Ei kai se reuma niin paha tauti ole???

mutta oisilla se on todella vakava ja vammauttava, toisilla taas ei.

minulla on nykyiselläänkin ennuste että 40-vuotiaana kävelen rollaattorin avulla enkä pysty kynää kädessä pitämään, eikä ole mahdollisuutta parantua. Kivut on aikamoisia jo nyt. Siihen vielä reuma päälle, niin kuinkas kivaa luulisit olevan? Joudun todnäk luopumaan kaikesta mikä minusta kuuluu hyvään elämään.



*se joka toiseen ketjuun vastasi saaneensa testeistä negan (onneksi).

on syöpään verrattavissa. Osa lasten reumasairauksista saattaa parantua täysin, mutta ei koskaan aikuisten.

Mutta ne lääkkeet ovat ihan karseaa kamaa. Ulkonäkö ainakin menee täysin, ja monelle sillä on merkitystä.

Mutta (lähes) kivuttomaksi se pystytään tekemään. Vaadit kunnon kipulääkkeet!

Jos ei reumaa..

joskus tuntuu ettei haluakkaan tietää... toisaalta tuo särky taas repii hermot toisinaan. Jokatapauksessa niveliin liittyy.



*kutonen

oireet täsmäisi reumaan aika hyvin, mutta se se sitten ei ollut... puolenvuoden päästä on yksi lääkäriaika, katsotaan löytyykö sitten mitään



kutonen

Ja tosiaan, hyvällä lääkityksellä kivut pystyy pitämään kurissa, ei se ole kuolemantuomio vaikka aluksi siltä saattaa tuntuakin. Sen kanssa on vaan opittava elämään. Itse olen löytänyt helpotusta mm. joistain luontaistuotteista. Oman diagnoosin sain 13 vuotta sitten, olin 13v.

ongelma alueita. Steroidit ja sytostaatit ovat vaikean reuman lääkkeitä. Ne jättävät jälkensä, mutta parempi se kuin reuman eteneminen paheneminen.

Terv. selkärankareumaepäily

Mulle sanoi kerran eräs mies, jolla nivelreuma, ettei tätä tautia toivois pahimmalle vihamiehellekään.

Isäpuolella myös nivelreuma, ei se kyllä naurun asia ole. Kipuja on, ei aina lääkkeet auta ja kestää kauan että pääsee lääkärille jne.

haluaa kirjoitella, täällä olisi vertaistueksi ja kaveriksi lapsesta asti reumaa sairastanut 3-kymppinen kahden lapsen äiti.



Melliina . mama @ netti . fi

Ystäväni kuluttaa aamuisin puolisen tuntia siihen, että saa nivelensä verryteltyä sellaiseen kuntoon, että pääsee yleensä ylipäänsä sängystä ylös. Leikkauksia tai isompia kuntoutusjaksoja on useampia vuodessa, jotta nivelet pysyisivät edes kutakuinkin toimintakykyisinä. Kipuja ei saada koskaan täysin pois, on vain parempia ja huonompia päiviä.