Levottomat miehet
Onko jollain teistä levoton mies, rauhaton asettumaan aloilleen ja aikuistumaan?
Olen nyt muutaman vuoden seurustellut mieheni kanssa ja olin jo kuvitellut et tää on tässä, oli puhetta lapsista ja talon hankinnasta jne. Miehellä taustalla masentuneisuutta ja jotain paniikkihäiriön tapaisia juttuja. Nyt se yhtäkkiä on tajunnut ettei olekaan varma mitä elämältään haluaa, tekis mieli reissata ja bailata ja luulee ettei pystykään sellaiseen normaaliin perhe-elämään.
Oon tietysti aivan rikki, kaikki unelmat ja muut on viety. Onko kellään kokemusta vastaavasta? Rauhoittuuko tollainen ihminen ikinä?
Kommentit (16)
onhan se jees matkustaa ja bailata mut jos todella aikoo sellasta elämää perheellisenä viettää, niin ei tuu onnistumaan. fakta on se että lapset tarvii jotain pysyvää elämäänsä.
kuitenkin mieli baanalle on niin kova että varsinkin kesät on aika hurlumhei. Toki olis meidänkin kanssa menossa, mut 5min varoajalla ei oikein kahta lasta saa minnekään mukaan. Ja tosiaan, lapsilla pitää olla pysyvyyttä. Matkustelemme ulkomaille pari kertaa vuodessa, mutta lasten kanssa matkustaminen on erilaista kuin aikoinaan kahdestaan...nukuttiin vaikka teltassa jollain parkkipaikalla jos niikseen sattui.
t 11 (?)
vahinkraskauden myötä lähti lipettiin ja nyt 10v myöhemmin on täysi luuseri.
siis olen lähtenyt jo menemään, tai kova yritys ainakin. kävin nimittäin tänään kirjottamassa vuokrasopimuksen omaan kämppään.
jes!
siinä meni mun haaveet siitä kuinka vielä nuorena voin ehkä tulla äidiksi, haaveet onnellisesta perhe-elämästä jne.. elo on aika perseestä, mut eipä sille sitte mitää voi. ehkä mun kohtaloksi koituu olla ikisinkku ja lapseton. ainakin oon huomannu että elämää ei kannata suunnitella paria päivää pidemmälle :(
ap
Ite jäin levottoman miehen " koukkuun" ja mies vaikutti rauhoittuneen ja toivoi perhettä ja nyt olen loukussa 2 lapsen kanssa kun mies ei ole koskaan kotona. Varsinkin kevät ja kesä menee juostessa omilla asioilla ja reissuilla. Yhteiset reissut vaikeita,kun mies ei voi odottaa sekuntiakaan eli ei yhtään kärsivällisyyttä ja niinhän ei lasten kanssa voi matkustaa. Miehen mieli muuttuu myös jatkuvasti. Teit oikean ratkaisun! :(
minkälaiselle miehelle pamahdin paksuksi, olisin vakavasti harkinnut raskauden keskeytystä! Ihan oikeasti, ei tämä ole enää kenenkään etu, että äiti on onneton ja yksin ja isä viilettää maailmalla. Raskaus oli siis vahinko ja aikamoinen shokki, mutta mies lupasi yrittää ja sitoutuikin aika kivasti aluksi. Nyt sitten kun lapsi on puolivuotias, mies haluaa kovasti mennä, bailata, nähdä maailmaa, matkustella ja sovinistina se on sitä mieltä, että tietysti äidin tehtävä on vain kotona. Eron partaalla ollaan, mutta pelottaa kovasti, että mitä tulevaisuus on ja minkälainen lapsuus lapsellani on, kokeeko turvattomuutta, kun isä ei ole koskaan paikalla?
Hyvä ap, että teit ratkaisun. Oikeasti, parempi yksin kuin huonossa suhteessa ja kyllä sä ehdit lapsia tehdä - kumppanin kanssa, joka on touhuun yhtä valmis kuin sä.
kannustuksesta 23, toivottavasti se sun ukkos nyt jotenkin tajuis rauhottua.. ootko kuitenkin onnellinen, rakastatko? voimahali!!
ap
Rankkaa on,mutta silti rakastan. Joka päivä toivon silti,että asiat olis toisin.
suomesta oikeesti enää ollenkaa miehiä jotka olis tyytyväisiä siihen et on perhe ja se tavallinen arki !? tässä on hirveesti kavereita just eronnut kun äijät on niin extreme hakuisia ja vastuuttomia!
oon elänyt tähän asti elämäni uskoen aina johonki, ja nyt vasta oon ruvennut kyyniseks.
ap
Jos mies säikkyy sitä ;o)
Ei perheen perustamisen tarvitse merkitä jumiutumista, meille se on ainakin ollut yhteinen seikkailu!
Ja me matkustellaan paljon ihan ympärimaailmaa, liikutaan prätkällä ja fillarilla polkien ollaan oltu euroopassa asti...
Jos olisi pitänyt ostaa rivitalo velaksi ja jämähtää siihen, olisimme hakeneet elämyksiä muualta, mies ja minä kumpikin.
niin ei se vielä moneen vuoteen asetu. Mun mies on ollut levoton koko meidän yhdessä oloajan...ei sitä lapsetkaan ole miksikään muuttaneet. Ikää nyt 32v :(
muistan jonkun kaverini joskus sanoneen et " sit ku sulla tulee joskus oleen oma perhe niin teillä ei varmaan koskaan oo tylsää" :) tykkään hulluttelusta tosi paljon. ja oon aika avoin ja suht liberaalikin.
11, miten uskalsit tehdä lapsen levottoman miehen kanssa? miten teillä arki sujuu? voimia!!
ite oon nyt päättänyt et parempi yksin ku onnettomana kaksin.
ap
Me tykätään molemmat kyseisistä asioista, asutaan nytkin ulkomailla ja suunnitellaan taas seuraavaa siirtoa uuteen maahan! Yhdessäkin voi seikkailla eikä lapsetkaan sitä kokonaan estä. Meillä on kaikilla vaan yksi elämä ja me vietetään se mielummin maailmaa nähden kuin isossa velallisessa omakotitalossa nyhjöttäen. Meillä siis suunnitteilla perustaa perhe muutaman vuoden päästä (n. kolmikymppisinä), mut sillonki yritetään mahdollisuuksien mukaan matkustaa ja harrastaa. Omaisuutta hankitaan mahdollisimman vähän. Niin, ja ei me siis tehdä kaikkea yhdessä. Ens viikonlopuksikin oon lähössä tyttökavereideni kans reissuun ja mies kavereineen kesällä.
juokse pois, vielä kun pystyt!