Ihaillaanko yksinhuoltajaa, jolla tasapainoiset lapset ja hyvä ura?

Onko onnistunut yksinhuoltajuus tabu/ kielletty puheenaihe???



t. ap

Jos olet yh, sinulla on hyvä ura ja tasapainoiset lapset.

Olet silti se yhteiskunnan hylkiö. Näin se tulee vaan menemään.



T: Yh, jolla on ura sekä tasapainoiset hyvin pärjäävät lapset

Arvostus tai kunnioitus sopisi paremmin.

Toisaalta olen jokseenkin huono arvioimaan koska en ajattele toisten ihmisten elämää tuolla tavalla. En että onpas siinä surkimuksia tai onpas hienosti pärjännyt. Minun puolestani ihmiset saavat elää niin kuin parhaiten taitavat.

Minulta vaaditaan samaa kuin ydinperheeltä, vaikka resurssini ovat pienemmät- armoa en ole saanut, mutta asiat ovat ok- olen taistellut lasten eteen



t. ap

Olin 3 lapsen yh, tein haastavaa työtä osin ulkomailla ja pärjäsimme mukavasti vaikka taloudellisesti olikin tosi vaatimatonta. Kaikki lapset on nyt täysi-ikäisiä, upeita, kouluttautuneita ja paikkansa löytäneitä (no kolmonen vasta kirjoittaa 9 ka:lla ylioppilaaksi). Toivon vaan että jaksoin vaikeasta alusta huolimatta huomioimaan heidät ja tukemaan vaikean ajan yli.



Päivääkään en vaihtaisi pois, se oli omalla tavallaan upeaa aikaa!



t Nyk uusperheen äiti 4:lle

kunnioitusta saan kyllä, mutta vaatimukset saat kuin muilla perheillä.

Kovilla välillä oltu järjestelyissä, mutta hyvin pärjäämme ja olemme onnellisia.

Olen yh ja käyn työssä jossa viihdyn ja haluan tätä työtä tehdä. Palkkaa saan sen verran, että pärjään rahallisesti lasten kanssa ihan hyvin.

Lapsillani ei ole ongelmia koulussa tai päiväkodissa. On kavereita ja jne. En sitten tiedä onko ne hyvin kasvatettuja ja tasapainoisia. On niilläkin huonot päivänsäkin.

Miksi yksinhuoltajaa ihailtaisiin? Eiköhän muutkin yksinhuoltajan pärjää vähintää yhtä hyvin kuin minäkin.

En ole omasta halusta yksinhuoltaja ja tunnen syyllisyyttä siitä, etten asu lapsieni isän kanssa. Lapsien isällä on uusi elämä ja siihen elämään ei hänen lapsensa mahdu.



Kyllä minä ihailen enempi tasapainoista ydinperhettä, jossa molemmat osallistuu lastensa kasvatukseen, huolehtimiseen ja nauttivat lapsistaan.

kuin ydinperheellä

eli kaksikertaisen työn yh tekee yksin

t. ap

että työnsä ja lapsensa hyvin hoitavaa yksinhuoltajaa arvostetaan enemmän. Itsellä lapseni on aina etusijalla, työhön panostan vain välttämättömimmän. Vielä on epävarmaa, onko ura nousujohteinen vai jääkö se tähän...



Mutta tosiaan toivon arvostusta muilta ihmisiltä ja yhteiskunnalta, koska koen, että tekemäni työmäärä on melkoinen ja vastuukin painaa. Lasten isä elelee omaa kivaa ja helppoa elämäänsä johon ei muksuista huolehtiminen kuulu. Hyvässä yhteishengessä lapset aikanaan hankittiin ja nyt koko revohka jäi minulle.



Olen elämääni tyytyväinen ja toivon, että lapsenikin ovat. Arvostus ei elämänlaatua paranna, mutta se kyllä tsemppaisi jaksamaan.