Huomio töissä käyvät äidit!
Kertokaas mulle, olenko ainoa, joka töistä tultuaan haluaisi hetken levätä sohvalla ja katsoa esim. uutiset, mutta lapset ei anna. Ja minulla on todella huono omatunto, että en heti ryntää rakentamaan leegoilla lasten (2) kanssa vaan haluaisin ihan hetken huilata kun olen kertakaikkisen poikki. Sitten pitäisi pestä pyykit, tehdä ruoka, siivota aamuiset jäljet (joita en aamulla ehdi siivota) ja viettää lasten kanssa aikaa. Sitten tietenkin se iltarumba. ja kun lapset menee nukkumaan, yleensä silloin vasta ne varsinaiset pyykkisodat jne alkaa. Siis miten muut selviää tästä? Olen yksinhuoltaja. Minusta on siis ihana viettää lasten kans aikaa ja päivällä on oikein ikävä joskus heitä, mutta tuntuu ettei kaikkeen vain jää aikaa! Omat vanhempani ovat suht nuoria ja itse työelämässä, viikonloppuisin jeesaa. lasten isä asuu ulkomailla, tapaa heitä 2-3 kuukauden välein. Onneks mullaon sellanen työ, että voin helposti selata nettiä aina välillä :-) Kotona siihen ei ole koskaan aikaa kuin ehkä pe ja la iltana!
Kommentit (7)
syödään pikavälipalaa ja katsotaan jotain iltapäivätv:tä hetki.
Sitten vasta ryhdytään puuhaamaan mitään muuta, sen enemppää leikkimään kuin siivoamaan tai ruokaa laittamaankaan.
Minulla on ehkä helpompaa siksi, että teen vain 30 tuntia per viikko töitä ja arkenakin vapaapäiviä.Minulla on myös mies, joka kantaa kortensa kekoon ja vain yksi lapsi.
En myöskään hirveästi niuhota tekemättömien kotitöiden takia. Vaikka tälläkin hetkellä meille saisi tulla yllärikäynnille.
Olet siis hieman eriarvoisessa asemassa mitä minuun tulee.
Olisikohan sinun kuitenkin hyvä katkaista tuo touhotus ja ottaa rennommin:))
siis, mehän yritetäänkin istua siinä sohvalla yhdessä, tai minä maata, mutta lapset kärttää heti et äiti leikkimään leegoilla, äiti sitä äiti tätä. heitä ei kiinnosta pikkukakkoset sun muut. ja heillä on myös huutava nälkä kotiin tullessa et ruoan laittoon. Totta kai se on helpompaa jos olis toinen ihminen tekemässä sitä ruokaa ja toinen leikkis leegoilla. ja mä en halua et tako on ku pommituksen jäljiltä, vaikka sitä se usein on
Onko lapsesi temperamenttisia vaatimuksissaan. Uskoisivatko he jos sanoisit olevasi väsynyt, että nyt äiti lepää, leikkikää te yhdessä?
Voisitko tehdä viikonloppuisin ruokaa pakkaseen ja sitä sitten lämmittäisit arkena?
-5-
siksi sillä joka istui ensin telkun ääressä lasten kanssa onkin jääkaapissa aina pikavälipalaa (jugurttia, karjalapiirakkaa, hedelmiä, kuorittuja porkkanoita) jonka voi vain ottaa sieltä suoraan ja syödä. Kyllä sen lämpimän ruoan ehtii tehdä vähän myöhemminkin illalla - ja on terveellisempääkin kun ei tee ja ahmi nälkäisenä. Ehkä juuri sen välipalan takia meillä lapset rauhoittuvat siihen tv:n ääreen, ehkä myös siksi että se on rutiini joka toistuu aina.
meilläkin syödään välipalaa ensin, iltaruoka vasta myöhemmin. mut joo tempperamenttisiä ovat, ja tosi vilkkaita:-) tuntuu vaan monesti t voimat on lopussa
Minä teen lapsille välipalaa ja usutan heidät tv-huoneeseen katsomaan lastenohjelmia. Jos yrittävät tulla keittiöön, niin käsken takaisin. Sanon ihan rohkeasti lapsille, että äiti haluaa olla nyt hetken rauhassa, katsokaa tv:tä.
Surffailen yleensä netissä vartin verran (vaikka netti on koko päivän käytössä töissäkin) ja sen jälkeen menen laittamaan pyykkejä, tyhjennän tai täytän ap-koneen ja mahdollisesti siivoilen.
Kun lastenohjelmat on loppu, seurustelen lasten kanssa ja sitten rupean ehkä tekemään ruokaa. En tee orjallisesti joka päivä lämmintä ruokaa, koska edellisenä päivänä tehtyäkin voi olla vielä jäljellä.
Minusta iltaisin aika tulee pitkäksi, jos ei tarvitse muuta tehdä kuin olla kotona. Ja sitten se vasta pitkäksi tuleekin, jos mies on hakenut lapset.