Lue keskustelun säännöt.
Tunnen valtavaa syyllisyyttä
21.04.2006 |
kun olen lasten kanssa heidän hereillä ollessa vain tunnin, korkeintaan kaksi, kun menen iltavuoroon. Vanhempi menee kouluun ja nuorempi tarhaan (isän työaika sellainen, ettei voi olla kotona). Ja työni on pääosin iltapainotteista. Onneksi on vapaita sitten viikollakin...
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin lapsena kamalasti poissa kotoa (kyläluuta kun olin ja muutenkin), vanhemmat oli vuorotöissä jne. Silti mulla on olo, että ne oli aina paikalla ja saapuvilla. Ja suhteet etenkin äitiin ovat todella hyvät.
Lapsesi eivät välttämättä näe tilannetta samalla tavalla.