiä mollattiin, ettei voi koskaan päästä lääkikseen, kun ei ollut pitkää matikkaa tms.
Näkeehän sen noista valmistuneistakin.
joten ainakin opiskelutekniikka on ollut kunnossa. Ja oman luokan oppilaista, jotka ovat lääkäriksi menneet opiskelemaan pitää sanoa, että ovat olleet kyllä ihan älykkäitä, menestyneet koulussa ilman järjetöntä pänttäämistä.
Mille alalle päästäkseen opiskelemaan on teidän mielestänne sitten oltava älykäs?
Ja mihin lääkäri stten tarvitsisi sitä teidän kovasti peräänkuuluttamaanne älykkyyttä? Ammattitaito on käsittääkseni ihan eri asia. Samoin empatiakyky ja ihmissuhdetaidot.
silmiinpistävän usein ne ihmissuhdetaidot! Ihan kuin niiden puuttumisesta suorastaan saisi pääsykokeissa plussaa...
T: lääkärin sisko (ja sitä touhua vierestä seurannut)
Ja ihmiset muutenkin erilaisia. Jokaisen pitäsi vain löytää se oma alansa, jolle sopii parhaiten:) Jopa niin halveerattu ammatti kun siivooja, tarvitsee tietylaista " älyä" ja ihmistyyppiä. Toki erilaista kun vaikkapa yritysjohtaminen tai aivokirurgia. Ja paljon mollatut perhepäivähoitajat, heitä täällä haukutaan, mutta samalla kaivataan lisää... Eli kyse on siitä, missä työ kohtaa oikean tekijän!!!
Sillä joku joka hallitsee ydinfysiikan, ei välttämättä osaa rakentaa linnunpönttöä. ...Joten on ihmisestä itsestään kiinni, mikä ala sopii parhaiten.
Perinteisen älykkyyden luokituksen mukaan on olemassa ns. G-faktorin älykkyys eli yleisälykkyys, jota älykkyystesteillä mitataan. Siihen liittyy mm. päättelykyky, ongelmanratkaisutaito jne.
16, sinulle kysymys: Mikä lääkiksessä oli mielestäsi haastavinta?
Ap
Ei varmaan tarvi mitään poikkeuksellista älykkyyttä mutta sisäänpääsy vaatii a)hyvän lukiomenestyksen (pieni osa pääsee tai ainakin aiemmin pääsi tosin pelkillä pääsykoepisteillä, tosin pääsykoemenestys puolestaan edellyttää pääsykoemateriaalin erinomaista hallintaa, joka taas edellyttää yleensä lukion pitkän kemian ja fysiikan hyviä tietoja ja tietynlaista matemaattista kaavojen ymmärrys- ja pyörittelykykyä). b)kokonaisuuksien hallintakykyä, c)stressinsietokykyä (pääsykokeissa ainakin ennen testattiin mm. siten, että kysymyksiä oli reilusti liikaa aikaan nähden, jos panikoitui ja alkoi hosua, menee metsään. Toisaalta aikaisemmin monivalintakysymyksiä, joissa pienenpienet merkityserot vastausvaihtoehdoilla, oikeasta vastauksesta saat pisteitä, tyhjästä ei tule eikä mene pisteitä ja väärästä menee miinuksia... eli stressinsietoa ja taktikointia vaaditaan) ja d) ennen kaikkea motivaatiota ja itsekuria. Kaikkia näitä taitoja vaaditaan myös itse työssä, tavallaan koko työ on jatkuvaa kouluttautumista. Lisäksi vaaditaan epävarmuuden sietokykyä, kun koskaan et osaa ja tiedä riittävästi etkä koskaan voi olla mistään 100% varma (ihmisen biologia kun vain on sellaista), ihmiset vaatii ihmeitä ja pystyt vain tekemään parhaasi.
Lääkiksen pääsykoe on aika pitkälle ulkoa opettelua. Anatomiaa ja sen sellaista