Lue keskustelun säännöt.
Petin taas kerran lupaukseni, itkin hulluntavalla ja vaikka mitä..
06.08.2008 |
Kaduttaa ja hävettää niin, lupasin pienelle tytölleni että haetaan tänään uusi pyöräilykypärä ja mennään polkupyörällä kauppaan. Ei haettu eikä käyty edes kaupassa ja ette tiedä kuinka kamalalata tuntui kun pieni tyttö kysyy äidiltä että onko kaupat vielä auki kun se kypärä.. puoli kymmenen aikaan kun olin saanut itseni ylössängystä laittamaan 2v 7kk tytölle iltapalan sekä passittamaan lapsen hammaspesulle ja oli aika mennä nukkumaan tuntia myöhässä opitusta.
Huoh. miten voinkaan kohdella kaikkein rakkainta ja tärkeintä ihmistä noin!? Mikä' mulla on!? Voisin vain maata sängyssä ja itkeä kaikki päivät. Saan juuri ja juuri revittyä itseni ylös sängystä aamulla ja duuniin. töiden jälkeen laitan ruoat ja siivoan kuten normaalisti mutta sen jälkeen kaikki pysähtyy. Voisin vaan mennä ja ampua itseni. Enkä edes tee sitä vaan menen peiton alle makaamaan ja itken. Sysään pienen tyttöni avopuolison harteille jolla on jo muutenkin rankkaa vakavan masennuksen takia. Enkä edes osaa olla hänen tukenaan. Mitä teen!?
Kommentit (3)
sinähän olet itsekin masentunut, miten et sitä itse näe?
Lapsenne takia teidän olisi syytä puhua tilanteestanne neuvolassa tms. lapselle on todella vahingollista elää noin pahasti masentuneiden vanhempien hoivissa ilman että siihen saatte apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja pidät huolen siitä että lapselle annettua lupausta EI PETETÄ.
Vähän on paha mieli murskana pitää huoli ettei petä lupauksiaan, kun EI VAAN PYSTY tekemään mitä on luvannut ja mitä jopa itsekin haluaisi tehdä. Tulee aivan mielettömän syyllinen olo vaan minkäs teet, paremmalla hetkellä lupaa ja sitten ei vaan pysty,
kannattaa ap käydä lääkärissä juttelemassa ja jos vaikka saat lähetteen MTThen, oikeilla lääkkeillä varmasti saat haettua kypärän ja jopa pyöräiltyä kauppaan sen jälkeen,
mä en ois itse uskonu enää koskaan meneväni kauppaan edes autolla miehen kanssa, mutta nyt mä meen ihan pyörälläkin tosta vaan lasten kanssa ja matkalla pysähdytään puistoonkin ja oon alkanu taas käymään kavereilla joskus ja jumpassa säännöllisesti vaikka tosiaan en ois enää uskonu pystyväni :)
Ja pidät huolen siitä että lapselle annettua lupausta EI PETETÄ.