Ulkosuomalaiset odottajat

Tosi kiva kuulla muiden maiden tavoista ja systeemeistä...sitä huomaa myös miten hyvin on esim. Suomessa ja myös meillä täällä Saksassa asiat, siis esim. äitiyspäiväraha- ym. asiat. Vaikka aina kuulee vain valitettavan, miten vähän saa rahaa, miten lyhyen aikaa saa jäädä kotiin jne.



Mulla kans huomenna lekuri ja ultra! En malta oottaa. Toivottavasti kaikki hyvin, niin saa taas vähän varmuutta tähän odotteluun... Mies kanssa jo innoissaan odottaa, että pääsee kurkistamaan masuun. Mieluiten sitä haluis täl hetkel, että olis ikkuna mahassa, josta tarkkailla babyn puuhia ja pitää silmällä, että kaikki ok.



Joo, tosi monet saksalaiset on privat versichert (ihan oikein kirjoitettu!), itse en kylläkään vaan kuulun ns. yleiseen kassaan. Tietääkseni jotkut lääkärit ottaa vain yksityisiä potilaita, mutta esim. mun lääkäri ottaa vastaan molempia. Itse lääkärivastaanotot on kuitenkin ns. yksityisiä kaikki, varsinaisia terveyskeskuksia ei täällä ole. Yleiseen kassaan kuuluvana voisin myös käydä myös sairaalan gyniksellä.

Täällä ei myöskään ole neuvolajärjestelmää, kuten vaikka Suomessa ja siksi sitä yleensä käydään raskauden aikana omalla gyniksellä (jotka siis useimmiten myös synnytyksiin erikoistuneita) tai kuten aiemmin taisin jo kirjoittaakin, voi etsiä itselleen myös kätilövastaanoton, jossa käydä tutkimuksissa.

Normaalisti yleiseen kassaan kuuluvana mulle kuuluisi vain 3 ultraa raskauden aikana, kuitenkin samat 4 vkon välit tutkimuksilla aina rv 30 asti. Mutta mun lääkäri tekee ilman extramaksua ultran joka kerta. Se ei kai kuitenkaan ole kovin yleistä, parilla kolleegallani esim. kuunnellaan normaalisti vain sydänäänet ja ultrataan vain se kolme kertaa. Oon kyllä tosi onnellinen, että pääsen kurkistelemaan useammin masun uumeniin!



Zemppiä huomiseen ultraan Katja83! Ja sallasin, toivottavasti sait/ saat jonkinlaista helpotusta lantiokipuihisi!! Muuten hyviä vointeja kaikille ja jaksuja!

Hei mama4,



Odottelen itsekin ensimmäistäni Sveitsissä, Zurichin lähellä. Laskettu aika marraskuun puolessa välissä!



Voit valita vapaasti käytkö raskauden ajan omalla gynellä vai kätilön eli Hebammen juttusilla. Itse koin helpommaksi valita tutun gynen. Käyntejä riittääkin sitten ahkerasti 4-6 viikon välein, ja heti viikolla 6-7 otettiin varhaisultra. Ultrat kuuluvat kuvioihin myös rv 12, rv 22 ja raskauden lopussa. Kaiken lystin - kuten myös synnytyksen - kustantaa onneksi pakollinen perussairasvakuutus.



Ainoa isompi ristiriita "suomalaisen opin" ja paikallisen gynen välillä on toistaiseksi liikuntavastaisuus, tämän gynen mielestä siis uintia ja kävelyä lukuunottamatta kaikki raskausajan liikkuminen on täysin pannassa. Pyh! Itse olen käynyt jumpassa entiseen tahtiin, ja hyvältä tuntuu.



Itse hiukan jännitän tulevaa paperisotaa, olemme nimittäin paikallisen poikaystäväni kanssa menossa naimisiin ja haluan lapselle molemmat kansalaisuudet. Oma avioliittohakemus roikkuu nyt sveitsiläisten byrokraattien syynättävänä 2kk:n jonossa. Eivät millään usko että suomalaiset eivät ole niitä pahimpia elintasopakolaisia.



Pieniä murheenkryynejä ovat lisäksi Sveitsin älyttömän lyhyt äitiysloma (14 viikkoa) ja äitiyspakkauksen puuttumattomuus. Taidanpa tilata pakkausen Suomesta ihan vaan täkäläisten ihmetykseksi. Ja äitiysloman jälkeen alkaa tietysti se suurin murhe: mistä ihmeestä löytyisi kohtuuhintainen päivähoitopaikka maassa, jossa lastentarhamaksu on äidin kuukausipalkan kokoinen?!

Täällä Sveitsissä on aikalailla (kaiketi) sama systeemi kuin Saksassa. Gynellä käydään. 2 ultraa kuuluu (kuten Suomessa) mutta eilen kävin ekaa kertaa gynelläni ja hän sanoi ultraavansa joka kerta - 2 kertaa käyn jossain muulalla "paremmassa" ultrassa.



Minullakin on ihan perusvakuutus - gynet ym. käyn yksityisellä, mutta menen julkiseen sairaalaan synnyttämään - mikä ei kästittääkseni juurikaan poikkea suomalaisista sairaaloista. Paitsi ilokaasua ei ole saatavilla..



Mutta koska olen niin alkutaipaleella vielä, niin en oikein tiedä miten hommat täällä sujuu. Vakuutusyhtiöönkin täytyy ottaa yhteyttä ja varmistaa miten kaikki hoidetaan.



Äitiysloma täällä on 4 kuukautta (tosin olen jo kotona lasten (ovat syntyneet Suomessa) kanssa niin en saa mitään. Lapsilisä täällä on n 100 eur, kuukaudessa ja täällä kait saa n 600 euroa syntyneestä lapsesta (tosin en ole varma saako sen vain esikoisesta). Muita tukia täällä ei ole ja ei hoitovapaita ym.



Tänään taitaa olla rv. 5+4

On kyllä kiva kuulla paikallisesta systeemistä. Aika pihalla olen. Mutta eiköhän tämä tästä.

Voi kakka, kirjoitin äsken pitkät löpinät, mutta olin pitänyt kai kirjoituksen aikana liian pitkän tauon ja koko juttu hävisi, kun painoin "lähetä"...oli jotenkin automaattisesti kirjautunut ulos..



Halusin vain kertoa, että ultrassa tänä aamuna kaikki hienosti, sydän löi edelleen vimmatusti ja pikkuinen räpiköi kaikilla käsillä ja jaloilla hullun lailla! Mahtava tunne nähdä kuvaruudulta sen liikkeitä ja koko juttu muuttui taas entistä todemmaksi. Varsinkin miehelle, joka ei muuten vielä niin pääse osalliseksi näihin raskausoloihin ja tuntemuksiin...Pituutta tyypillä oli jo 3,9cm! nyt kyllä taas niin helpottunut ja onnellinen olo varsinkin kun tietää, että nyt alkaa viikkoja olla sen verran kasassa, että suurin riskiaika ohi, pikkuisella kaikki ihmisruumiin osat ja elimet kasassa ja pitää vain kasvaa hirmuisesti.



Mitä kuuluu Espanjaan? Toivottavasti teilläkin kaikki hyvin ultrassa?!



Taitaa siis olla Sveitsin ja Saksan raskaudenseuranta aika samanlaista. Me kans jo mietitty alustavasti päivähoitojuttuja. Täällä kun ei oteta kigaan (Kindergarden) alle 3-vuotiaita niin vaihtoehdot on jäädä kotiin kolmeksi vuodeksi (ilman rahaa ekan vuoden jälkeen), hankkia lapsenvahti kotiin, etsiä ns. perhepäivähoitaja, joita ei täällä kauheasti ole, tai käyttää hyväksi isovanhempia ym. jos sellaiset on lähellä... Me teemme miehen kanssa molemmat vuorotyötä (nyt raskauden aikana teen tosin töitä vain virka-aikaan) ja aion vanhempainloman (vuosi) jälkeen tehdä 50%. Eli meidän päivähoidontarve tulee olemaan tosi epäsäännöllistä ja myös suht vähäistä. Parasta ois kai löytää hyvä tuntipalkallinen lapsenvahti ja lisäksi "käyttää miehen vanhempia hyväksi" tarvittaessa...



Aika jännä toi mitä kerroit urheiluvastaisuudesta... Itse kysyin juuri tänään mun lääkäriltä, mitä mieltä on ja sanoi mun voivan jatkaa jumppia ihan normaalisti, kunhan ei rehki ihan äärirajoille itseään ja kuuntelee kehoaan, että jos vaikka joku liike sattuu, niin lopettaa. Se naureskeli, että jos vauva on kerran saanut alkunsakin, vaikka sitä on käynyt treenaamassa, niin ei sen luulis nyt enää haittaavan, kun muutenkin riskiviikot alkaa olla takana. Sanoi, että sitten myöhemmin, jos esim. liikkuminen hankalaa niin on turvallisempaa harrastaa just esim. uintia.



Tässäpä nämä tällä kertaa, voikaa hyvin kaikki ja kuulemisiin!



T: Lizzy-79 ja Pähkinä 10+6

Niinhän ne sanoi, että nää viimepäivien viestit ei talletu, ja niin näköjään myös kävi :(



Mä varasin tänään 4D ultran 20.7. 100€ maksaa ja tuliaiseks saa DVD:n ja printattuja kuvia. Pitää tosin saaren pohjoisosaan mennä sitä varten, vaikka olisi täällä etelässäkin voinut sen tehdä, mutta maksaisi 150€ ja tuosta pohjoisen gynestä ja ultrasta löysinkehuja. Se on jo 18. viikolla ja gynekin sanoi, et vähän aikasin on, mutta kun me kuitenkin joku ultra halutaan tehdä sukupuolen tietämiseks niin tehdään sitten 4D kun hintaeroakaan ei paljoa tavalliseen ole. Onhan se tulevaisuudessa sitten kiva lapsellekkin näyttää miltä siellä masussa näyttää.



Dopplerin saapumista odotan innolla postista...jos vaikka huomenna tulisi, tai jos ei niin viimeistään alkuviikosta pitäisi päästä kuuntelemaan :)



Katja rv 9+5

Ma tormasin tahan ketjuun googlatessani vastauksia raskauteen liittyviin kysymyksiin, joten ajattelin nostaa sen taas pinnalle...



Ma itse asun Lontoossa englantilaisen partnerini kanssa ja tana aamuna sain tietaa olevani raskaana. Vauvaa ei oikein tosissaan viela edes yritetty ja ehkaisykin jatettiin pois vain pari viikkoa sitten, joten aikamoinen yllatys, joskin erittain positiivinen sellainen! Olen vasta viikolla 6, joten mita tahansahan voi viela tapahtua... mutta silti aika uskomaton fiilis. Tama on siis meidan ensimmainen.



Monilla teilla tahan ketjuun kirjoittaneilla taitaa olla raskaus aika loppusuoralla nyt, toivottavasti kaikki on mennyt hyvin! :-)

Noi ketjun aloittajat on varmaan saaneet jo vaavinsa :)



Mina asun skotlannissa ja rv 10 on menossa. Neuvolaahan taalla ei ole mutta aikasta hyvin nayttaisi jutut taalla toimivan.



Mitenkohan on tuon kaksoiskansalaisuuden kanssa... Muistaakseni se ei ole mahdollista enaa.



POmena

Moikka!



Kiva, että muitakin ulkosuomalaisia täällä!



Itse asun saksalaisen mieheni kanssa Etelä-Saksassa ja ekaa pienokaista odotan. La 12.12. eli ei mekään vielä ihan loppumetreillä olla ;)

Tänään alkoi 11. rv, ensi viikolla taas lääkäriaika ja ultra, jota odotetaan jo innolla, kun pääsee taas kurkistamaan masun uumeniin! Tietysti mielessä välillä myös huoli, onko kaikki varmasti hyvin, mutta pitää ajatella positiivisesti!



Miten olet voinut alkuviikot? Itselläni oli viikoilla 7-9 eli kolmisen viikkoa pahoinvointia, alussa aaltomaisesti, eikä edes joka päivä ja lopussa lähes yötä päivää...mutta onneksi vain kerran jouduin oksuumaan... Nyt olen voinut oikein hyvin, vaikka väsymys vähän painaakin...



Kauan olet asunut ulkomailla, mikä johdatti pois kotosuomesta? Mä tapasin viisi vuotta sitten nykyisen mieheni ja jo muutaman kuukauden kuluttua siitä eli vajaat viis vuotta sitten pakkasin kimpsut ja muutin pysyvästi tänne. Enkä ole katunut, vaikkei alussa aina helppoa ollutkaan. Tällä hetkellä en osais kuvitella asuvani Suomes, vaikka se aina rakkaana kotimaana pysyykin, ja käyn edelleen useita kertoja vuodessa kyläilemässä.



Voi hyvin ja kirjoittele, kun ehdit ja jaksat!



Terkuin Lizzy-79

Teneriffalla olen englantilaisen poikakaverin kanssa asunut marraskuusta 2002. Nyt ollaan 8+2 vkoa raskaana viimeisten kuukautisten mukaan...eli LA niiden mukaan on 23.12. Keskiviikkona vihdoin ja viimein ensimmäinen ultra eli siinähän se sitten varmistetaan. Meitä ulkosuomalaisia on joulumasujen Yahoo ryhmässä ainakin 3.



Me tavattiin Englannissa, mutta sitten aika nopeasti tänne muutettiin kun oli tuo poikakaveri sitä jo vuosia miettinyt. Mulle oli aika helppo päätös kun jo ulkomailla olin..vaikken Teneriffalla ollut koskaan käynytkään. Ja päätös kannatti :)



Meille lapsi on kummallekin ensimmäinen. Kissoja on kaksi ja vähän jännittää miten ne suhtautuu uuteen perheenjäseneen...varsinkin kun toinen on todella mustasukkainen.



Huomaa, että jokaisessa maassa tuntuu olevan omat tapansa raskauden seurauksiin. Täällä käydään aina omalla lääkärillä ensiksi, joka sitten laittaa lähetteen kätilölle ja tocologille (=obgyn?) ja ensimmäiseen verikokeeseen. Kokeiden tulokset sitten myös haetaan aina omalta lääkäriltä, joka sitten myös tekee reseptit vitamiineihin. Terveyskeskuksen sairaanhoitaja haluaa mut tavata kerran kuukaudessa punnitukseen yms. Kätilöä ja tocologia nähdään ilmeisesti vain kerran jokaisella kolmanneksella jos kaikki menee odotetusti..tai luulisin, että sitten lopussa enemmän..sen kai näkee sitten :)

Meillä täällä Saksassa käydään omalla gynegologilla neljän viikon välein tutkimuksissa aina rv 30 asti ja sen jälkeen parin viikon välein, kunnes la lähenee ja vikat viikot kai viikon välein. Jokaisella tutkimuskäynnillä sit ne tavanomaiset kokeet (virtsa, veri jne.) plus punnitus, verenpainemittaus ym. Sit lääkäristä riippuen joko sydänäänten kuuntelu tai ultra muiden tutkimusten lisäks. Mun lääkäri esim. tekee ultran joka kerta sinne 30 rv asti, mikä on tietty kiva, kun saan joka kerta nähdä pienen ja kuvan kotiin mukaan. Mutta sääntö on, et kolme ultraa normaalin raskauden aikana on kaikkien lääkärien tehtävä. Tietääkseni on mahdollista etsiä itselleen myös kätilö, jonka vastaanotolla voi käydä tutkimuksissa koko raskauden ajan, mutta oon niin tyytyväinen omaan gynikseeni ja tuun hänen kanssaan niin hyvin juttuun, et se oli itselleni ainoa oikea vaihtoehto :) Monet gynikset tällä on myös synnytyslääkäreitä, jos käy tuuri, niin saa oman lääkärinsä sitten synnytykseenkin mukaan. Itse en tosin ole vielä niin pitkälle asioita miettinyt...pitää ens viikolla ottaa lekurin kans puheeks...Saman paikkakunnan sairaalassa, jossa mun gynis on, aion tod.näk. myös synnyttää. Se on meiltä lähin ja olen kuullut paljon hyvää niiden synnytysosastosta. Pitäis silti varmaan käydä katsastamassa joskus lähempänä, että tietää, mitä oottaa ;)



Meillä kans jo mietitty, miten koira mahtaa suhtautua uuteen perheenjäseneen. On hirveän ihmisläheinen, ei kuitenkaan mitenkään erikoisen mustasukkainen, joten uskon, että tulee hyväksymään pikkuisen ihan hyvin. Meijän koira on ihan ylikiltti, vaikka välillä muuta esittääkin, ei tekis kärpäsellekään pahaa, joten tuskin ainakaan pelätä tarvii vauvan puolesta... Pitää kuulema miehen tuoda jo synnäriltä kakkavaippoja kotiin, että koira tottuu sen hajuihin eikä ihmettele niin paljoa, kun vauva sitten lopulta kotiutuu... En tiedä miten toimis kissojen kanssa... Kissat kun muutenkin vaistonvarasempia ja omapäisempiä kuin koirat, niille ei niin vain sanota missä kaappi seisoo, vai miten on teijän kissojen kanssa Katja83?



Mites muuten äitiyslomien ja -tukien kanssa Espanjassa?



Saksassa tuli uudet säännökset joskus vuos-pari sitten, onneksi. Äitiysloma 8 vkoa, jolloin saa kai täyttä palkkaa ja sen jälkeen vanhemmilla yhteensä 14kk oikeus vanhempainlomaan, yhdellä vanhemmalla kork. vuosi. Vanhempainloman aikana saa 67% palkasta. Kotiin saa jäädä kolmeksi vuodeksi yhteensä, että työpaikka säilyy, mutta vanhempainloman jälkeen ei saa vissiin muuta kuin lapsilisää..



Mukavaa viikonloppua kaikille ja palataan!!

Onpa siellä Saksassa useasti gynellä käyntiä :) Mutta ilmeisesti siellä onkin erilaiset käytännöt sairaanhoidossa..ainakin kaikki tänne tulevat saksalaiset (olen lääkärin vastaanotolla töissä) sanovat, että ovat privat versichert (mitenlie kirjoitetaan) eli onkohan sullakin käynnit yksityisen kautta? Täälläkin yksityisellä gynellä käydään kerran kuussa ja myös ultrat tehdään joka käynnillä, julkisella puolella niitä tehdään vain ne kolme + jos on jotain ongelmia niin sitten tietenkin tarpeen mukaan. Me nyt tässä oikeen innolla odottellaan keskiviikon ultraa. Sen jälkeen uskaltaa sitten jo asiasta kertoa muillekkin.



Täällä äitiysloma on 16vkoa jolloin saa täyttä palkkaa. Sen jälkeen on oikeus mun mielestä 1v vanhempainlomaan niin, että työpaikka ja asema säilyy, mutta palkkaa ei saa eikä kai mitään tukiakaan kun työ kerran olisi olemassa. Ja sitten olikohan se, että siihen asti kun lapsi täyttää 3v on mahdollisuus työpaikan, mutta ei aseman säilyttämiseen. Onhan ne täälläkin puhuneet sen pidentämisestä, mutta saa nähdä. Viime vuonna tuli laki, että jokaisesta syntyneestä lapsesta saa veronvähennystä 2500€, jonka saa valinnan mukaan joko heti lapsen syntymän jälkeen tai sitten veroilmoitusta tehdessä. Ja sitten lapsilisä on 100€/kk siihen asti kun lapsi on 3v. Tai sekin on verovähennys ja tulee joko kuukausittain tai veronpalautusten kera kerran vuodessa. Eli ei täällä hirveesti lapsellisia auteta. Mä olenkin nyt talven ollut kahdessa työssä juuri sen takia, että saataisiin rahaa säästöön niin, että jompikumpi voi olla vuoden kotona. 4kk kun en millään hoitoon laita. Ehkä sitten vuoden tai reilun ikäisen jo uskaltaisi..kunhan oppii eka edes kävelmään.



Joo totta on, että kissoille ei paljon sanota, että mitä saa tehdä..itsepäisiä kun ovat. Mutta toisaalta kun meillä oli aiemmin hamstereita niin kissat tuntuivat tietävän niiden paikan talossa kun eivät niille koskaan mitään tehneet vaikka joskus olivat häkistä ulos päässeet. Poikakaveri kerran yllätti toisen kissan tuijotuskilpailussa hamsterin kanssa töistä tullessaan :) Joten luulisin niiden tajuavan, että vauva on perheenjäsen. Mutta se mustasukkanen kissa vaan jänskättää kun se kattoo muakin aina tosi pahalla silmällä tai tunkee väliin jos liian lähelle poikakaveria menen. Koirat onneksi saa aika hyvin koulutettua ja varsinkin jos kiltti on jo entuudestaan, niin tuskin ongelmia vauvankaan kanssa tulee. Meillä kävi viikko sitten lapsivieraita ja tuo mustasukkainen kissa oli eka heistä tosi kiinnostunut, mutta sitten loppuvaiheessa alkoi vähän kai pelätä kun vetivät hännästä ja muuta semmosta. Onneksi ei niille kuitenkaan suuttunut eli raapaissut, niinkun vähän pelättiin, et ois voinut käydä, vaan juoksi piiloon. Eli luulen, et tajuaa eron lapsen ja aikuisen välillä ja tietää, et lapsia ei saa satuttaa. No saa nähdä. Toivotaan niin :)



Tässä olis vielä vajaat 12h työvuoroa jälellä, toiset 12h on takana. Mutta puolilta öin voin onneksi mennä nukkumaan kunhan ei vaan puhelin liikaa pirise.



Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Hei,



terveisiä sateisesta Englannista ja raskausviikolta 37 + 0 , eli toivon mukaan olen pian kahden lapsen äiti. Esikoisemme on nelivuotias, toista siis odotetaan.

Tulin itse asiassa nettiin etsimään tietoa raskausajan lantiokivuista - pystyn tuskin kävelemään tällä hetkellä - mutta törmäsinkin tähän ketjuun. Mukava kuulla muiden kokemuksia.

Esikoisemme syntyi Suomessa, joskin senkin raskausajan olin melkein kokonaan ulkomailla. Olen ollut tosi tyytyväinen Englannin järjestelmään, vaikka monet tätä haukkuvat. Ilmeisesti erikoislääkärille pääsy on kiven takana. Itselläni on onneksi mennyt kaikki suhteellisen hyvin. Ultria on "valtion puolesta" (täällä siis kaikki ilmaista) kaksi, ensimmäinen melko pian raskauden alussa ja toinen viikolla 20. Niskapoimu-ultria tai vastaavia ei tehdä, down-seulonnat tehdään verikokeella (ovat aikalailla epätarkkoja). Käyn neuvolassa tai omalla lääkärillä nyt kahden viikon välein, aikaisemmin saattoi olla kuusikin viikkoa väliä.

Se iso ero Suomeen täällä on, että kotisynnytys on yllättävän yleinen. Itse en sellaista halunnut, mutta toivon pääseväni kätilöiden vetämään synnytysyksikköön, jossa ei siis ole lääkäreitä ollenkaan ja mm. epiduraalia ei saa. Siellä on paljon kotoisammat synnytyssalit ja mm. vesialtaat. Ensimmäinen synnytykseni oli suhteellisen helppo ja nopea, siksi tämä ratkaisu.

Englannissa asumme tilapäisesti ja lapsen synnyttyä muutamme Suomeen. Tulen siis saamaan suomalaista äitiyspäivärahaa, joten pystyn pitämään "normaalin" äitiysloman.