Lue keskustelun säännöt.
Voi että, kun harmittaa taistella kolmivuotiaan kanssa
30.10.2006 |
Itselle tulee kurja olo, kun koko ajan saa olla konfliktissa kolmevuotiaan kanssa, yritä siinä sitten olla rakentava?!
Tänään taas on ollut sellainen päivä, ettei mitään rajaa ole millään. Paukutti kepíllä naapurin autoa, potkasi kaupassa mummoa (vierasta) kolmesti vaikka kuinka yritin pitää haalarin reunasta kiinni samalla kun kannoin ostoskoria ja työnsin vauvanvaunuja. Kotona piti tehdä lihapullia (joka yleensä on hänestä kivaa ja nytkin ennakkoilmoituksen perusteella), mutta päättikin heitellä jauhelihat pitkin lattioita ja seiniä, samoin yhden raa´an kanamunan.
Harvemmin enää tällaisia päivä, mutta tää on kyllä ihan tosi sieltä.
Kommentit (9)
uhma on sellainen ettei siinä aikuisen rakentava logiikka aina paljoa auta. Rajat ja rakkautta. Eli kahden keskistä aikaa isommalle lapselle ja sitten tiukka komento asioissa, joissa itselläsi on 0-toleranssi. Lapsi testaa rajojaan ja aikuisen tehtävä on ne opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun esikoiseni on erityisen kovakalloinen jääräpää. Mutta eipä hänkään ole mummoja potkinut kolmevuotiaana :-) Siis tuntuu, että tappelin hänen kanssaan jatkuvasti erityisesti silloin ,kun hän oli neljävuotias.
Kokeilin häneen kaikkia eri metodeita. Laitoin jäähylle, ja hän hajoitti suutuksillaan paikkoja. Takavarikoin leluja ja videoita ja karkkipäiviä, auttamatta. Katsoin silmiin ja luin lakia kuin koiralle. Tämä viimeisin osoittautui pahaksi, sillä hän otti katsomiseni haasteena ja tuli vastaan kuin yleinen syyttäjä.
Paras neuvo minkä minä aikanani sain oli se, että jotkut lapset ymmärtävät fyysistä kosketusta sanaa paremmin. Eli lasta pitää fyysisesti estää: ei käskeä tulemaan pois, vaan HAKEA hänet pois. Aina yhdistää puheeseen myös kosketus.
Tämän kautta aloin myös käyttämään holdingia. Aina kun teki jotain kiellettyä, otin tiukkaan holdingiin. Lapsi alkoi tappelemaan vastaan, mutta toistin vain samaa mantraa: " pääset heti pois kun olet rauhoittunut ja tottelet" . Pidin lasta jopa tunnin putkeen holdingissa eräänä aamuna. (valitettavasti aina ei ole mahdollisuutta, mutta pääperiaate oli tämä).
Nyt poika on 6-vuotias ja oikein hyväkäytöksinen. Häntä ei tarvitse kuin uhata syliin ottamisella, niin hän rauhoittuu. Pari vuotta meni taistellessa, mutta se kannatti.
Kyllähän meidän lapsia on kasvatettu, tiukastikin kasvatettu, onhan lastemme vanhemmat ammattikasvattajia kummatkin, että ei se vierasta ole, miten se teoriassa tehdään tai miten se tehdään toisten lasten kanssa.
Kyllä lapset tekee virheitä, mutta en usko olevan hyväksi, että sen pelossa, että meitä arvostellaan lapsia kasvattamattomiksi, lakkaisin kulkemasta lasten kanssa yleisillä paikoilla.
Lapsi potki mummoa, koska keskustelimme mummon kanssa kukkakaaliresepteistä, jolloin lapsi koki olevansa varjossa, loogista muttei sallittua tiedetään. Kyllä siihen puutuin, niin kuin kaikkeen muuhunkin ei sallittuun käytökseen. Harmittaa vain, kun koko päivä menee siihen, kun voitaisiin jotain kivaakin tehdä.
Toisaalta hyvä oli kuitenkin kirjoittaa tänne, nyt voin ajatella, että onneksi minun lapsillani on koti, jossa voi tehdä myös virheitä. Niin vanhemmat kuin lapsetkin.
Voimia myös muille uhmaikäisperheisiin ja teille joilla menee helpommin, niin nauttikaa yhdessä olosta!
Ap
on nyt ollut pari viikkoa 3v tytöllä todella kova uhma päällä. Itse ajattelen, että aikans kutaki ja odotan niitä päiviä jolloin tarvitsee taistella joka ikisestä asiata vähemmän:)
Tänään päätin, etten enää IKINÄ ota tuota kakaraa kauppaan mukaan. Hel*etti, että teki mieli vain kirota ja huutaa keskellä parkkipaikkaa.
Osasyypää toki hermojen menettämiseen on tämä toista päivää jatkunut päänsärky. Migreeni tai aivokasvain mulla.
Pukeminen on heti aamusta tikkua kynnen alla. Ei helkkari, tuo uhmis olis vaikka koko päivän alasti. Uloskin menisi ilkosillaan, ollaan jopa tehty niin, että ollaan viety tuo lapsi puolipukeissa pihalle. Kaikki taistelut näyttävät lapsesta olevan vain hauskaa leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai sen kanssa on napit vastakkain vähän väliä, mutta ei se kuitenkaan tuollaisia tee kuin esim. ap:n kirjoituksessa oli. Myöskään 3v:n kaksi vuotta vanhempi isosisko ei ole ollut koskaan mikään hankala tapaus. Meillä rähinät lähinnä jostakin pukemisista ja syömisistä, varsinaista pahan tekoa ei esiinny. En ole myöskään lähipiirin kolme vuotiailta tuon pahempaa kuullut.
Vierailija:
Tottakai sen kanssa on napit vastakkain vähän väliä, mutta ei se kuitenkaan tuollaisia tee kuin esim. ap:n kirjoituksessa oli. Myöskään 3v:n kaksi vuotta vanhempi isosisko ei ole ollut koskaan mikään hankala tapaus. Meillä rähinät lähinnä jostakin pukemisista ja syömisistä, varsinaista pahan tekoa ei esiinny. En ole myöskään lähipiirin kolme vuotiailta tuon pahempaa kuullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin miten estätte sen? Meillä neiti laittoi hiusharjansa uuniin, pellin alle. Minä laitoin ruuaksi kanaa riisipedillä, enkä tosiaan kurkannut pellin alle, onko siellä hiusharjaa ja sinnehän se kärvähti. En ollut keittiössä, kun tämä oli sen harjansa sinne laittanut, en olisi antanut laittaa, jos olisin sen nähnyt.
Pystyttekö te, joille näin ei käy, seuraamaan kolmea lasta yhtäaikaa herkeämättä, niin, ettei kukaan saa tehtyä mitään, mitä ei saa tehdä?
Ihmettelen vain, millaista arkea teillä sitten on, hyvä tavaton!
En ainakaan minä kykene ajattelemaan, että en ole kasvattanut tytärtäni, kun se harjansakin uuniin laittoi. En yksinkertaisesti kykene kertomaan etukäteen kaikkia niitä asioita, joita tässä maailmassa ei saa tehdä. Esimerkiksi, ettei pulpettia saa purra (josta esikoiseni istui jälki-istunnossa taannoin, oli purrut hampaanjälkensä koulun upouuteen pulpettiin).
Kyllä teidän toisten täytyy olla pystyviä
Kasvata lapsesi hyvä ihminen.