Lue keskustelun säännöt.
Että voi olla paska fiilis...
25.06.2008 |
Raskaana, se on hyvä juttu. Siihen se ilosuus sitten näyttää loppuvan.
Onko muut huomannu että "ystäväpiiri" tuppaa hiljeneen siinä vaiheessa kun kerrotaan raskaudesta?
Ittellä 2 lasta ennestään ja on huomannu saman kaavan aikasemminkin, mutta ei tähän yksinäisyyteen totu..!
Kaipaan sitä että JOKU soittaa mulle, ei se että minä soitan aina toisille. En jaksa enää, ei vaan halua.
Oon itte koittanu kavereille soitella ja viestitellä kun ovat olleet raskaana, mutta eipä tätä kai muut kaipaa.
Halaun että joku ottaa minuun yhteyttä, oon niin "yksin" täälä.
Kai oon niin kamala ettei mua kukaan kaipaa. 3 kuukautta ollu ja odottanu. Yhdentekevä niille. Vaikka onhan muilla oma elämä, työt, lapset, harrastukset..
Hormooneja??
Kommentit (5)
Osa lapsuudesta tai kouluajoilta saakka. Ja tässä ollaan, yksin. Kukaan ei ole laittanu viestiä että miten menee. Jos olisin saanu vaikka keskenmenon niin kukaan ei tietäisi ellen siitä soittaisi itse.
Tekis mieli vajota lapsen asteelle ja kiukutella etten ilmota kun vauva syntyy. Katsoo kauanko menee ennenkö tätä tätiä kaivataan.. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin pitäiskö sun kertoa niille, miltä susta tuntuu?!?
Tai sitten hyväksyt, että heillä eri elämänvaiheet ja hommaat itsellesi muita samassa tilassa olevia kavereita:)
Mutta kun tuntuu jotenkin hylätyltä ja tyhmältä alkaa vinkuun niille että te ootte mun kaikki hylänny..
Kun joku osa musta nauraa tälle tunteelle. Ei se olis sen isompi asia MINULLEKAAN kun soittaa ja kysellä kuulumisia. Voihan nekin pitää mua itsekkäänä että "sielä se nyhjää kotona ja silittää masuaan eikä enää ota yhteyttä"!
Huoh! Mää ajattelen liikaa..
Ap
mulla oli just samat fiilikset yhden kaverin kanssa (siis todella rakas lapsuudenystävä..)
Kun viimeisen 5 vuoden aikana aina minä otin yhteyttä ja hänellä ei ikinä ollut aikaa tavata niin pyyhin numeron pois kännykästä ja ajattelin että hän saa soittaa seuraavaksi.. arvaa onko soittanut!? ei ole. Äitini kautta tiedän miten hänellä menee,, en tiedä mitä tekisin jos näen sattumalta. Nyt en ole edes jutellut hänen kanssaan 3 vuoteen.. sääli, sillä sen jälkeen meille on tullut 2 lasta esikoisen jälkeen lisää..
mut se johtuikin siitä, että suurin osa kavereista oli vaan biletyskavereita... Erottuipa jyvät akanoista, nyt tarkemmin ajatellen, ei ne ystäviä ollutkaan!
Älä jää rypemään vaan hanki uusia kavereita vaikka näiltä palstoilta, niin mäkin tein ja hyviä sellaisia oon saanutkin:)