Synnytyslääkäri vapautettiin syytteistä -Iltalehti
Naistenklinikalla pitkittyneen synnytyksen aiheuttama aivovaurio johti syytteisiin hoitovirheestä. Äitiä ei kuunneltu, kun hän valitti kovista kivuista ja siitä, ettei pystynyt ponnistamaan. Vasta hätäsektion yhteydessä kävi ilmi, että kohtu oli revennyt.
Tuli mieleeni, että turtuuko hoitohenkilökunta nykyajan synnyttäjiin, koska on niin paljon synnytyspelkoisia ja kipukauhuisia. On harvinaista, että synnyttäjät asennoituvat asiallisesti synnytykseen ja näin ollen on " normaalia" , että synnyttäjä valittaa kovista kivuista yms. Sitten kun oikeasti on hätä niin ei osata reagoida siihen, kun kaikissa aiemmissakin normaaleissa synnytyksissä on äidin puolelta uskoteltu kovaa hätää.
Kommentit (14)
Vierailija:
Itse olen synnyttänyt kaksi ja tiedän, että kivut ovat kyllä kestettävissä normaalisynnytyksessä. Tuntuu vain, että synnytyksestä on tehty naiselle sellainen elämysmatka, jossa nainen kerrankin pääsee piehtaroimaan omissa kivuissaan. Unohdetaan, että kyseessä on lapsen syntymä ja täytyy ajatella lapsen parasta (esim. lääkityksen suhteen voi olla varovainen)
ja sama ruljanssi kaikille synnyttäjille ja sitten jos normaali synnyttäjä tulee sanomaan, että kivut ovat hirveät (koska kohtu on revennyt) niin miten ihmeessä voidaan erottaa ne jotka oikeasti tarvitsevat apua näistä itsensä-ympärillä-pyörivistä-ruikuttajista?
epiduraalipuudutusta, osittain se johtui edellisestä sektiostani jolloin sektioarven kohdalla tuska oli jotain aivan tolkutonta, luojan kiitos sain sen epiduraalin.
Mä en näe mitään syytä, miksi kipulääkitystä ei pitäisi antaa jos sitä kokee tarvitsevansa, kun sellainen mahdollisuus meille annetaan.
Kyllähän kätilöt ovat jo heti ovella vastassa eri kipulääkityskimara käsissään, mutta se että jos äidit vetävät kivuistaan showta niin miten erotetaan hätä oman itsensä korostamisesta.
Mistä ihmeessä normaali synnyttäjä voi edes tietää mikä on normaali kipu ja milloin on kohtu revennyt? Kyllä ne normaalit supistuksetkin ovat hemmetin kivuliaita. Kai nyt lääkiksessä opetetaan tunnistamaan sisäelinten repeämiset ym. vai halutaanko tämäkin ulkoistaa maallikkojen hoidettavaksi?
Jos kaikki naiset sanovat tuskissaan, että kuolee niin miten ihmeessä sitä lääkäri (rontgenkatseellaan?) voi sanoa, että jotain on oikeasti pielessä. Vai pitääkö vain kaikki synnyttävät naiset hurauttaa kuvauksissa jo sairaalaan saapuessaan?
Anteeksi vaan mutta asiantuntijat ja viranomaiset eivät ole tulkinneet lääkärin menettelyä virheelliseksi, ainoastaan Iltalehden toimittaja ja tietenkin muutama ääliö av-mamma. Asia on tutkittu ja lääkäri todettu syyttömäksi, meillä maallikoilla ei ole käytössä kaikkia päätökseen vaikuttavia faktoja joten parempi vain olla hiljaa.
Jos synnyttäjän pitäisi kaikki tietää niin miksi edes mennä sairaalaan, sen kun synnytetään kotona ja ollaan etäyhteydessä lääkäriin jos tarvetta tulee. Tsiisus!
Sanoi, että juuri sen takia he haluavat, että nimenomaan äiti soittaa sairaalaan ja kertoo synnytyksen alkaneen ja kysyy neuvoja tai " lupaa" tulla sairaalaan. Osaavat kuulemma jo änen perusteella sanoa miten kiire on. Jotkut kuulemma sanoilla vähättelee tai liioittelee tilannetta, mutta ääni ei huijaa. Joten luulisi, että kun ihminen siinä edessä sitten on, niin että ilmeet ja eleetkin näkyy, että tietävät vieläkin paremmin mistä on kyse.
Soitin ensisynnyttäjänä sairaalaan ja sanoin, että nyt tuntuu synnytys tosi lähellä. Kerroin supistusten välin ja supistukset kestäneet reilun tunnin. Sanoivat, että yritä olla kotona vielä tunnin verran kun sairaalassa on ruuhkaa. No, lähdimme kuitenkin vartin päästä kun alkoi ponnistuttaa. Sairaalaan meni 15 minuuttia ja lapsi syntyi 15 minuutin päästä kun päästiin sairaalaan. Olisin synnyttänyt jo aikaisemmin, mutta ensisynnyttäjänäkin osasin " pidätellä" ponnistuksia.
ole oikeudessa kuullut asiantuntijat vähän enemmän perillä kuin av:n spesialistit...
Tosiasia on, että raskausaika ja synnytys on muuten terveen naisen ja myös syntyvän lapsen suurin koitos ja vaarallisin tilanne. Millään konsteilla ei sitä saada täysin 100% turvalliseksi. Suomessa synnytystapahtuma on varmaan maailman turvallisin, Suomessa on maailman pienin äitikuolleisuus ja vastasyntyneiden kuolleisuuskin taitaa olla maailman pienimpiä mutta ei silti täysin nolla. Vaikka paikalla olisi minkälaisia eksperttejä, voi sattuma puuttua peliin. Ja se on vaan hyväksyttävä.
aika kauas siita primitiivisesta, luonnollisesta kokemuksesta, joka synnytys sinallaan on. Jos naisia valmennettaisiin paremmin kuuntelemaan " sisaista aanta" sen sijaan etta mentais Kattarille ja tilattais iso annos puudutteita, menisi iso osa synnytyksista huomattavasti sutjakkaammin. Itse ainakin tiesin, etta omassa synnytyksessa ei ole kaikki kohdallaan - laakari tajusi sen vasta kahden vuorokauden paasta.
Vierailija kirjoitti:
ja sama ruljanssi kaikille synnyttäjille ja sitten jos normaali synnyttäjä tulee sanomaan, että kivut ovat hirveät (koska kohtu on revennyt) niin miten ihmeessä voidaan erottaa ne jotka oikeasti tarvitsevat apua näistä itsensä-ympärillä-pyörivistä-ruikuttajista?
No esimerkiksi seuraamalla vauvan sydänääniä, supistusrytmiä, äidin elintoimintoja(revennyt kohtu näkyy nopeasti verenpaineen romahtamisena) ja yleistilaa jne. Ei ole mitään rakettitiedettä.
Itse olen synnyttänyt kaksi ja tiedän, että kivut ovat kyllä kestettävissä normaalisynnytyksessä. Tuntuu vain, että synnytyksestä on tehty naiselle sellainen elämysmatka, jossa nainen kerrankin pääsee piehtaroimaan omissa kivuissaan. Unohdetaan, että kyseessä on lapsen syntymä ja täytyy ajatella lapsen parasta (esim. lääkityksen suhteen voi olla varovainen)