Tässä teille syy, kateelliset luuviulumammat, miksi en laihduta:

Itse olen " norm. painoinen" , käyrien mukaan hoikkakin. Mulla on sellanen kroppa että en lihoa ellen syö aivan hirveästi ja aivan hirveän epäterveellistä ruokaa. Eli en laske mitään mitä pistän suuhuni, yritön kuitenkin syödä siinä mielessä terveellisesti, että saan kaikki tarvitsemani vitamiinit jne. Minä olen tyytyväinen itseeni näin.



Sinullahan ei ole mitään tevreysriskiä, joten en näe kohdallasi mitään syytä laihduttaa.

Ihanaa, kun on naisia jolla tervettä järkee päässä!Naisen pitäis näyttää naiselta, eikä vaateripustimelta.

10kg painavampana kuin hoikkina nuoruusvuosina.

En minä HALUA pudottaa. Miksi pitäisi? Et tainnut ymmärtää jutun pointtia. T. ap

jotenkin tuntuu siltä, että jos ihminen todella on sinut itsensä kanssa, hänen ei tarvitse hyökätä noin voimakkaasti luuviuluäitejä vastaan?! jotakin sulla silti on hampaankolossa, ei tuosta viestistä oikein muuta voi päätellä.



minäkin olen sinut vartaloni kanssa. kroppa toimii luonnollisesti niin, että ylimääräistä ei kerry, vaikka en jokaista suupalaa kyttääkään. sen sijaan muun terveyden vuoksi (kolesteroli jne.) yritän arkisin syödä terveellisesti (ja myös lasten takia: saavat terveellisen mallin).

ja kaikki hoikemmat ovat sitten kateellisia luuviulumammoja?

Olen ap:n kanssa samanmittainen, mutta painoa on 13 kiloa vähemmän. En ole normaalipainoisenakaan luuviulu, vaan muotoja löytyy sekä rinnoista että takapuolesta. Sen sijaan mahaa ei ole. En kyttää jokaista suupalaa, vaan nautin herkuista ja syömisestä, mutta jos se menee liiallisuuksiin, alkaa paino nousta.

eli olen ihan oikeasti lihava, mutta mua ei haittaa täällä yhtään noi läskiparjausjutut. Minä olen ylpeä itsestäni, rakastan itseäni ja rakastan kaikkea sitä mitä olen elämässäni saanut aikaan. En häpeä itseäni ja kroppaani pätkääkään, ja menen tasan tarkkaan bikineissä uimarannalle jos siltä tuntuu. Mielestäni ihmset, jotka suostuvat laumasieluiksi ja häpeävät itseään ovat oikeastaan aika säälittäviä.



JA se on musta lähinnä huvittavaa, kun täällä just itkeskelee jotkut naiset, että olen 165cm ja 60 kiloa kamala läski, vihaan itseäni ja haluan laihtua ja kaikki elämässäni on huonoa koska painan näin paljon...eikö ne ressukat tajua että elämä on just sitä mitä siitä itselleen tekee? Mäen voi käsittää, miten jotkut kuvittelee että muille on niin hirveän tärkeää ja ahdistavaa jos toisella on liikakiloja. Mua ei ainakaan haittaa toisten ulkomuoto, eikä mua liikuta pätkääkään, jos joku tuntematon ahdistuu mun ulkomuodostani. Minä olen onnellinen. Enkä väitä että olen onnellinen, KOSKA olen lihava, vaan olen onnellinen siitä huolimatta.