Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

muita väsyneitä äitejä?

26.08.2007 |

Meille on tulossa kolmas lapsi suunnilleen viikoilla 18. Ennestään on 1- ja kohta 3-vuotiaat kotona hoidossa. " Raskausoireet" ts pahoinvointi on helpottanut jo ajat sitten, mutta edelleen väsyttää kamalasti. Aamulla päivän eka ajatus on suunnilleen sitä rataa, että miten selviää iltaan. Pienempi on aika rasittavassa vaiheessa. Alkaa oma tahto tulla esiin ja etenkin ruokailut on yhtä ruuan heittämistä. Ei oikein äiti aina jaksa.



Mutta päivärytmissä pitäisi pysyä, että homma pysyy jotenkin kuosissa. Ulkoillaan päivittäin ja ruokarytmistä pidän kiinni.



Ihmettyttää vaan tämä väsymys. Siis tokihan kotona oleminen ei käy " äitiyslomasta" . Mutta voiko tässä olla jotain ylimääräistä ?Veriarvot ovat olleet hyvät, painoa on tullut, muttei liikaa, syön monipuolisesti ja saan joskus vapaa-aikaakin. Ehkä nukkua voisin enemmän, mutta toisaalta illalla on kiva olla hetki miehen kanssa, kun lapset nukkuu.



Välillä käy mielessä, miten sitä sitten kolmen kanssa jaksaa. Miten helmikuussa pääsee pihalle vauvan ja kahden muun natiaisen kanssa?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
26.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa ihan tutulta. Meillä on myös kaksi lasta 2- ja 4-vuotiaat. En meinaa millään jaksaa nousta aamuisin ja päiväunet olisivat kullanasrvoiset, valitettavasti ne jää usein nukkumatta, kun vanhempi ei enää nuku päiväunia.



Aloitan aamun berocca-poretapletilla ja syön multivitaa lisäksi. Hb on hyvä tosin vähän alhainen minulle. Ei siis mitään erityistä syytä väsymykseeni, paitsi että olen raskaana :)



Mulla viikkoja noin 20 eli tammikuussa syntyy. Mietin välillä ihan samoin, että kuinka sitä voi selvitä sen jälkeen kun mies on isyysloman jälkeen taas lähtenyt töihin.. Olen ajatellut vanhemille lapsille päivähoitoa kerran viikossa, niin saan itse levättyä.



Voimia sulle. Meillä lapset oli viikonloppuna yhden yön mummolassa. kävimme mieheni kanssa ulkona syömässä. Muuten mä vain lepäilin ja nukuin koko sen vuorokauden, kun lapset oli poissa :) nyt taas vähän jaksaa! Suosittelen, mikäli teillä on mahdollista.



Lumier

Vierailija
2/4 |
26.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunteet ovat tuttuja.Väsymys kovaa ja helposti ajattelee mitä tulikaan tehtyä,miten tästäkin selviää.

Haluaisin vaan valaa sinuun uskoa että kyllä siitä selviää=)Vaikka hammasta purren...

Ja apuja saa kehdata pyytää!=)

Itselläni 6 lasta ja kolme ekaa niin että kolmannen syntyessä kakkonen 1v8kk ja esikko 2v10kk.Sitten onkin isommat ikäerot.2v 2v11kk ja 2v7kk seuraaviin.

Välillä oli hetkiä että tuntui ettei jaksanut mutta kummasti asiat hoituivat.Parhain päin.Ja lapset kasvavat kumman nopeaa ja tulevat omatoimisemmiksi.

Onko sinulla sukulaisia jotka voisivat ottaa lapsia tunniksi pariksi hoitoonsa jotta saisit levätä?

Kannattaa toki myös pyytää neuvolasta että verikokein pois sulkevat muut väsymyksen aiheuttajat!!!

Voimia ja tesmppiä raskauteen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
27.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kommenteista. :) Tänään on taas vähän enemmän jaksava olo. Kävin apteekista ostamassa monivitamiini tabletteja, jos vaikka auttaisivat. Meillä esikoinen on pari tuntia viikossa kerhossa ja olen ajatellut vuoden vaihteessa hakea neljän tunnin kerhopaikkaa vaikka kahdellekin päivälle, niin vähän helpottaisi. Mutta valitettavasti lähellä ei asu ketään, joka voisi auttaa lasten kanssa. Se olisikin aivan mahtavaa.



Mutta jos toiset pärjäävät kuuden lapsen kanssa, niin kyllähän ne kolmekin jotenkin menee. :) Iloista odotusta ja arkea!

Vierailija
4/4 |
27.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otsikko osu ja uppos:) Mulla täytti esikoinen juuri 2 vuotta ja toinen muksu on puolivuotias. Huhtikuussa olisi tulossa meidän perheeseen yllätysvauva. Välillä tosi väsynyt jo näiden kahden kanssa. Ehkä senkin takia kun kuopuksella välil iho tosi huonossa kunnossa ja sen vuoksi hirmu levoton:/ Esikoinen oli niin erilainen ku tää meidän pikkuneiti, ettei varmaan osannu oikeen odottaakaan et kahden kans ois näin paljon rankempaa. Entäs sitten ku kolmas syntyy...Onneksi tässä on tää yhdeksän kuukautta aikaa valmistautua, ennen kaikkea henkisesti. Pieni ihme on jokatapauksessa tervetullut:) Voimia!