G: SYÖPÄ
Oletko joskus sairastanut syöpää? Mikä syöpä kyseessä, oliko laajalle levinnyt, miten huomasit? Minkälaisia oireita sinulla oli?
Entä miten hoidot etenivät?
Kyselen, koska lähipiirissä 2 syöpäsairasta, joilla tauti molemmilla edennyt nopeasti, eikä kummallekaan ole annettu toivoa enää. Minulla taas on kasvain, joka saattaa olla pahanlaatuinen.
Kommentit (16)
Toivottavasti ei tarvitsekaan. Mutta paljon on ympärillä ihmisiä joilla rintasyöpää.
Hoitona kaulanalueen radikaali leikkaus (postettiin kilppari,sylkirauhasia), jodihoito ja sädehoito.
En ole itse sairastanut, mutta äitini sairastaa haima/suolistosyöpää. Hoidot on lopetettu, mitään toivoa paranemisesta ei ole enää. Tsemppiä sinulle ap, toivotaan parasta.
Eli ei antanut liikoja toivoja siitä, että olisi hyvänlaatuinen. Vaikka olisi hyvänlaatuinenkin, todennäköisesti silti poistettaisiin, kun on sen verran iso. AP
Vierailija:
Ap on aika teatraalinen...... saattaa olla... just.
joka alkoi lähes huomaamatta rintojen aristuksena, josta levisi luihin ja lopuksi aivoihin.
Syöpä olisi todennäköisesti voitu hoitaa jos se olisi diagnosoitu ajoissa. Mutta se hoidettiin stressin ja vaihdevuosien oireina! Mutta jossittelu on jossittelua, ei se ketään henkiin herätä.... Kummitäti oli liian kiltti eikä vaatinut tarpeeksi. Voi että harmittaa.
Ensimmäinen huomattava oire oli haavaumat nänneissä ja nännipihassa, sen jälkeen niskajäykkyys ja ruokahalun/elämänilon menettäminen.
Hän sai pakolliset hoidot, tukka lähti jne. Mutta sitten hän antoi periksi, viimeiset puoli vuotta hän meni pelkälLä kipulääkityksellä.
Mitä opin: PIDÄ PUOLESI JOS OLET HUOLESTUNUT TERVEYDENTILASTASI!!!!
Vierailija:
Oletko joskus sairastanut syöpää? Mikä syöpä kyseessä, oliko laajalle levinnyt, miten huomasit? Minkälaisia oireita sinulla oli?Entä miten hoidot etenivät?
Kyselen, koska lähipiirissä 2 syöpäsairasta, joilla tauti molemmilla edennyt nopeasti, eikä kummallekaan ole annettu toivoa enää. Minulla taas on kasvain, joka saattaa olla pahanlaatuinen.
Tietämissäni tapauksissa syöpä on ruvennut oireilemaan vasta siinä vaiheessa, kun mitään ei ole tehtävissä.
Paitsi ei sylkirauhasten poistoa.
Lähdettiin tutkimaan kun tunsin patin kaulallani.
Vierailija:
non-hodginin lymfooma.ajatukset hajallaan:( en osaa auttaa sinua..
Siskoni sairasti hodginin taudin. Huomattiin, kun oli jo " joka puolella" , ei vain imusolmukkeissa. Heti siltä istumalta sairaalaan ja elinaikaa luvattiin 2 vuorokautta.
Lääkäreitten yllätykseksi eli vielä sen kahden vuorokauden jälkeen ja seuraava " lupaus" oli 2 viikkoa. Sen kaksi viikkoakin taisteli ja pysyi hengissä.
Se ensimmäinen kaksi vuorokautta ja kaksi viikkoa venyi kahden vuoden syöpähoidoiksi.
Lopputuloksena terveen paperit. Edelleen käy vuosittain kontrolleissa - viimeiset 9 vuotta on tullut puhtaat vastaukset.
huomattiin normaalissa joukkopapassa. Papa-luokka oli 2 ja pääsin jatkotutkimuksiin. Otettiin koepalat ja niissä olikin sitten syöpä luokkaa 1A1. Konisaatio tehtiin ja sillä saatiin kaikki pois.
Eli aikaisessa vaiheessa todettu syöpä ei automaattisesti tarkoita sytostaatti ja sädehoitoja.
Toisaalta olen käynyt mammografiassa ja siinä olisi kyllä 90% todennäköisyydellä näkynyt, jos olisi levinnyt muualle.
AP:n kasvain on rinnan päällä.
Vierailija:
Ensimmäinen huomattava oire oli haavaumat nänneissä ja nännipihassa, sen jälkeen niskajäykkyys ja ruokahalun/elämänilon menettäminen.
Vierailija:
Oletko joskus sairastanut syöpää? Mikä syöpä kyseessä, oliko laajalle levinnyt, miten huomasit? Minkälaisia oireita sinulla oli?Entä miten hoidot etenivät?
Kyselen, koska lähipiirissä 2 syöpäsairasta, joilla tauti molemmilla edennyt nopeasti, eikä kummallekaan ole annettu toivoa enää. Minulla taas on kasvain, joka saattaa olla pahanlaatuinen.
Toinen tuttavistani on sinnitellyt pelkillä kipulääkkeillä jo puoli vuotta, vaikka hänellä piti olla vain pari viikkoa aikaa. Hänellä ei kyllä ole myöskään enää toivoa paremmasta, sillä syöpä oli jo keväällä levinnyt luihin. Jokainen päivä lisää on silti paljon hänelle ja hänen perheelleen.
AP
Vierailija:
Siskoni sairasti hodginin taudin. Huomattiin, kun oli jo " joka puolella" , ei vain imusolmukkeissa. Heti siltä istumalta sairaalaan ja elinaikaa luvattiin 2 vuorokautta.Lääkäreitten yllätykseksi eli vielä sen kahden vuorokauden jälkeen ja seuraava " lupaus" oli 2 viikkoa. Sen kaksi viikkoakin taisteli ja pysyi hengissä.
Se ensimmäinen kaksi vuorokautta ja kaksi viikkoa venyi kahden vuoden syöpähoidoiksi.
Lopputuloksena terveen paperit. Edelleen käy vuosittain kontrolleissa - viimeiset 9 vuotta on tullut puhtaat vastaukset.
Isällä melanooma. Leikkaus, sädehoitoa, kuolema puoli vuotta toteamisesta. Ystävällä rintasyöpä, leikkaus, uusiutui, leikkaus, uusiutui, sädehoitoa, sytostaatteja, uusiutui. Neljäs kerta vei naisen, koska oli useita ärhäköitä etäispesäkkeitä. Kolme kertaa kuitenkn välissä terveen paperit ja hyvää elämää syövästä huolimatta reilu 10 vuotta. ekan toteamisen jälkeen.
Ensimmäiset oireet tuli kuutisen vuotta ennen kuolemaa, jolloin lääkäri leimasi koepalan jälkeen peräpukamiksi. (siis tuli verta ulostaessa) Verenvuoto alkoi kiihtyä vuotta myöhemmin, jolloin tutkittiin uusiksi ja löytyi pahalaatuinen kasvain. Leikkauksesta ja sädehoidoista tasan kaksi vuotta löytyi etäpesäkkeet keuhkoista, vatsasta ja maksasta. Siitä meni vielä kolme vuotta kuolemaan, mutta sekin oli ihme. tätini oli vain niin sitkeä ihminen, että ei antanut periksi kuin pala palalta. Viimeisen vuoden eli hirmuisessa kipulääkityksessä luustokasvaimien takia. Välissä oli sytostaatteja pitkään ja ne tuntuivat kauheilta: ne repivat yleiskivut, pahoivointi ja päänsäryt siinä myrkytystilassa... Pahaa teki katsoa. Kun hoidot lopettiin, niin sen jälkeen elämä oli kuitenkin helpompaa. Viimeiset kaksi kuukautta oli sairaalassa 23 h/vrk tokkurassa ja pikkuhiljaa väsyi siellä pois, kunnes yhtenä yönä lopulta kuoli kolmen päivän tajuttomuuden jälkeen.
non-hodginin lymfooma.
ajatukset hajallaan:( en osaa auttaa sinua..