mites muilla kotiäideillä? palautetta..
Minä en saa" työstäni" palautetta muilta kuin mieheltäni, ja häneltäkin vain, jos on jotain jäänyt tekemättä. Kun mies tulee töistä, on pyykit pestynä, ruuat valmiina lautasella jne. Lapset ovat 5, 3, ja 8kk. vanhoja. Kun teen " ylimääräistä esim. maalaan ovia, harvoin, leivon tms. palautete on aina negatiivista, en jaksaisi tätä enää. Olen huomauttanut miehelleni asiasta, mutta häntä ei kuulemma kiinnosta. Lauantain isompi siivous jää sekin minun kontolleni kun hänestä on kuulemma tarpeeksi siistiä..mitä mieltä tästä? kuinka sasin mieheni antamaan edes joskus minullekkin positiivista palautetta eikä aina vain haukkumaan minun suorituksiani? Alan olla jo aika poikki..
Kommentit (12)
Ja mies ei tee yhtään mitään kotona, käy syömässä ja nukkumassa lähinnä
todella mukavaa kun mä olen miehelle kuin ilmaa...
Niin meillä meni kanssa aikansa, mutta sanoin että en tee enää mitään jos tyyli ei muutu. Nykyjään ukko auttaa ruuanlaitossa ja leipoo jopa sämpylöitä.
Ukko oli pitkällä lomalla viime talvena ja seuras arkea, avas hänen silmänsä.. tietää ettei sitä istu laiskottelemassa päiviään.
sehän tuossa yh:na olemisessa varmasti PARASTA onkin, että ei tarvitse kuunnella myöskään sitä kurjaa palautetta/v:mäistä jäkätystä, yms. raivostuttavaa kukkoilua ja määräilyä paskalta äijältä...
Minä suorastaan unelmoin aina silloin tällöin sellaisesta olotilasta; saisin asua kahdestaan rauhassa ihanan pienen poikani kanssa (jos/kun ukostani eroan, niin en ainakaan pariin vuoteen vilkaisekaan minkäänlaiseen kaksilahkeiseen, sen verran olen kurkkuani myöten täynnä. Tarvitsisin kaiken tämän jälkeen siis pari vuotta toipumisaikaa...).
yksi kakara vähemmän passattavana ja vittuilemassa. Kumma, että suhteelle aina käy näin. Miehen tulojen vuoksi en saa edes korotusta kh-tukeen mistään muista tuista puhumattakaan, silti mies olettaa minun maksavan kaikesta puolet. Koska olen " vain" kotona, on vain ja ainoastaan minun tehtäväni huolehtia lapsista ja kotitöistä. ärsyttää..
En mä ainakaan odota gloorioita mieheltä ihan tavallisista asioista, kuten ruuanlaitosta. Se hoidetaan 50/50. Jos syödä haluaa, niin ruokaa on laitettava.
Kotikin on yhteinen ja yhdessä siitä huolta pidämme, työvuorojen mukaan menee vuorot, kuka siivoaa.
Kannattaa ottaa feministimies.
ei se välitä vaikka hukuttaisiin paskaan. ruokaa en viitsi myöskään laittaa koska se on aina minä joka sen joutuu tekemään, menen lasten kanssa ulos syömään joka päivä kunnes mies tajuaa että tätämenoa rahat loppuu hyvin äkkiä. olen siis töissä kuten mieskin ja kuvittelisin että kotihommat kuuluisi hoitaa puoliksi.
siisti. Eli en edes odota mitään erillisiä kiitoksia tavallisista asioista. Mutta tietysti jos olen jotain ekstraa tehnyt kuten leiponut olisi kiva jos saisi palautetta ja usein sitten mies sanookin että ompa hyviä pullia tms. ja se riittää. Onneksi ei myöskään yleensä anna negatiivista palautetta paitsi joskus saattaa sanoa kun paikat on hyrskyn myrskyn että mitä ihmettä olet tehnyt koko päivän mutta silloin sitten kerron että ole esim. ollut koko päivän lasten kanssa ulkona ja asia on sillä selvä. Mies tosin voisi myös joskus tehdä jotain mutta se on sitten asia erikseen.
Joskus mies, kun töissä on stressaavaa, alkanut puhua siitä, kuinka helppoa mun on vaan maata kotona, ja silloin olen kyllä sanonut aika tiukkaan sävyyn, että tämä järjestely on meidän yhteinen päätös, ja konkreettisen lapsenteon, eli raskauksien, synnytysten ja imetysajan jälkeen herra on ihan hyvä ja jää kokeilemaan tätä kotiäitiyden auvoa. Meillä onkin itseasiassa tarkoituksena, että kun lapset ovat ohittaneet vauvaiän, mies jää sapattivapaalle. Mä odotan sitä aikaa ketunhäntä kainalossa. ;) Nautin siis kyllä kotiäitiydestä, mutta en anna kenenkään alkaa alentamaan tekemäni työn arvoa!
Henkkoht olen sitä mieltä, että sitä on sellainen uhri, joksi itse antautuu. En suosittele liian helpolla perheen hajottamista, mutta miehen voi pistää seinää vasten, kun tekee tarpeeksi selväksi, että tätä en hyväksy!
niin herra totesi, että eipä sitä heru minultakaan. Aloin tarkkailla itseäni ja valitettavasti huomasin herran olevan oikeassa:(
Jäi itse hoitovapaalle ja minä palasin töihin laivalle. joka reissun jälkeen kun palasin kotiin kmppä oli kuin kaatopaikka ja mies valitti kuinka rankkaa oli;) pääsin sitten sanomaan että miten niin, sähän vaan makaat kotona. Tajusi piikin:P
sun maalausurakoita tai leipomisia? Olet kyllä hurjan ahkera, kun saat kaiken tuon aikaiseksi kolmen pienen lapsen kanssa. Ei ihme, että ketuttaa miehen kommentoinnit. Mitä jos sinäkin jättäisit sen lauantaisiivouksen tekemättä ja koettasin etsiä jonkun harrastuksen, jossa saisit kivaa palautetta itsestäsi. Tai menisit ystävien kanssa jonnekin tai muuta hauskaa. Ei kannata heittää helmiä sioille!