Olenko julma äiti jos jätän 9v:n yksin kotiin?

Pienemmät 6v ja 3v.



Meillä ei isommat ole enää pariin vuoteen kulkeneet puistossa mukana, mutta meillä tietysti auttaa se, että isompia on kaksi ja molemmat ovat tyttöjä.



Voin hyvin kuvitella turhautumisesi, mitä 9v tosiaan tekee puistossa. Eikö hänellä ole omia koulukavereita joiden kanssa voisi olla. Meillä ainakin isommat painelee heti (Serranon perheen) jälkeen omien kavereidensa kanssa. Käyvät pari kertaa päivän aikana syömässä, mutta kotiutuvat vasta illalla. Tai vaihtoehtoisesti kaverit ovat meillä.



En voisi kuvitellakaan, että enää puistoihin tulisivat mukana.

Tilanne siis se, että olen hoitovapaalla, kotona lapset 9v, 6v, 2v ja vauva. Kesä meni hyvin niin kauan kun mies oli kotona, liikuttiin joko perheenä yhdessä tai jaettiin lapset (joko niin että pienet kulki toisen vanhemman, isot toisen kanssa tai yksi pieni+iso/vanhempi) näin siis kaikki kauppareissut, kyläilyt, mummolat, leikkipuistot.



Nyt siis mies töissä ja hermo palaa... tähän 9v poikaan, joka on "liian iso" leikkipuistoihin ja moniin muihin touhuihin, mutta ei halua jäädä yksin kotiinkaan. Kaverit on vielä lomailemassa, joten sueraa ei tunnu olevan kuin omat sisarukset, joiden kanssa kuitenkin "tappelee" eli ärsyttää sanallaisesti etenkin 6v:tä, kinaa tulee ja käsirysyäkin.



Olen ihan naatti, odotan jo innolla että koulut alkaa ja pääse kulkemaan ilman vanhinta "riidanhaastajaa".



Joo, tiedän toki, että poika purkaa tällä kyllästymistä, eihän 9v:lle esim leikkipuistossa ole seuraa ja jos kyläillään, niin kaverieni lapset on kaikki alle kouluikäisiä.



Nyt vaihtoehdot tuntuu olevan omalla pihalla omalla porukalla, jolloin 9v tekee omia juttujaan (ja kyllä, tappelua tulee nuoremman kanssa) tai sitten että 9v jää yksin kotiin kun minä menen nuorempien kanssa. Mutta 9v sitten vinkuu ja valittaa ettei ole mitään tekemistä yksin.



Miten te muut olette ratkaisseet koululaisten puuhat lomalla?

Itse jättäisin kotiin vain, jos se haluais jäädä kotiin. Ja oikeestaan huomiotahan se sulta hakee, yksinjättäminen vain pahentais tilannetta.



Itse olisin omalla pihalla enimmäkseen ja sitten sovitusti puistoilemassa. Mutta raahaisin myös pienet isomman juttuihin. Eli menisin vaikka pallokentälle fudailemaan kun vauva nukkuu. Sitten olis pienempien vuoro vinkua. Mutta hyvä niin, ettei aina ole vaan se yksi syypää...



Oletko yrittänyt keksiä pojalle tekemistä puistoon? Pyöräilyä, leijanlennätystä, radio-ohjattava tmv. mitä se tekee omassa pihassa?

En voisi siis jättää meidän lasta ainakaan säännöllisesti yksin kotiin. Muuten kyllä viihtyy kotona itsekseenkin (tosin seurana koira ja pari muuta kotieläintä).

.mutta kun poika on sitten puistossa tai kyläillessa valittanut, että täällä on tylsää niin olen sanonut, että jospa huomenna jäisit kotiin tai soittaisit jonkun kaverin kylään, niin saisit tehdä niitä juttuja mitä haluat. Olen myös ehdottanut omien juttujen, esim juuri radio-ohjattavan ottamista mukaan tai kylään joku peli, kirja tms muttei sekään ole tuonnut ratkaisua.



Tämä meidän 9v on sikäli vaativa, että haluaisi joka päivä jotain ekstremeä, linnanmäelle tai korkeasaareen tai vähintään mäkkäriin syömään eli se perusarki on niin tylsää... vaikka sitähän elämä pääasiassa on.



Toki tehdään hänenkin juttuja, ollaan käyty urheilemassa ja hänen harrastuksessaan, jossa nuoremmat menee mukana vinkumatta, he (6v ja 2v, melkein 3v) keksivät tekemistä missä tahansa ja leikkivät yhdessä tappelematta.



Ehkä olen liian pettynyt siihen, kun aikaisemmin mennyt niin hyvin, ollaan touhuttu kaikkea kivaa ja nyt kaikki se on pojan mielestä tylsää, ilmeisesti kuuluu ikäänkin, mutta ei silti hakeudu kavereiden kanssa. Osa kavereista on tosiaan lomalla, muttei ihan kaikki, poika vaan valikoi, sillä on tylsät jutut jne tai ei se kumminkaan voi olla, vaikkei edes kysy. sama kun meidän koululla on nyt elokuussa urheilukerhoa tämän ikäisille eli olisi kivaa tekemistä, niin sinne ei halua missään nimessä, vaan haluaa olla kotona. En ole pakottanut, kohtahan se koulu alkaa, muttei tämä kotona olokaan mitään herkkua ole.

Ettei aina mentäis pienempien ehdoilla

Eikö sitä vois koettaa keksiä jotain mikä olis yhdeksänvuotiaasta hauskaa? Ettei aina mentäis pienempien ehdoilla

Ja miehen ollessa kotona pystyttiin enemmän tekemään mitä kukin halusi, mies tai minä urheiltiin isompien kanssa, käytiin rannalla, huvipuistoissa jne. Nyt ei ole rantakelejä, se onkin ainoa missä koko perhe viihdyttiin.

Mutta siis 9v haluaisi että mentäisiin lintsille (oltiin jo kerran eikä tällä porukalla ole varaa useampaan kertaan), korkeasaareen (oltu kahdesti, on aika vaativa reissu yksin lasten kanssa), hop lopiin (kallista puuhaa sekin ja ilman autoa meiltä vaikea matka mennä), tai vastaaviin juttuihin. Ai niin leffaaan kanssa haluaa ja voitaisko me syödää tänään pizzat ja koska mennään heseen... nämä on niitä mitä hän haluaa, jos kysyn mitä tehdään.

Esim että otetaan eväät ja mennään meren rantaan retkelle (nyt on ei ole uimakelejä) on tylsää. Kirjasto on tylsää, kaupungilla on tylsää jos ei mennä mäkkiin tai osteta sitä tai tätä (ei raha riitä joka päiväiseen hengailuun kaupoilla ja syödä mäkkärissä)...

Eli kuuntelet valitusta vaan ja jatkatte normaalielämistä.

Ehkäpä se pienempien jutuissa nyhjääminen onkin tälle just sopivaa puuhaa, onpahan jotain mistä valittaa!



Meillä muuten esikoisen "tylsää" valitus meni viikossa ohi kun ei tehty mitään loman alussa. Eli teillä sopeutuminen isättömyyteen vie nyt jonkin aikaa.

Kyllä tuossa iässä pitäisi alkaa jo harjoittelemaan yksin kotona oloa!

Esimerkiksi tänään oli vaihtoehtona lähteä minun matkaan töihin kolmeksi tunniksi tai jäädä yksin kotiin. Lapsi ilmoitti moneen otteeseen, että haluaa jäädä yksin kotiin. Jäi sitten ja oli kuulemma mukavaa.

Nyt vaan opetatte lapselle, ettei aina voi olla menossa.

Eli kuuntelet valitusta vaan ja jatkatte normaalielämistä.

Mutta alkuperäinen ajatus oli, että olenko julma jos jätän 9v:n kylmästi kotiin kun menen nuorempien kanssa esim leikkipuistoon tai kaverille kylään, kun tiedän ettei paikalla ole muita samanikäisiä seuraksi ja ettei poika siellä viihdy.

Alkaa ärsyttää tätä "täällä ei ole mitään tekemistä, mulla on tylsää" vinkuminen mainituissa paikoissa, etenkin kun olen tehnyt selväksi ettei mukaan ole pakko lähteä ja että voi tehdä jotain sellaista kotona/kaverilla mitä haluaa.

ap

Ja jos itse kysyt mitä lapsi haluaa tehdä, tottakai hän "vuodattaa" toiveensa julki! Mikset antaisi valita parin jutun välillä; esim. piknikreissu jonnekin tai kirjaston kautta puistoon ja jätskeille? Ja käske poikaa ottamaan mukaan esim. kannettava pelikone tms., jossei jaksa katsella pienempien touhuamista- ei tuon ikäinen kehoituksia kuuntele.

Sit jos alkaa valittaa, niin sanoisin vaan: "itsepähän valitsit"

Minä jättäisin jo yksin kotiin, jos kerrran on jo monta kertaa valitellut tylsistymistä puistossa. Kyllä tuon ikäinen keksii jo siksi aikaa tekemistä ihan itse. Ettehän varmaan leikkpuistossa kuitenkaan tuntikausia ole. Taitaa olla, että pojallesi ei oikein mikään tunnu kelpaavan, jos yrität kiltisti sille keksiä tekemistä tai vaihtoehtoja.



Ota tilanne topakasti haltuun ja ilmoitat, että sinä pärjäät kotona sillä aikaa kun te käytte puistossa leikkimässä esim. tunnin. Sanot, että olet huomannut, ettei mikään kelpaa mitä ehdotat, joten nyt täytyy äidin määrätä! Kyllä se valittaminen siitä pikkuhiljaa loppuu.



Niin, ja ei lapsilla tarvi olla koko ajan kivaa tekemistä. On hyvä sanoa lapselle,että välillä voi vaikka laiskotella ja olla tekemättä mitään. Itse en enää juuri ehdottele isommille lapsilleni tekemisiä, koska ne eivät kelpaa. Keksikööt itse tekemisensä. Ovat kyllä keksineetkin! Ja lisäksi 9-vuotias on jo niin iso että voi osallistua jo moniin kodin töihin. Siinäkin kuluu hyvin aika. Ei elämä ole pelkkää huvittelua aikuisillakaan.

ilmoitan vain, että me muut lähdetään nyt puistoon tai kauppaan. Hän voi tulla mukaan, tai keksiä jotain tekemistä. Meillä on ainakin niin monen ikäisiä lapsia, ettei sellaista tekemistä olekaan, että kaikkia kiinnostaisi. Teen asioita vuorotellen eri-ikäisten ehdoilla. Pienempien on tietty oltava mukana silloin kun mies ei ole kotona.

joten jos vanhemmat ovat töissä, joutuuhan lapsi olemaan viisikin tuntia kotona yksin.