Montako kummilasta teillä on? Mikä on maksimimäärä?

enempää en haluis, paitsi jos sattus joku pyytämään tyttölapsen kummiks.. niille ku on niin ihanaa ja helppoa ostella kaikkee.. siis meil melkein kaikki on poikia.

Näistä yksi on ainoastaan sellainen, johon lapsen äiti etukäteen pyysi mua ja sanoi vielä, että voi harkita rauhassa ja miettiä eikä suutu jos kietäydyn.



Nuo kolme muuta äitiä sitten ilmoitti vaan, että tervetuloa ristiäisiin, olet sitten kummi! Arvaa pidänkö näihin kolmeen yhteyttä....

Mulla on nyt 4 kummilasta ja viidennen ristiäiset aika pian. Ajattelin kyllä kieltäytyä, mutta tässä tapauksessa se olisi loukannut lapsen vanhempia ja se kummeudesta kieltäytyminen ei olisi mitään muuttanut. Lahjat olisi joka tapauksessa ostettava jouluna ja syntymäpäivinä ja lapsi on elämässämme mukana, olemme kummeja tai emme.



Ajattelin toisen jälkeen, että ei kummilapsia muutamaan vuoteen, mutta nyt heitä siis todella on viisi, ikähaarukalla 7-0. Tämä jääköön viimeiseksi.

Toivoisin kyllä että menisi reilusti vuosia ennenkuin lisää tulisi jos tulisi.

Ikähaitari on 1-14v. (+ yksi kummilapsista on 24v).



Mitään maksimi määrää ei kummilapsille ole, mutta oman itseni takia en haluaisi enempää-

Joululahjoja emme osta kummilapsille. Jos ja kun käymme kylässä, saatan muistaa kummilastamme jollain pienellä jutulla (esim. tikkari tms) ja synttäreillä pyrimme aina käymään.

Minusta kummius on paljon muuta kuin lahjomista ja kun jouluna lapset saavat lahjat joulupukilta niin olen katsonut mukavammaksi ostaa lapselle lahjoja vain silloin kun vien ne itse hänelle.

On jotenkin kiva, kun on vaan yksi kummilapsi. Jotenkin se tekee tosta yhdestä pojasta sen erityisen juuri mun kummipojan. Muistan hienosti merkkipäivänsä ja mietin poikaa usein ja koetan muistaa arkipäivässäkin. Harmittaa, että välimatka on pitkä ja tavataan vaan harvoin.

Avomiehelläni on yksi oma, ja minulla kaksi. Yksi kummilapsi on yhteinen. Jos lisää tulee, otetaan kyllä onnellisina vastaan. Tosin en tällä hetkellä osaa ajatella kuka lähipiirissä olisi sellainen, joka vielä voisi pyytää kummiksi.

En tiedä maksimimäärääkään kun en tiedä miten siitä kieltäytyisi.

Laitoinpa tosi huonosti tuon kysymyksen maksimäärästä. Tiedän kyllä, että kirkko ei määrää mitenkään rajoita ja tarkoitin tietysti jokaisen omaa henkilökohtaista/perhekohtaista maksimäärää =).



Kiitos kaikille vastauksista!

Ja sen jälkeen ne sitten riittävätkin. Vanhimmille (2 x 12v.) en enää ostele lahjuksia, tai yhden ostan vielä sitten kun/jos pääsevät ripille. Vain yksi lapsi on ns. " pakkopulla" , muut mieleisiä ja mukavia.

Meillä 4 kummilasta ja on siinä ainakin 2 liikaa.

ja lisääkin otetaan mielellään. Ei kummius ole lahja-automaattina olemista vaan olemme kummilapsen aikuisia ystäviä. Tosin muistan kummilapsia joko synttäreillä tai jouluna lahjalla ja myös silloin, kun tapaamme (jos näemme harvoin). Eikä lahjan tarvitse olla mikään kallis trendilelu, vaan jokin pieni huomionosoitus, esim. nyt annoin kummitytölle tikkarin ja kaksi prinsessatarraa, kun hän oli käymässä meillä. Ja tyttö näytti ilahtuvan ja kiitti kauniisti. Pääasia on, että huomioi lasta ja kohtelee häntä erityisellä tavalla ja puhuttelee kummilapseksi. Se riittää ainakin omille lapsillemme, ja samaa käytäntöä viljelen kummilapsiammekin kohtaan.

Eli 4.

Nämä riittävät ja luultavasti kieltäytyisin jos joku kummiksi pyytäisi vielä.

Minulle kummius on tosi tärkeä juttu. Ottaisin mielelläni yhdenkin kummilapsen! Käyttäisin sitä omien lasteni kanssa vaikkapa museossa tai uimassa että hänen äitinsä saisi olla rauhassa.

Lahjoja tykkäisin myös ostella!

Harmi kun en ole päässyt kummiksi. :(



Mutta itse kysymykseen vastaus, en osaa sanoa kun ei tosiaan ole kokemusta. Ehkä joku 2 olisi hyvä määrä, että jaksaisin hemmotella niitä pikkuisia :)

Ja kovasti haluaisin. Sisaruksillamme ei ole lapsia, eikä lähikaveripiirissäkään. Minusta olisi niin kiva muistaa omaa kummilasta.

Minusta 2-3 olisi hyvä määrä, jos kummi aikoo oikeasti olla läsnä lapsen elämässä ja olla ns. spesiaali henkilö. Jos menee tuon määrän yli, ei kenelläkään ole aikaa/rahaa tarpeeksi kummiuteen.

Joskus nuorena juuri riparin käyneenä pääsin siskon tytölle kummiksi. No nyt aikuisena olen eronnut kirkosta enkä siksi voisi olla kirkollinen kummi, enkä kirkotonkaan kummi sen puoleen. Mutta virallisestihan tuota siskontytön kummiutta ei voi mitenkään poistaa, ei vaikka yhdessä siskon kanssakin sopisimme etten ole enää kummi, virallisesti kirkonkirjoissa olen sitä hamaan ajan hämärään asti... niin se vaan on. Vaikka molemmat haluaisimme sen sieltä poistaa niin se ei onnistuisi, olen kysynyt täkäläisen seurakunnan papeilta. Emme siis ole keskustelleet siskon kanssa kummiuden poistamisesta, eikä hän tiedä keskustelustani parin papin kanssa ollenkaan.

Toinen on 14v ja toinen täyttää kohta 5v. En nyt hirveästi hingu kolmannen perään, mutta yhden voisin vielä ottaa, siis jos joku kummiksi meidät haluaisi :-)



Itse kun mietin omalle lapselle kummeja, yksi " kriteeri" oli se, ettei tällä ihmisellä olisi hirveästi kummilapsia entuudestaan. Ettei kummiudesta tulisi " rasite" . Vaikka ei me lahjoja edes " vaadita" , aikaa vaan, mut sitäkään ei saada...

enää kutsua kylään tai edes uutta osoitetta joten se kummius jäi sitten siihen. Loput kummilapset ovat pieniä vielä. Kun nämä kasvavat kuten omat lapset niin voisin vielä yhden tai kaksi ottaa jos pyydetään mutta sitten riittää. Jos nyt pyydettäisiin kieltäytyisin koska aika ja raha ei riitä kummiuteen. Vaikka eihän sitä tietty mitään tarttisi ostella mutta silloin ei kyllä järkeä ryhtyä kummiksi jos ei ole rahaa muistaa eikä aikaa annettavaksi lapselle.

Emme ole lähes kukaan ottaneet toisiamme kummeiksi, vaan " käyttäneet" sukulaisia.



Ehkäpä joskus pääsen veljeni tms. lapsen kummiksi.