Tietäiskö joku täällä lasten silmävaivoista??

me kävimme tänään 3-vuotiaan poikani kanssa tyksin silmäpolilla, jonne oli saanut omasta pyynnöstäni neuvolalääkärin lähetteen. Neuvolassa ei huomattu mitään hätää silmissä koskaan. Toinen silmistä harhaili pojan väsyyneenä ollessa. No tulos oli sitten, että hän saa lasit joiden vahvuudet ovat noin +8! Olin tyrmistynyt. Itselläni oli ollut lasit 4-vuotiaasta, ja siksi olen todella tarkasti kysellyt neuvolasta aina lasten silmien tarkastuksesta. Eipä voi neuvolaan luottaa! 7-Vuotiaan ja 5-vuotiaan kanssa olemme sitten huomenna menossa tyksin silmälääkärin suosittelemalle yksityislääkärille, koska heille en oloe saanut lähetettä neuvolasta!

Itselläni on silloin 33 vuotta sitten ollut tuo lappuhoito, mutta silti vasen silmäni on jäänyt toista huonommaksi. Voimakkuudet nyt +6,5 ja +3,5. Mutta hyvin laseilla pärjään ja uimahallissa ilmankin laseja. Näenhan melko hyvin kauas.

Eilen kirjoitin kuinka saimme 3-vuotiaalle lasimääräyksen +8 tietämiin. No tänään vein toiset lapset, 5 ja 7 vuotiaat yksityiselle silmälääkärille kun en muutoin saanut mielenrauhaa. Pois lähdimme kahden silmälasireseptin kanssa! Uskomatonta, meille kaikille kolmelle lapselle tulee lasit! Eikä neuvola ole koskaan huomannut mitään. Näillä vanhemmilla voimakkuudet onneksi jäävät paljon alhaisemmiksi kuin tuolla 3-vuotiaalla. 7-vuotiaalle tytölle +1 ja +2. Sekä sitten 5-vuotialle pojalle +2 ja +2,5.

Silmälasit hänellä tietysti on, ja peittohoito kouluikään saakka. Jos tyttösi on jo 6v, on siinä ja siinä, vieläkö peittohoidolla pystytään sitä laiskaa simää harjoituttamaan. Aika pienethän nuo hänen voimakkuutensa kyllä ovat, eli ehkä pärjää ilman peittohoitojakin. Toinen asia on, jos silmissä ei ole yhteisnäköä eli toinen silmä on tosiaan laiska, silloin peittohoitoa tarvitaan, muuten lapsi käyttää vain toista silmäänsä, ja esim. syvyysnäkö jää puuttumaan.

5 vuotias poika jolla neuvolassa saatiin eripari tulos silmille: saimme lähetteen silmäpolille, koska jos toinen silmä on ns. laiskempi siinä automaattisesti näkö huononee ajankuluessa. Tämän takia menimme polille, siellä katsottiin tarkalla laitteella silmien näkökyky , ei niin suurta eroa kuin neuvolan e taulussa, sitten laitettiin laajentavia tippoi silmiin ja silmälääkäri tutki pojan silmät , sanoi et kun nyt ei ole merkittävää eroa silmissä siis näkee melkein yhtä hyvin jäädään seurantalinjallle , 6-9kk päästä kontrolli, laitetaanko silmän peittohoitoa vai silmälasit vai ei mitään.............

Ja kakkonen puhui taittovirheen määrästä (+3,5 yms..).

Kolmonen puhui asiaa. Eli silmälääkäriin menette sen takia että selvitetään miksi hän näkee tarkemmin toisella silmällä.

Vierailija:

Ja kakkonen puhui taittovirheen määrästä (+3,5 yms..).

Kolmonen puhui asiaa. Eli silmälääkäriin menette sen takia että selvitetään miksi hän näkee tarkemmin toisella silmällä.

Eikö taittovirhe ole yhtä kuin näön tarkkuus? Silmä taittaa kuvan joko verkkokalvon eteen tai taakse = taittovirhe, mutta mikä sitten on näön tarkkuus?!?

Silmät eivät ole kovinkaan kehnot, lasien vahvuus on +2,25 ja +0,75, mutta juuri tuon ison puolieron takia tuli lappuhoito myös. Neuvolassa huomattiin silmien eriparisuus. Meillä oli toisellakin tytöllä lappuhoito kouluikään asti, mutta hän näki paljon huonommin (+5 ja +6 on lasien vahvuus). Kumpikaan ei saanut lähetettä silmäpolille, vaan omalla kustannuksella piti käydä yksityisellä. Sen sijaan kahdet ensimmäiset silmälasit korvattiin vanhemmalle ja nyt tälle nuorimmalle ainakin nämä ekat lasit (johtuu amblyopia-diagnoosista).

Terkka sanoi myös, että 0.6-0.7 riittää tämän ikäisellä, mutta kun tuo ero kuitenkin tuollainen niin sen takia silmäpolille. Hassua, että ennen 6v. neuvolaa ei koskaan noissa näköjutuissa ollut mitään...

muista syistä johtuvia näöntarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Yksi näistä on perinnöllisyys.. on olemassa näitä haukansilmiä jotka saavuttavat lähelle kakkosen näöntarkkuuksia ja toisaalta ihmisiä joiden näöntarkkuus jää alle ykkösen. Esim. sokeat eivät ole yksiselitteisesti sokeita vaan alentunut näöntarkkuus. Googlaa visus..

Vanhemmalla tytöllä sitä oli 3-vuotiaasta kouluikään, muistaakseni 3 - 4 päivää viikossa. Tytöllä ei ensin ollut syvyysnäköä ollenkaan, mutta sitä alkoi selvästi tulla lappuhoidon myötä eikä silmä ole enää laiska. Nuorimmalle lääkäri määräsi lasit ja lappuhoidon, jota on vain kahtena päivänä viikossa. Jos näkö olisi ollut himpun verran tarkempi, olisi selvitty pelkällä peittohoidolla, siis ilman laseja. Katsoin neuvolakortista, että nuorimmaisen näön tarkkuus oli neuvolan testissä 0.63 ja 0.4, mutta silmälääkärissä se oli vähän parempi.

Visus eli näöntarkkuus kertoo henkilön pienimmän erotuskyvyn, eli sen, miten lähekkäin olevat pisteet erotetaan vielä kahdeksi erilliseksi pisteeksi. Visus 1.0 vastaa 6 metrin päässä olevaa Snellenin E:n näkemistä (KUVA), kun E:n sakaran paksuus on 1,74 mm. " Normaalivisuksella" tarkoitetaan visusta 1.0 tai enemmän. Jos henkilön visus on kuitenkin aina ollut esimerkiksi 0.8, se on hänen normaalivisuksensa. Mikäli asiakkaan normaalivisus on 2.0, pitää siihen aina pyrkiä eikä jättää visusta huonommaksi.







KUVA Snellenin E.



Näöntarkkuuteen vaikuttaa verkkokalvon rakenne, silmän refraktiivinen virhe sekä näköhermon, hermoratojen ja keskushermoston toiminta. Lisäksi näöntarkkuuteen vaikuttaa muun muassa vireystila ja kokemus. Myös valaistuksella on suuri merkitys siihen, kuinka hyvän näöntarkkuuden ihminen voi saavuttaa. Iän myötä näöntarkkuus saattaa laskea, koska silmän valoataittaviin rakenteisiin tulee muutoksia.

Kiitos selvennyksestä:) Tämän takia olemme muuten vaihtamassa silmälääkäriä, ollaan käyty sellaisella vanhalla tädillä, joka ei kauheasti tykkää selittää mitään eikä vastata kysymyksiin:/



Meillä lähtötasot oli kauas 0,9/0,3 ja lähelle 0,8/0,16, eli aika huonoista lukemista silloin lähdettiin, nyt on tarkkuudet 1,0-0,8 tasoa.

monesti täällä on tapana. TÄNKS!!