Tulin raskaaksi ja välit meni parhaimman ystäväni kanssa

Tämä asia painaa niin mieltäni, edellisten raskauksien aikana ei ollut näin näkyvää tämä vihantunne. Nyt tuntuu että tämä on vielä kaikista kamalin, koska emme olisi missään nimessä enempää lapsia, kierukan piti olla lähes 100% varma. Ymmärrän että häntä satuttaa se että miksi elämässä käy näin, hän ei saa hoidoista huolimatta sitä yhtäkään ja meille vauvoja tulee yli tarpeidemme.



Kuulin tänään vain toiselta ystävältäni kuinka lapseton oli haukkunut minua nin hysteeriseksi odottajaksi ettei kestä sitä kuunnella ja katsella...:(

Minä itse loukkaantuisin verisesti, jos joku ns. ystäväni lopettaisi yhteydenpidon vain sen takia että sattuisin tulemaan raskaaksi ja hän ei. Mitä ystävyyttä se sellainen on, ei mitään.

Mitä ystävyyttä se sellainen on, ettei halua lainkaan asettua toisen asemaan, ei mitään.

Kuulin tänään vain toiselta ystävältäni kuinka lapseton oli haukkunut minua nin hysteeriseksi odottajaksi ettei kestä sitä kuunnella ja katsella...:(

Ystäväsi paha oli purkautuu ärsyyntymisenä sinua kohtaan. OIkeasti ystäväsi tuskin ajattelee sinusta noin, todennäköisesti hän projisoi omaa pahaa oloaan sinuun. Tekee ikäänkuin sinusta syntipukin, vaikka oikeasti "vika" on hänessä itsessään. Sinänsä minä kyllä ymmärrän hänen tuskansa asian kanssa, yritä sinäkin ymmärtää häntä ja hänen outoa käytöstään, vaikka ei se nyt niin kovin reilua ole sinua kohtaan:/Toivottavasti ajan mittaan suhteenne palaa taas ennalleen.

adoptoitavaksii ystävällesi.

Luultavasti etäisyyden pitäminen tuntuu hänestäkin kamalalta, mutta lapsionnen vierestä seuraaminen sattuu vieläkin enemmän, joten valitsee nyt kahdesta huonosta vähemmän huonon. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun hän saa taas itsensä koottua tuolta murheen alhosta.



Laita hänelle joku viesti, missä kerrot ymmärtäväsi että hänestä tuntuu pahalta, mutta että sinuun voi ottaa taas yhteyttä sitten kun jokus siltä tuntuu.

Lapsettomuus on hänelle ilmeisen kipeä asia, ja tällä hetkellä ei kestä ajatusta että toiset tulee raskaaksi vaikka yrittää sitä estää ja hän itse ei.



Anna hänelle aikaa sopeutua!



t. eräs, joka ei ole koskaan kärsinyt lapsettomuudesta

Ymmärrän hyvin hänen tuskansa, olen seurannut sitä jo nämä kaikki vuodet ja tiedän kuinka koville jokainen vauva uutinen suvunpiirissä on ottanut. Mutta silti hän ei ole koskaan lopettanut yhteyden pitoa keneenkään ja yrittänyt olla ihan normaalisti vaikka helvetin vaikeeta se on ollut.



Aikaa siis vaan tarvitaaan kai...



ap

Anna hänelle aikaa ja hyväksy ystäväsi negatiiviset tunteet! Äläkä loukkaannu niistä. Voin kertoa, että tunteet raskautuneita kohtaan voivat olla niin kamalia, ette halua niistä edes tietää. Tunteita on vaikea edes kuvailla, niin hirveältä se tuntuu :(



Itselläni ainakin helpottaa sitten kun vauva syntyy. Vauva tavallaan sulattaa sydämmen. Sitä ennen itselläni on yleensä vaikea hyväksyä asiaa. Sen olen myös huomannut, että mitä enemmän saan olla mukana vauva asioissa, sen helpompi minun on olla. Mutta kaikista tärkeintä: anna hänelle aikaa äläkä missään nimessä suutu ystävällesi hänen hänen käytöksestään!!!!!! Hän ei varmasti tarkoita pahaa, on vain niin paha olla ettei pysyty muuten asiaa käsittelemään!

...hänelle ihkaoikea, perinteinen kirje, jossa kerrot omia tuntemuksiasi jne. Älä kutienkaan painosta häntä mihinkään, vaan kannusta ja anna hänen ymmärtää, että ymmärrät häntä.

Mutta kaikista tärkeintä: anna hänelle aikaa äläkä missään nimessä suutu ystävällesi hänen hänen käytöksestään!!!!!!

normaalilla lailla vaikka miten kärsisi lapsettomuudesta. Minä itse loukkaantuisin verisesti, jos joku ns. ystäväni lopettaisi yhteydenpidon vain sen takia että sattuisin tulemaan raskaaksi ja hän ei. Mitä ystävyyttä se sellainen on, ei mitään.

Minä itse loukkaantuisin verisesti, jos joku ns. ystäväni lopettaisi yhteydenpidon vain sen takia että sattuisin tulemaan raskaaksi ja hän ei. Mitä ystävyyttä se sellainen on, ei mitään.

Mitä ystävyyttä se sellainen on, ettei halua lainkaan asettua toisen asemaan, ei mitään.

tämä kyseinen henkilö EI ole vielä kypsä äidiksi.

Sepä tässä onkin, kyseessä on aivan VALTAVAT tunteet. Lapsettomuudesta kärsivä ei varmasti tahallaan loukkaa ystäväänsä. Raskaana olevan lähellä voi olla todella paha ja vaikea olla omien tunteidensa vuoksi. Vaikka itse yritän kaikkeni olla iloinen ja normaali raskaana olevien ystävieni kanssa, niin silloin kun on vaikeimmat ajat itsellä, olo on todella "tukala" ja tuskaisa. Tapaaminen tuntuu yksinkertaisesti liian rankalta. Ja tahtomattaankin tällä voi loukata ystäväänsä. Kait se on vaikea ymmärtää, jos ei ole kokenut samaa.



t. 6 (?)

..En usko, että kukaan loukkaantuu siitä, että joku tulee raskaaksi. Kyse on siitä, että varsinkin vuosia ja vuosia raskautta yrittänyt on niin rikki, että se sattuu!!!

raskaana olevia, olin päinvastoin hyvin positiivisella mielellä, sillä ajattelin, että kun tuokin on raskaana, niin ihan yhtä hyvin minäkin voin jonain päivänä olla myös.

Kuinka kauan olitte yrittäneet, kun noin tunsit? Ja ihan uteliaisuutta: kauanko loppujen lopuksi kesti saada oma nyytti? Pitää myös muistaa, että kaikki olemme yksilöitä. Lapsettomuusprosessissa on kuitenkin tietty "kaava", jonka mukaan asia monesti "velloo". Eikä tästä asiasta kannata kenenkään vetää herneitä nenuun. Tämä on yksinkertaisesti niin vaikea asia, että koittakaa edes yrittää ymmärtää, tai jos ette ymmärrä, niin älkää ainakaan suuttuko ja loukkaantuko.

Lapseton saa vittuilla, katkaista välit, osoittaa mieltää, olla välinpitämätön vauvaa kohtaa yms., ihan vain sen vuoksi, että on lapseton. Ystävien pitää ymmärtää kaikki käytös, sillä lapsettomuus on niin suuri tragedia.



Lapsia saava ystävä sen sijaan ei saa iloita, ei näyttää onneaa, ei kehua lastaan, ei valittaa äitiyden raskautta eikä mitään muutakaan. Lapsesta/ raskaudesta saa puhua vain jos lapseton ottaa asian puheeksi. Lapsettomalta ystävältä ei ilmeisesti saa vaatia hienotunteisuutta ja kykyä iloita ystävän onnesta, vaikka muiden pitäisi osata joka lauseessa ja teossa asettua lapsettoman asemaan.