Onko käynnistetty synnytys yleensä jotenkin rajumpi kun spontaanisti alkanut?

Spontaanisti alkanut oli kivuliaampi. Käynnistetty oli nopea ja lyhyt.

Jos saisi valita, niin käynnistetty kiitos.

Supistukset oli todella nihkeitä. Yli vuorokausi odotettiin ja sektioon lopulta kiidätettiin

Toka käynnistettiin geelillä.

Kolmas alkoi spontaanisti itsekseen.



Kyllä nopein ja kivuliain, rankin ja todella tuskaisin oli ehdottomasti tämä ainut luonnostaan alkanut!!



Saatan kyllä olla poikkeus tilastoissa.

t. 4



Ja sen käynnistyksen siis ottaisin mielummin.

Käynnistys tapahtui oksitosiinilla ja synnytys oli raju, kivulias ja kamala!



Mutta nämä taitaa olla taas aika erilaisia juttuja eri ihmisillä. Joillakin on taas päinvastoin..

ennen kuin kohdunsuu on pehmennyt ja avautunut, niin se oli ainakin minulla todella raju ja kivulias. Spontaanisti alkanut synnytys oli kyllä helpompi. Mutta luulen, että tähän vaikuttaa nimenomaan tuon käynnistyksen aikaisuus. Kun paikat eivät olleet vielä yhtään valmistuneet synnytykseen.

Mutta se yleisin (?) keino eli cytotec ei ainakaan pitäisi olla rajumpi, sehän vaan pehmentää kohdunsuuta että omat supistukset alkaisivat. Mun cytotec-synnytys oli nopea ja helppo, ei erityisen kivulias.

kohdunsuulle ja ne supistukset olivat kyllä saatanallisia: äityivät heti kipeiksi, mutta olivat silti tehottomia.



Vertailua en voi tehdä kun ei ole kokemusta itsestään käynnistyneestä synnytyksestä, mutta tuon käynnistyksen koin kamalana. Voi olla tietysti kiinni siitäkin, että jos kivun kokee hyödyllisenä (tämä vie synnytystä eteenpäin) niin se ei ehkä ole niin paha? Ja onhan ihmisillä erilainen kipukynnyskin...

Koin käynistetyt paljon helpompana, kuin nuo itsestään alkaneet synnytykset. Kioua tuntui vähemmän ja homma eteni nopeammin.

Tämä kaikki 2 vuorokauden sisällä. Ja paikat ei vaan auenneet juuri mihinkään suuntaan. Kivut oli kyllä kamalat ja taju alkoi lopulta lähteä :( Pääsin kaiken rääkin jälkeen sektioon......

Yli vuorokauden käynnistelyn jälkeen alkoi tuottaa tulosta... En huomannut mitään eroa tavalliseen synnytykseen verrattuna. Samalla tavalla pikkuhiljaa supistukset tihenivät ja kovenivat kuin normaalistikin.

Luomu oli kivulias reisiä myöden, mutta tuo oksitosiinilla käynnistetty oli hallitsemattomampaa, mutta toisaalta säännöllisen rajua - ja kipu oli siedettävämpää - tosin minä en sitä rajuinta vaihetta joutunut kestämään kuin alle tunnin - sitten puudutettiin epiduraalilla ja enää en tuntenut mitään. Lapsi vedettiin sen jälkeen sovitusti imukupilla - ja minä olin sen jälkeen elämäni kunnossa - ei kuulemma kätilöharjoittelija ollut aiemmin nähnyt niin reipasta synnyttänyttä ;)

ja tämän myöntävät kätilötkin.

paikat pysyivät tiukasti kiinni. Kunnes laitettiin se oksitosiinitippa. Meinasin kuolla kipuihin kun lapsi tuli vaan väkisin tipan voimalla. Repesin tosi pahasti ja toipuminen synnytyksestä ja repeytymistä kesti pitkään. En osaa vertailla luonnolliseen synnytykseen kun en ole vielä sitä kokenut.

Käynnistys edessä 2 viikon päästä, apua!

Toki tämäkin vaihtelee kovasti.

Käynistyksen kivuliaisuus ja rajuus riippuu tietenkin käynnistystavasta ja siitä miten kypsät paikat on ennen käynnistystä. Yliaikaiskäynnistykset on yleensä helpompia kuin ennenaikaiset.



Minulla käynnistys (sytotecilla) oli järkyttävä, lähti heti ekasta tabletista käyntiin todella rajut supistukset, jotka tuli aivan perä perää, ei taukoja. Kipu oli sietämätön, eikä supparit alkuun edes saaneet aikaan mitään näkyvää, eli kärsin niistä useamman tunnin ilman kunnon kivunlievitystä (petidiinillä, suihkuun en todellakaan päässyt niiden kipujen kanssa). Kun synnytys sitten vihdoin lähti ihan oikeasti käyntiin ja kohdunsuu alkoi avautua, avautui se todella nopeasti, koska supistukset oli niin rajuja. Kuitenkin jossain vaiheessa supparit muuttui omiksi luonnollisiksi supistuksiksi kun sytotecin vaikutus loppui, siinä vaiheessa aukeni taivas, vaikka oli meneillään viimeiset sentit, jotka on tietty kipeimmät.



Toivottavasti tällä kertaa selviän ilman käynnistystä, vannoin viime kerran jälkeen että toista kertaa minua ei siihen hommaan saa..

Mutta eka mulla käynnistettiin geelillä. Jotenkin kaikki tapahtui kyllä rauhallisesti. Muistelisin, että en saanut tippaa laisinkaan, tai ei ole mitään mielikuvaa siitä. Voi johtua siitä, että verenpaineet oli huikeat.



Toinen synnytys oli lyhyt ja raju 3 tuntinen. Mutta sujui sekin melko sujuvasti ja olisi mennyt paremminkin, jos vaan olisin saanut epiduraalin ajoissa, mutta ei. :(



Siispä täytyy sanoa, että tuo käynnistetty oli helpompi, mutta johtui sopivasti ajoitetuista kipulääkityksistä. Esim. alkuun tulevat supistukset lievennettiin petidiinillä. Toisessa synnytyksessä ei ollut mitään järkevää suunnitelmaa ja oli ihan hallitsematonta touhua.

Cytotecillahan kaikki lääkkeelliset abortitkin tehdään. Mifegyne on se joka valmistelee kohdunsuuta synnytykseen, ja Cytotec käynnistää supistukset.

Cytoteceillä hoidettu km oli sata kertaa kivuliaampi kuin normaali synnytykseni.

Synnytykset ovat aina aika erilaisia: mulla ei ole käynnistetty mutta takana kaksi spontaania IHAN erilaista synnytystä!! Eka kesti rajuna 15 tuntia (todella voimakkaat luomusupistukset, jotka avasivat tooosi hitaasti kohdunsuuta), toka taas oli lyhyt ja ytimekäs ja supistukset todella tehokkaita eli avautumisvaihe tosi lyhyt ja helppo. Älä ota paineita siitä käynnistyksestä!! Synnytys ei ole koskaan kivuton mutta ei sietämätönkään ja varmasti saat kipulääkkeitä, jos yltyy pahaksi!