Pph kysyy äideiltä lasten ruokailusta.
Olen ollut alalla jo 80-luvulta lähtien ja nyt on tullut uutena ilmiönä lapset jotka eivät syö. Ihmetystä herättää kun lapset eivät ole alpainoisia eli kotona ilmeisesti syövät. Niin miten tämmöinen on mahdollista että kun lapselle antaa ruisleivän, hän kysyy mikä tämä on? Lapsi ei tunnistanut myöskään jäätelöä. Eli onko kotien ruoka niin yksipuolista ettei lapsi totu syömään vai missä vika? Olen itse ruokkinut omat lapset vuoden ikään purkkiruoalla valiten joka päivä eri ruokia. Epäterveellistä ehkä mutta lapset ovat ainakin oppineet kaikkiruokaiseksi. Lisäksi haluaisin kysyä miksi ruokitte lapset kotona etukäteen kun tuotte heidät hoitoon? On aika mahdoton saada lapsi syömään kahta aamiaista jos ruoka ei muutenkaan maistu. Vai onko unohtunut se vanha sääntö että kaikkea ruokaa ainakin maistetaan? Eikö enää kotona?Laitatteko vain lapsen herkkuja? Jos olisin juuri aloittanut työn luulisin että ruoassani on vikaa.
Kommentit (17)
vanhemmat kerro että lapsi on jo syönyt. Lapsi sanoo että söi jo kotona. Sehän voi tietysti olla höpöpuhetta jotta pääsisi pöydästä pois.
Joten voisin kuvitella, että lapseni ei söisi niitä hoidossakaan.
Iskepä sen sijaan eteen vaikka munakoiso tai kyssäkaali, niin kyllä tunnistaa ja kelpaa!
Meillä välillä syödään aika eksoottisiakin ruokia ja kokataan opikei ajan kanssa. Välillä taas ei vain ehditä oikein tekemään mitään ja syödään aivan mitä sattuu. Ja silloin omatunto soimaa.
Mutta sellaista, että aina söisimme tiettyinä päivinä jotain perinteistä ruokaa, ei meillä oikein ole. Ehkä olemme huonoja vanhempia tässä mielessä.
En ole koskaan tehnyt hernekeittoa, en kesäkeittoa, en maksalaatikkoa, en monia muitakaan ns. eprsuruoksia.
En pidä itse niistä, en siis jaksa sellaisia valmistaa.
Sen sijaan saatan tempaista ja tehdä koko aterian Välimeren tyyliin ja silloin teen kyllä hyvää ruokaa!
Lapsemme pitää esimerkiksi oliiveista, homejuustosta ja capriksista. Joskus lapsi syö kaikkea, välillä ei mitään. Ehkä se johtuu tästä meidän epäsäännöllisyydestä näissä ruoka-asioissa. Nyt on kyllä vähän huono omatunto.
...saako tiedustella miksi ei syödä leipää ollenkaan kotona..??
perheessä vilja-allergikko ja olemme sen myötä koko perhe karppeja.
Meillä lasagne on kaikkein tavallisinta perusruokaa. Meillä myös maustetaan ruokaa aika paljon. Valkosipulia, erilaisia pippureita ja chiliä löytyy ihan meidän arkiruuasta.
mutta siis meillä ainakin lapset syövät aina aamiaisen kotona (ovat siis pph:lla) ja vain etukäteen sovittaessa aikaisina aamuina pph:n luona. en ymmärrä tuota kahden aamiaisen ongelmaa: kai voit kysyä vanhemmilta, kun he tuovat lapsen, että ovatko syöneet, jos asia ei muuten selviä?! parempi olisi kysyä jo edellisellä viikolla, että minä aamuiona vanhemmat aikovat lapsilleen syöttää aamupalan kotona ja milloin ei, niin ei tarvitse valmistaa aamupalaa turhan takia...voiko tuollainen asia olla oikeasti ongelma???
muuten kommentoisin viestiin sen verran, että perheissä voidaan syödä monipuolisesti, vaikkei syötäisikään samoja ruokia kuin sinun laittamasi. siitä asiasta olen kyllä yhtä mieltä, että nykyisin liian monissa perheissä annetaan periksi lapsille eli tehdään vain niitä herkkuruokia (ainakin tuttavaperheissä näin tehdään) pienestä pitäen.
En ole ihan varma, ymmärränö, miksi pitäisi edes syödä muita kuin ruokia, joista pitää.
Tietenkin tajuan, että ei voi syödä vain herkkuja, siis jäätelöä ja leipää, mutta miksi pitäisi tehdä ja syödä ruokaa, josta ei pidä?
Miksei voi tehdä aina ruokaa, joka on herkullista ja hyvistä raaka-aineista ehtyä?
hoitajan mielestä tosi helppoja ruokittavia, kun kaikki ruoka kelpaa.
Olen kyllä itse huomannut myös sen, että " nirsoja" lapsia on nykyisin enemmän. Tämä aiheuttaa ongelmia esim. vieraiden käydessä, kun mikään ei kelpaa. Voisiko tämä johtua siitä, että olen huomannut monien vanhempien antavan lapsilleen vähän liikaa valinnan varaa? Eli jos lapsi ei esim. syö oikeaa ruokaa, annetaan hänelle jogurttia, keksiä jne. Eli vanhemmat antavat liian helposti periksi ja antavat jotain muuta " kunhan se vaan söis jotain" .
En kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi pitäisi pakottaa syömään. Meillä vaan nostetaan lapsi pois pöydästä, jos ruoka ei kelpaa. Puolen tunnin päästä sama ruoka saattaa mennä alas hyvällä ruokahalulla.
Ruokatottumukset ovat myös kieltämättä vähän muuttuneet. Nykyisin syödään tex mex-vaikutteisia ruokia, kiinalaista, thaimaalaista jne. Meillä näitä myös tehdään viikottain, samoin kuin esim sushia. Ei kuitenkaan pitäisi unohtaa sitä ihan tavallista ruokaa (makaroni, peruna, laatikkoruuat). Sitähän se ruoka kouluissa kuitenkin on.
Voisiko tuo aamupalan kelpaamattomuus johtua siitä, että lapsi herää niin aikaisin, että hänelle on pakko antaa ruokaa ennen hoitoon menoa. Näin on aika monessa kaveriperheessä. Kannattaisiko hoitajan kehottaa vanhempia aina kertomaan, jos lapsi on syönyt kotona, ettei hänelle sitten turhaan ruokaa tarjoaisi. Tai laittaisi ainakaan niin suurta annosta.
äskeisessä viestissäni (olinko 11) tarkoitin herkkuruuilla sitä, että syödään tosi yksipuolisesti esim. yhtä tai kahta ruokaa (koko ajan makaroonia paljaaltaan tms.), koska lapsi ei huoli muuta ja on tottunut pienestä pitäen saamaan tahtonsa läpi. sellaisia esimerkkitapauksia on muutamia tuttavaperheissä. kyllä meillä ainakin aina satsataan ruuan laatuun eikä lapsia toki pakoteta ahmimaan suuria määriä ruokia, joista eivät pidä mutta maistaa pitää aina pieni määrä.
myös sellaisia perusruokia, joista en itse tykkään. En halua siirtää omaa ennakkoluuloisuuttani lapsiin, vaan pistelen itsekin suuhun kesäkeittoa, vaikka se ei kovin hyvää olekaan. Mielestäni lapsi pitää totuttaa myös tällaiisin makuelämyksiin, siinä missä oliiviehin ja capriksiinkin.
Minä olen mennyt vähän tuolle linjalle, pelkään.
Eli teen itselleni oikeasti herkkuruokaa, salaattia, juureksiä jne. Lapselle laitan yhdelle lautaselle perunan ja makaronin ja sitten viereen pieniä eriä näitä muita juttuja.
Jos hyvin käy, syö näin kaikkea vähän. Joskus taas noukkii vain sen makaronin. Mutta jos laitan kaiken samalle lautaselle, ei syö edes sitä makaronia ja kaikki menee tavallaan hukkaan, kun lapsi kuitenkin mässää ruuan sellaiseksi, ettei sitä jääkaapista enää kukaan syö.
Tuokin on hyvä pointti, että pitää opettaa lasta arvostamaan myös perusruokaa, koska sitä se koulussa ja joka paikassa tulee pitkälti olemaan.
kun ei nykyajan lapset enää tunnista normaalia kotiruokaa!
70-80-luvulla ja silloin oli kouluruoka parempaa kuin kotona oli varaa. nyt taitaa olla monilla toisin päin.
Kuka täällä väitti, että pph:n pitäisi tehdä tex mex ruokaa? LUE hyvä ihminen nämä viestit, ennen kuin kommentoit. Täällähän kirjoitellaan ihan toisesta asiasta.
olen surkea kokki ja kiitollinen päiväkotien ja koulujen lapsille maistuvasta ruoasta. Onnekseni jopa meidän teini tykkää koulun ruoasta eikä ikäisilleen tyypillisesti jätä koulussa syömättä.
Vierailija: