Mitä asioita kaipaat esikoisesi vauva-ajasta?
Onko jotain mitä nyt jälkikäteen kaipaat esikoisesi vauva-ajoista?
Kommentit (11)
Vauvaa pidettiin kuin kukkaa kämmenellä ja joka inahdusta ihasteltiin... :)
Hormonihuuruista euforiaa ne muutamat ekat viikot. * sniff *
Kun työntelin häntä vaunuissa, oikeen toivoin että joku tulisi katsomaan, että saisin esitellä aikaansaannostani.
Onko jotain mitä nyt jälkikäteen kaipaat esikoisesi vauva-ajoista?
Sitä kun sain nukkua samaan aikaan kuin vauva.
Ja vaunuttelua, ihan rauhassa omaan tahtiin, kaupungilla ja iltakävelyillä. Toisen lapsen kanssa ei enää onnistunut, kun esikoinen painalsi joka suuntaan.
Miten suloinen se vauva oli.
Jotenkin kaipaan myös sitä ihmettelyä ja opettelua hoitaa vauvaa.
Minustakin se, että itse pystyi ottamaan päiväunet ja sai tehdä pitkiä vaunulenkkejä rauhassa on aika kadehdittavaa.
esikoisen vauva-aika oli todella raskasta, sekä vauvan kanssa että terveyden sekä muitten elämässä sattuneitten asioitten vuoksi. toivon että olisin voinut nauttia vauva-ajasta.
Vaikea synnytys, monen kuukauden koliikki ja 10 kuiseksi asti oksentelu niin että meni monet, monet vaatekerrat päivässä pesuun, niin omat kun vauvan. Matoista puhumattakaan.
ihmettelen vain miten on selvitty hengissä siitä suht järjissään
Luulin silloin, että se painajainen ei loppuisi ikinä. Jos voisin elää sen ajan aivan toisin niin sitten...
Olin nuori äiti ja kaikki-imetys, vauvanhoito, äitiys-tuntui helpolta ja luonnolliselta. Palauduin pian synnytyksestä ja jaksoin hyvin yöheräämiset. Miehen kanssa katseltiin onnesta soikeina ihanaa vauvaamme.
Kaikki uudet asiat kirjattiin tunnontarkasti vauvakirjaan ja otettiin satoja valokuvia, joihin laitettiin kuvauspäivämäärä.
Tein pitkiä vaunulenkkejä ja vauvan nukkuessa ehdittiin miehen kanssa hoitaa parisuhdetta.
Kivaa oli katsella lempileffoja imettäessä tai lukea mitä huvitti, nyt katselen vain Puuha-Peteä tai luen ääneen lastenkirjoja tai haen isompia pois kielletyistä paikoista samalla kun imetän.
esikoinen oli täydellinen pieni tyttövauva, tosi siro ja pehmeä, paksut pitkät hiukset jo alle vuoden ikäisenä... ihana tyttö tuo on vieläkin, mut oishan se kiva vaikka kerran vielä saada hänet syliin semmoisena pienenä pallerona!