Lue keskustelun säännöt.
Tarkastatteko lapsenne läksyt?
20.11.2006 |
Tuli tuosta koe-ketjusta mieleen... Meillä on tokaluokkalainen tyttö, ja tarkastan hänen läksynsä aina. Hän kuitenkin kertoo, miten hänen luokallaan on joitakin, joilla on läksyt usein tekemättä tai läksyt on aina väärin. Onko tosiaan niin, että jotkut vanhemmat ovat niin välinpitämättömiä, että eivät katso sitä, että lapsi tekee läksynsä?? Tai uskovat lapsen sanaan siitä, että läksyt on tehty? Me käydään aina läpi läksyt yhdessä uudelleen, ja korjataan, jos jotain on mennyt väärin. Miten te muut toimitte, ja minkäikäinen lapsi?
Kommentit (11)
Ihan vaan siksi että se osaltaan auttaa lasta ottamaan vastuuta mikä on ikätasossa sopivaa. Nää lapset joiden vanhemmat huolehtii kaiken lapsen puolesta ei osaa myöhemminkään ottaa vastuuta omista töistään.
T: 3-luokkalaisen äiti jonka lapsi ei koskaan ole jättänyt läksyjä tekemättä vaikka ne ovat opetustarkoituksessa täysin hänen vastuullaan (toki vanhemmat neuvoo jos lapsi ei osaa tms)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai lapsen pitää itse ottaa vastuu siitä, että läksyt on tehty, mutta kyllä mielestäni vanhemman vielä eka- ja tokaluokkalaisen läksyt pitää tarkastaa. Silloinhan heti huomaa, jos lapsella on jossain asiassa vaikeuksia, ja voi käydä asiaa läpi lapsen kanssa. Meidän lapsella on vielä ainakin joitakin läksyjä (esim. lukuläksyt), jotka vanhemman pitää kuitata, että lapsi on ne vanhemman nähden tehnyt.
Mut onhan se tietty kiva kun omalla lapsella on koulussa tehtävät oikein ettei tarvi hävetä mahdollisia vääriä vastauksia.
itsenäisesti hoitavat läksyt. Ovat luokkansa " parhaimmistoa" , vain hyvää palautetta tullut opettajilta.
Ei se koulu ainoa paikka ole, missä lapsi voi oppia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempainillassa nimenomaan niin pyydettiin tekemään. Ja miten niin opettajalta jää huomaamatta esim. tukiopetuksen tarve? Ei minun lapseni opettaja ainakaan tarkista kaikkien 25:n oppilaan kotiläksyjä. Saattavat käydä kyllä läksyt läpi yhdessä jolloin lapset itse tarkastavat tehtävänsä. Opettaja huomaa kyllä jos lapsella on vaikeuksia opetustilanteissa ja tietenkin vanhemmilta tuleva palaute on tärkeää. Ei opettajakaan ihan kaikkeen pysty, vaan vastuuta on myös kotona. Ei kotona voi sulkea silmiä kuvitellen että kyllä se opettaja hoitaa. Luokalla on paljon muitakin kuin se meidän oma lapsi.
Kehotan koulun jälkeen tekemään ja kysyn vielä illalla, että onhan tehty. Tyttö tekee usein läksyjä keittiössä tai olohuoneessa eli tiedän suunnilleen, mitä milloinkin on läksynä. Usein tulevat myös kaverin kanssa suoraan koulusta meille ja tekevät läksyt yhdessä. Tyttö myös kertoilee joka päivä mitä koulussa on tapahtunut ja melkein päivittäin raportoi, mitä on opeteltu. Väillä kysymättä, välillä kyselen. Yksi läksyn unohdus on tullut syksyn aikana. Kaikki tehtävät ja kokeet, mitkä olen nähnyt, ovat olleet joko täysin oikein tai niissä on ollut korkeintaan pari virhettä. Eli tyttö pärjää oikein hyvin ilman minun jatkuvaa vahtimistanikin tai tarkistamista, miksi siis tarkistaisin? Läksyt ja koulu on nyt tytön oma juttu, hän on niistä ylpeä, jos yrittäisin koko ajan ängetä mukaan tekemään läksyjä tai muuta, tytön oma innostus todennäköisesti kärsisi. Sitä paitsi minustakin opettajan pitää tietää, jos lapsi vaikka tekee koko ajan virheitä jossakin asiassa. Tieto ei helposti mene opettajalle asti, jos vanhemmat aina tarkistavat läksyt ja yhdessä korjataan oikeiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin en lastani sellaiseen kouluun haluaisikaan missä on 25 oppilasta luokassa, mun lapsen luokalla on vaan 10.
teen myös meni kokeita ennen varsinaista koetta.
Lukiolaisenikin pyytää mua tekemään kokeita... kuulemma kiva tapa oppia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli tarkastamme, että kaikki on tehty. Mikäli näissä on virheitä - pyydämme vielä katsomaan tarkasti, yleensä sitten lapsi korjaileekin itse sitten virheensä.
Meidän eka- ja tokaluokalaiset tekevät läksynsä ip-kerhossa itsenäiseti - mutta kuitenkin pitävät sitä, että " tarkastamme" Yleensä heillä onkin lukuläksyt ja erityisesti tokaluokalaisen lukuläksyt ovat niin kivoja, että koko perhee kuuntelee mielellän. Poika lukeekin tosi hienosti.
Meidän neljäsluokalainen (tyttö) on erittäin unohtavainen - on ihan pakko muistuttaa häntä läksystä. Emme varsinaisesti tarkasta hänenkään läksyt, mutta tarkastamme, että ne tulee tehty. Usein esim yt-, ädinkielen- tai uskonnonläksyistä syntyy kivoja keskusteluita. Saatamme myös " jutella" jonkun tovin englanniksi tai ruotsiksi hänen kanssaan, ihan harjoituksen vuoksi. Tyttö on erittäin hyvä koulussa - kuitenkin hänellä on näitä unohtuksia enemmän kun sallisin. Usein jäävät kirjat joko kouluun tai sitten taas kotiin. Jos emme olisi mukana hänen koulutyössään, niin asiat menisivät tosi huonosti.
Läksyjen läpi käyminen on minusta osoitus sitä, että olemme vanhempina kiinnostuneita lasten " työstä" .
esimerkiksi vanhempain illassa opettaja on toistuvasti puhunut lapsen vastuullistamisesta: jo toka-kolmasluokkalaisten lasten pitäisi vähitellen ottaa itse vastuu omista läksyistään. Me vanhemmat kun emme voi ikuisesti vahtia heitä, vaan heidän on opittava kantamaan vastuunsa itse - vaikka sitten kärsimällä seurauksia. Opettaja korostaa sitä, että lasten pitää itse huoletia tehtäväns. - mutta jos he pyytävät apua, sitä kannattaa tietysti antaa.
Minä vahdin laksyjen tekemistä siis vielä kolmasluokkalaisen kohdalla. Puolustelen tätä sillä, että lapseni on erityislapsi.