Apc-resistenssi ja raskaus

Toinen raskaus menossa loppusuoralla. kaikki meny ok, mulla on jatkuvana lääkityksenä marevan ja heti kun raskaus on todettu, on siirrytty klexane-piikkeihin, joita loppuun asti. Ekasta lääkäri määräsi 40 mg ja ei verikoeita kun oli sitä mieltä et kaikille sopii sama.....nyt onneksi eri lääkäri ja verikokeita kerran kuussa ja niiden tulosten perusteella nyt 100 mg on pysyny hoitotasolla....helpompi vastata jos laitat mikä mieltäs askaruttaa eniten, vastaan kyllä,

Hei ! Onko sulla aikaisemmin ollut tukoksia? Milloin olet marevania alkanut syömään?

Moi!



Mulla sellainen tilanne, että meillä on yksi lapsi, jonka odotusaika meni ok loppuvaiheen kohonneita verenpaineita lukuunottamatta. Olen vasta tämän jälkeen saanut tietää, että minulla on apc-resistenssi ja minulla itselläni ei ole ollut laskimotukoksia eikä siis ole verenohennuslääkitystä. Olen kylläkin menossa gynekologin juttusille ennen kuin alamme toisesta lapsesta tosissaan haaveilla :) Lähinnä seuraavat asiat askarruttavat mieltäni tässä vaiheessa:

Missä vaiheessa aloitetaan käyttää klexanea?

Käytetäänköhän klexane-hoitoa myös tapauksessa, jossa on apc-resistenssi, vaikkei ole ollut tukoksia?

Vaikuttaako klexane jotenkin sikiöön?

Vuoto-ongelmat synnytyksessä? Epiduraali-puudutuksen käyttö?

Tässä nyt jotain päälimmäisiä kysymyksiä, mitä mieleen tuli. Tosi kivaa jos pystyt edes johonkin vastailemaan :) Miksi muuten itselläsi Marevan-hoito? Mitä ehkäisyä olet käyttänyt?

Kiva huomata, että en ole yksin " sairauteni" kanssa.

Minulla myös todettu joskus vuonna -95 apc-resistenssi. Koskaan ei ole tukoksia kuitenkaan ollut, olen vielä suht nuori.



Olen nyt kolmatta kertaa raskaana ja joka raskauden viikosta 32. lähtien käyttänyt Fragiminia, eli hepariinihoito, päivittäin synnytykseen asti ja siitä eteenpäin vielä 5 viikkoa.

Fragmin on vastaava kuin Klexane.

Mitään vuoto-ongelmia ei ole edellisissä synnytyksissä ollut, ja ekassa sain epiduraalipuudutuksen ja viimeisimmässä spinaalipuudutuksen.



Minulla ei ole Marevan hoitoa koskaan ollut, onkohan niin, että jos on ollut tukoksia tai muuta ongelmaa niin sitten käytetään sitä ihan alusta asti? Kertokaa viisaammat.



Ehkäisynä on ollut minipillerit tai kuparikierukka.





Kysy ihmeessä lisää jos jää jotain epäselväksi =)

Hei Tiltu ja muut! Itselläni on sellainen tilanne, että odotan toista lastani rv 30 ja sain tietää rv:llä 18 että minulla on apc-resistenssi; sisarellani oli laskimotukos ja häneltä löytyi tämä geenivirhe sen myötä - kuten sitten minultakin. Itselläni ei siis ole tukoksia ollut, ja ensimmäinen raskaus ja synnytys menivät hyvin.



Nyt olen sitten piikitellyt Klexanea rv:lta 20 alkaen. Annostus on minulla 40mg/vrk enkä käy missään kontrolliverikokeissa. Minulle on sanottu, että vuoto synnytyksen yhteydessä tuskin poikkeaa normaalista tämän lääkkeen takia, ja että epiduraalipuudutuksen voi saada, jos edellisestä piikistä on kulunut vähintään 12 tuntia. Pieni pelko on silti puserossa, vaikka yritänkin pitää sen taka-alalla... Pienoisia pistämisvaikeuksia minulla on välillä; tuntuu, ettei piikki kerta kaikkiaan mene sisään, ja sattuu kovasti. Välillä taas piikki ei tunnu juuri lainkaan. Mistähän moinen voisi johtua? Onko kenelläkään antaa toimiviksi todettuja pistämisvinkkejä? :)



Helpottavaa kuitenkin huomata, etten ole ainoa, joka tällaiseen rumbaan joutuu!



terkuin flanelli

Mulla on tukosten takia ja juuri apc resistenssin takia jatkuvana lääkityksenä marevan 5 mg. Heti kun n. 6 - 7 viikolla gyne huomasi et oon raskaana, lähete äitiyspolille, jossa tarkastus ja samntien piikitys alko ja jatkuu tosiaan loppuun saakka. En osaa sanoa lääkityksestä jos ei oo ollu tukoksia, käytkö sit verikokeissa missä tarkkaillaan tai oon kuullu myös et piikitys saattais alkaa myöhemmässä vaiheessa, gyne tod. näk osaa sanoa asiasta tai ainakin äitiyspoililla. Tietääkseni ei vaikuta sikiöön millään tavalla, marevanhan on myrkkyä sikiölle. Vuotoriskiähän voi olla, mutta lääkitys kyllä otetaan hyvin huomioon ja tarkkaillaan ehkä jopa normaalia enemmän. Epiduraalin voi saada jos lääkitys on keretty muuttaa 20 mg, jos on kovempi lääkitys, et sitä saa. Eli ekasta sain epiduraalin, koska meni käynnistykseen ja kerettiin pienentää lääkitys, mut jos tulee äkkilähtö, niin sitten kohdunkaulan puudutus tms.



Mulla on aika lailla supistellu tän toisen kanssa ja just jännitän hieman sitä mitä lääkkeitä mahdollisesti saan, sillä kipuherkkä olen, mut se on sit sitä. Menen ensi perjantaina äitiyspolille, kun viikkoja on 38+2 ja sit selviää ehkä tuo kipulääkityskin, ellei sit taas mene yli....

Minulla oli just tuota samaa ongelmaa pistämisen kanssa. Välillä tuntui että ei mene millään ihon läpi. Johtuisikohan se sitten siitä, että iho ikäänkuin paksunee siinä, kun jatkuvasti tökitään piikeillä.



En ole mitään muuta toimivaa niksiä keksinyt, muuta kun vaihtaa sitä piikityspaikkaa vaan joka toinen päivä navan toiselle puolelle ja sitten olen välillä turruttanut ihon esim. jollakin pakastepussilla, se lievittää hiukkasen kipua.



Muutaman kerran kyllä on jäänyt piikki laittamatta, kun yksinkertaisesti on alkanut tehdä niin huonoa kun piikki ei ole mennyt ihon läpi.

Ja varsinkin ihan vikoilla viikoilla piikittäminen oli ainakin itselläni melko hankalaa, ei meinaa saada ihosta enää sen vertaa kiinni että piikin saisi työnnettyä.



Kallista lystiä on muuten tuo piikitys.. useampi satanen hurahtaa joka raskaudessa =/ mutta maksettavahan se on.

Olikin kerenny tulla tekstiä sinä aikana kun kirjotin omaa, eli



kaksi tukosta oli puolen vuoden sisällä 90-luvulla, pillereistä alko, siitä asti marevan. Apc-resistenssi voi kulkea suvussa piilevänä ja puhjeta sit jollekkin, esim. äidiltäni löytyi sama geenivirhe ja vaikka hänellä on ollut pillerit, ei mitään ongelmia ole ollut. Varoiteltiin silloin tulosten yhteydessä et etupäässä periytyy äidiltä tyttärelle, ja kun tyttäreni alkaa olla 3v, ajattelinkin pyytää tarkastuksen, tietää sitten jos tulee leikkauksia tms, informoida lääkäreitä, mutta, voi kuulema hypätä sukupolven ylikin ja ilmestyä taas sitten.



PISTÄMISESTÄ: sisätautilääkärin vinkki, piikin tulee olla 40 asteen kulmassa kun pistät, ettei mene lihakseen, näin olen välttynyt mustelmilta tässä raskaudessa kokonaan. Ja piikit on sarjatyötä, jotkut piikit vaan ovat tylsempiä kuin toisiet, näin sanottiin kun ihmettelin myös miksi välillä on vaikeampaa saada piikki läpi nahan

Oliivia2: kerroit että lääkitys on kallista, eli kuinka paljon se maksaa?

Tämä kai koskee minuakin, koska äidilläni kaksi laskimotukosta parin vuoden sisällä (syönyt viimeiset 7v marevania), jonka takia ennen ekaa raskautta gynekologini otti minustakin verikokeet. Tulosten mukaan en olisi itse perinyt samaa geenivirhettä, mutta en tiedä asiasta enempää kun en osannut siitä lisää kysyä.

Joten näkyykö verikokeissa onko tuo minulla piilevänä, ja voiko tyttärelläni 5v. mahdollisesti tuo olla, pitääkö testata verikokeilla?

Kiitos jos joku teistä tietää enemmän!



t. DorisDay

mulla on uponnu yli tuhat euroa tähän mennessä, 40 mg on hieman halvempaa kuin minun 100 mg, mutta ei kauheita eroja, eli minulla 10 piikkiä, joista pistän 1kpl/vrk, paketti maksaa 50,90, mutta kun kelan katto, oliko se jotain 625¿ tai niillä main, sen jälkeen paketti maksaa 1,50¿, mutta vaikka se on kallista, pieni hinta siitä että pysyy hengissä....



minä saan lapseni ilmaiseksi tarkastukseen koska minulta löyiyi se virhe ja kun se minulla todettiin, tutkittiin ilmaiseksi myös äiti, isä ja veli, enempää sisaruksia ei ole. Ja tosiaan silloin sanottiin että voi hyvin hypätä yhden sukupolven ylikin ja ilmestyä taas jossain vaiheessa jollekin....ja kuten sanoin, äidiltäni sama virhe löytyi, ei tulppia tullu kuitenkaan, mutta otetaan huomioon mahdollisia leikkauksia tehdessä jne...

Toden totta, että sehän tärkeintä on, että hengissä pysyy.



Minkä ikäisenä lapsesi menee kokeeseen? Jostain luin, että vasta murrosiässä testattaisiin?



Itselläni geenivirhe siis on, muttei minun äidilläni, jolla taas oli tulppa.

Jonka takia minutkin testattiin. Toisaalta tieto lisää tuskaa, mutta ihan hyvä tietää, että on tällaisen virhegeenin kantaja ja otetaan huomioon riskitilanteissa.

kerran keskustelin lastenlääkärin kanssa ja hän sanoi että testin voi tehdä 3 - 4 vuoden iässä, mutta ajattelin tässä lähiaikoina soitella ja kysyä mitä tehdään, tosin nyt on viikkoja 37 + 5, joten haluan tämän käärön ensin maailmaan ja kun arki alkaa sujumaan ja neiti täyttää loppuvuodesta 3v, rupean paremmin asiaa kyselemään...



Haluan tietää tyttäreni tilanteen jo senkin taklia, että jos on kantaja, saa luvan " tarpeeksi isona" käyttää jotain muuta ehkäisyä kuin pillereitä, jotka itselläni tulpat laukaisi, ja niin kuin jo taisin aiemmin sanoa, jos tulee leikkauksia tms, niin osaavat ottaa asian huomioon

Täällä myös yksi " tautia" sairastava.



Isoäitini on saanut virhegeenin molemmilta vanhemmiltaan, äitini on myös kantaja, samoin minä. 3 muuta sisarustani ei tätä hyytymistekijähäiriötä omista.



Meillä nyt tyttö 8 kk, piikitys aloitettiin viikolla 30 ja jatkettiin 6 viikkoa synnytyksestä, mieheni pisti piikin kylkeen puolia päivittäin vaihtaen.



Olisin halunnut tidustelle teiltä jo lapsen saaneilta, onko lapsenne ollut minkä kokoinen syntyessään, olen jostain kuullut että lääkitys saattaa aiheuttaa vauvan alhaisen syntymäpainon.



Miellä tyttö oli syntyessään 52 cm ja painoi 3070 g.



AA

ja onnellista loppuodotusta ja kaikkea hyvää :)

Ehkä törmäillään palstoilla vielä :)

en ole koskaan kuullut että voisi vaikuttaa lapsen painoon, meille syntyi tyttö, 52 cm ja 3380g, tosin olen itsekin vain 150 cm, joten en jättiläistä odottanutkaan.....

Meillä raskautta seurattiin loppuvaiheessa nimenomaan lapsen koon takia. kävin kahdessa ylimääräisessä ultrassa viikolla 35+3 ja 37+5 joissa tarkastettiin kasvaako lapsi normaalisti. Tätä suositteli nimenomaan Tapio Kurki Felicitas-klinikan huippulääkäri.

Tapio sanoi että lääkityksellä saattaa olla vaikutusta lapsen kokoon ja että painon kehittymistä lääkityksen aloittamisen jälkeen, varsinkin raskauden loppuvaiheessa kannattaa seurata.



Ihan mielenkiinnosta tätä kyselen sillä asia kiinnostaa kovasti.