Lue keskustelun säännöt.
Apua, onko mulla joku neuroosi tai jotain?
14.10.2006 |
En pysty siivoamaan, koska mielestäni siitä ei tule kuitenkaan tarpeeksi siistiä jälkeä. Kaiken pitäisi olla niin siistiä ja puhdasta ja bakteeritonta. Pelkkä pintasilaus ei siis riitä, vaan KAIKEN pitäisi olla kellarin laatikoiden sisältöä myöten järjestyksessä.
Kun huomaan, että voimani eikä aikani riitä tähän, luovutan, ja rupean sotkemaan välinpitämättömästi. Lopputulos on se, että makaan kauheassa läävässä monta kuukautta ja paniikki ja voimattomuudentunne vain kasvaa..
Kommentit (4)
Mut hei, ei ole elämä niin vakavaa: kurkkaa FlyLadyjen sivulle ja saat pienin askelin kiinni siivoamisesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hieman jo oppinut hellittämään, meillä siivotaan, välillä vain komero kerrallaan. sitten taas vuosiksi unohdetaan komerot.
Perfektionisti?
Ylitä kynnys ja vain imuroi ja pyyhi pölyt, ihan jees.
Aikaisemmin tykkäsin siitä, että siivouspäivänä puunaan joka saamarin nurkan ja raon, tuuletan, pesen, pyykkään, hinkkaan ja järjestelen (ja yksin, apu ei kelvannut). Nykyään osaan ottaa vähän rennommin.
Ja kyllä, masennus vaivaa.
Välillä saattaa mennä aika kaaoksessa aika pitkään, mutta sitten kun innostun niin siivoan perusteellisesti. Sillä erotuksella ap:n kanssa, että minusta tuntuukin sitten ihanan puhtaalta ;).