Tunnetko olosi kiusallisekis, jos työkaverit utelevat perhe-elämästäsi?

miksi pitäisi? Eikö se ole kiva että joku on kiinnostunut.

verenpaineesta---



minun mielstä menee liian intiimille alueelle- varsinkin työpaikan ruokapöydässä- 40 kuuntelijaa



t. ap

...t. ap



ps. ei kaikkea tarvitse kertoa-voi sanoa, että ne perheasiat ovat yksityisasioita

kiusaus valitella suureen ääneen kuinka miehellä ei seiso ja itselläkin paikat kuivuu. Sekä kertoa yksityiskohtaisesti inhottavista peräpukamista ja lasten ripulista. Todellisuudessa ei olisi pokkaa, mutta olisi kiva nähdä kuinka kauan porukka pystyisi kuuntelemaan ja kuinka ihmeellisiä tarinoita voisi selittää, ennen kuin ketään alkaisi epäilyttämään, että niitähän vedätetään.

en ole kertonut kaikille edes että olen naimissa taikka että mitä muuta minulle kuuluu, enkä kerro. Mnun henk. koht asiat ei kuulu jokaiselle, en minäkään kysele että onko sulla ollut miehi viime aikoina jne.

...

Mikäs sen mukavampaa kuin puhua itsestään! Jos siis joku oikeasti haluaa kuulla ja tietää.



Yhden työkaverini kanssa minulla tekee tiukempaa. Hän ei varmasti tarkoita pahaa, mutta kuitenkin minua ärsyttää hänen tyylinsä "kysyä" tulkitsemalla tai toteamalla: "Sulle varmaan kuuluu jotain tosi hyvää..." - pitkä katse ja hiljaisuus, jää odottamaan selitystä. Hämmennyn ja sönkötän, ettei mitään ihmeellistä. Jotenkin en vain hänelle halua kertoa mitään, en hyvää enkä huonoa. Hän tulee liian liki. Hänen omat kommenttinsa minua kohtaan eivät siis ole mitenkään ilkeitä, mutta muuten hän on vahva ja dominoiva ja väistelen häntä.

se ei ole kivaa

t. ap