Onko aina äidin mielestä se oma lapsi kaikista kiltein ja ihastuttavin, nätein komein ym

Tottakai oma vauva/on kaikkein ihanin otus. Nätimpiäkin olen nähnyt meidän tyttö, kuin vielä on perinyt isoisänsä pottunenän. Silti hymyilevä pieni aurinko kaiken aikaa. Nyt taapero ikäisenä muistuttaa tuollaista persjalkaista pygmiä :)



Ärsyttää, kuin pitäisi muiden vauvoja sujuvasti kehua niiin näteiksi ja suloisiksi, kun suurin osa vauvoista näyttää jokseenkin alienilta varsinkin vastasyntyneinä.

Mutta on myös villein ja hankalinkin! :)



Toisaalta näin myös muiden lapsissa mielettömän ihania piirteitä!!

Lapsi oli jo synnärillä muita lapsia suloisempi, ja häntä ovat kehuneet kätilöt ja muutkin ihmiset. Hänellä on esimerkiksi maailman kauneimmat silmät ja pitkät ripset. Monet tytötkin näyttävät aivan maatiaisilta hänen rinnallaan. Juu, äitinä olen hyvin puolueellinen, mutta ah, niin kauniin lapsen äiti. ;D

mutta siskoni ja miehen veljien lapset ovat myös aika suloisia ja taitavia ym. kivaa

Ettei me olla maailman ihanampia, sattu aika lailla, sanoi sen noin puol vuotta sitten, nyt olen 27v.

Muitakin MELKEIN yhtä ihania on, mutta kyllä nää omat päihittää kaikki muut mennen tullen =))))

Ei meidän vauvaa kauniimpaa ole.



Ja se, että mulla on lapsi, ei todellakaan tarkoita sitä että olisin kiinnostunut muiden vauvoista/lapsista, olivatpa sitten miten " ihmeellisiä" tahansa.

linnunpoikasilta.

Ei ollut eritysemmin nätti. Nyt 3-vuotiaana on kyllä jo komea ;-)

..jolla tosin on finnejä naamassa, käy amista ja haisee välillä röökille ja aamuisin vain örähtää jotain epämääräistä kun sitä yrittää herättää ;)

on tietysti. Tuosta kiltteydestä en näin 3-v uhmaikäisen kanssa tuskaillessa olisi niinkään varma....

kattelin tässä hiljan hänen puuhiaan ja ihan huomasin että ikinä ennen en oo jäänyt ihan vaan katsomaan toista ihmistä ja ihmettelemään sen toisen kauneutta. että miten ihmeessä rakentuu sellainen pieni nainen joka on joka ainoalta solultaan niin täydellisen kaunis ja ihmeellinen, puhdasta ihanuutta täynnä päästä varpaisiin.



ja viisas hän on tietysti myös, ajatteleva, hyväntahtoinen, empaattinen sekä sympaattinen.

Miehen kanssa usein taivastellaan kuinka meille onkin sattunut juuri ne ihanimmat lapset! Niin suloisia ja kaunispiirteisiä, nokkelia ja oppivaisia.. :) Kai kuuluu lajinsäilymisen ehtoihin että omat ovat parhaita!

meidän (nyt jo 3 v.) poika on todella täydellisen kaunis piirteiltään (jos pojasta voi niin sanoa, mutta kun se vaan on...) ja uskokaa tai älkää, sillä on sellaiset komean miehiset hartiatkin jo (usein ollaan miehenkin kanssa esim. saunassa ollessa näin kummasteltu) ja VOIMIA sillä on mielettömät määrät. Hassua, että jo 3-vuotias voi olla tuollainen voimapesä... :)



Kerrankin, kun mies tuli kotiin ja naapuri oli pihalla tullut vastaan meidän pojan ikäisen tyttönsä kanssa, niin mieheni ihmetteli, että " miten nuo muiden lapset onkin niin ruman näköisiä (kun vertaa meidän poikaan)?" .



On tuota poikaamme jo vauvasta asti kaikenmaailman naapurin täditkin kehuneet nuken kasvoiseksi hurmuriksi yms. Ja tietty meidän mielestä se on maailman täydellisin ja fiksuin pikkumies.

mielestäni hänen lapsestaan löytyy " kauneusvirheitä" selvästi vaikka ihan nätti tyttö onkin.

Kyllä se äidin/isän silmä on sokea näkemään omassa lapsessaan muuta kuin täydellisen pikku otuksen.

Minä olen nyt jo koulussa olevan kuopukseni kohdalla juuri viimeisen puolen vuoden aikana huomannut, että olen suunnattoman ihastunut häneen.

Poikani on hurmaava persoona ja oikein nätti :)

Mutta molemmat ovat itsepäiviä ja kovaäänisiä, paremmin käyttäytyviä on pilvin pimein :-o

Mun mielesä meidän neiti on söpöin, kaunein ja suloisin mitä olen koskaan nähny!!! (kyllä kehuja on tullu muualtakin)



Mutta kiltein ja rauhallisin ei kyl meen neiti oo edes omasta mielestäni...