Kokemuksia synnytyksestä Hyvinkään sairaalassa

Meidän esikoinen syntyi Kätilöopistolla, mutta kuopus Hyvinkäällä.



Mielestäni sain hyvää palvelua. Mukana synnytyksessä olivat kätilö ja harjoittelija. He kuuntelivat hyvin toiveita ja antoivat meidän keskittyä rauhassa synnytykseen.



Kotiuduimme synnytyksestä 9 tunnin kuluttua. Se oli meidän toive ja kätilöt tukivat päätöstä.



Jos jotain negatiivista pitäisi sanoa niin kätilöillä tuntui olevan kova kiire. Itse synnyksen jälkeen kätilöt eivät ehtineet kiinnittää meihin huomiota ja esim. pyytämäni särkylääke jäi kokonaan saamatta.. Mutta joka tapauksessa kokonaisuutena hieno kokemus!

Synnytin normaalisti sujuneen raskauden päätteeksi pienen esikoiseni Hyvinkään sairaalassa ja kokemus oli karmea. Olin toivonut etukäteen saavani tarpeeksi kivunlievitystä, koska olen kärsinyt aikaisemmin erittäin kovista menkkakivuista ja pyörtyillyt jopa niiden takia. Terotin minua hoitaneelle kätilölle jo tulovaiheessa juuri tuon asian ja oletin olevani hyvissä käsissä. Synnytyssalissa kun sitten pyysin epiduraalia sitä ei ollut saatavissa, koska päivystävä anestesialääkäri oli elvytystoimenpiteessä. Olin kauhuissani, koska en voinut käsittää miten sellainen tilanne oli ylipäätään mahdollinen! Synnytys eteni nopeasti ja aloin olla todella tuskissani kipujen vuoski ja tuntui, etten pysy pöydällä kun supistukset tulivat niin rajuina. Kätilö oli jostain syystä laittanut minulle vielä oksitosiinia tippumaan, mikä teki supistuksista entistä kovempia. Mietin siinä vaiheessa, että en tule koskaan selviämään siitä tilanteesta hengissä! Pahinta oli huomata se, että kätilö meni paniikkiin itsekin ja koko tilanne oli oli aivan holtiton. Tilannetta vierestä seurannut mieheni oli myös aivan järkyttynyt. Ponnistaminen oli kamalaa kun pitkänä imisenä pöytää ei saatu minulle sopivaksi enkä saanut siten mistään oikein tukea ja voimaa ponnistuksiini. Minulle päätettiin laittaa vielä synnytyksen loppuvaihessa hätäratkaisuna kohdunkaulanpuudutus, joka oli täysin turha koska se tuli liian myöhään, eikä ehtinyt enää lievittämään kipujani vaan ja koko toimenpide lisäsi vain turhaan niitä. Kun minua lopuksi alettiin pelotella vielä imukupilla mieleeni tuli kauhukuvat mahdollisista repeämistä ja aloin kauhuissani ponnistaa raivokkaasti. Hieman yli kolmikiloinen lapseni syntyi lopulta omin voimin, mutta tuloksena oli silti juuri ne pelkäämäni kolmannen asteen repeämät peräaukkoon asti. Minua ommeltiin yli kolme tuntia nukutuksessa, jonka jälkeen tokkuraisena osastolla heräillessäni lääkäri ilmoitti, että nyt ei sitten enää alakautta synnytetä. Tuon jälkeen jäinkin koko asian kanssa yksin. Kun pyysin saada käydä läpi synnytystä luokseni lähetettiin joku ulkopuolinen lääkäri, joka ei tietenkään oikein voinut vastata kysymyksiini koska hän ei ollut tilanteessa paikalla. Tämän traumaattisen kokemuksen läpikäyneenä en kykene enää ajattelemaan toista lasta, vaikka aikaisemmin haaveilin kolmestakin. Onneksi ihana mieheni ja pieni lapseni auttaa minua jaksamaan jotenkin eteenpäin ja saan voimaa kestää nämä henkiset ja fyysiset vammat..

suosittelen lämpimästi. Sain esikoistyttäreni Hyvinkäällä helmikuussa ja kaikki meni hienosti. lääkärit, kätilöt ja hoitajat tuntuivat kaikki olevan todella omistautuneita työlleen. Jäi niin hyvät fiilikset, että sinnehän täytyy päästä uudestaan ;)

Onnea toisen beben johdosta!

Itse olen menossa synnyttämään toisen lapseni Hyvinkäälle. Kävästiin siellä jo "synnytys-yrityksessä" maanantaina, mutta synnytys ei ollut vielä tarpeeksi aktiivisesti käynnissä, vaikka supistuksista niin luulin. Asiallinen, asiantunteva, napakka ja ystävällinen oli kätilön, lääkärin ja kanslian toiminta. Toivottavasti itse saan lisää kokemuksia synnytyksen myötä tässä lähipäivinä =)



Monilta olen kuullut Hyvinkään sairaalasta ja siellä synnyttämisestä. Ainahan jollakin on jotakin negatiivistakin kerrottavaa, mutta positiivisen vaikutelman olen saanut. Nyt ne remontitkin ovat sillä ohi, että hienolta paikat näytti. Miehenikin totesi, että ihan kuin kylpylään menisi...

Kiitos katsu81 vastauksestasi. Minä olen käynyt Hyvinkäällä muutama vuosi takaperin keskenmenojen vuoksi. Aika ankealta paikalta tuntui silloin. Mutta olen katsellut nettisivuja ja kysellyt kätilöltäkin asioista. Ihan mukavalle synnytyspaikalle kuulostaa. Ensimmäisen lapseni sain -04 Naistenklinikalla ja negatiivisina muistoina jäi 5 hengen huone. Aika vilkasta oli meno ja meininki kun somalialaisäidillä oli suku vieraana päivät pitkät. Hyvinkäällähän on hyvä mahdollisuus saada perhehuone ja yhdessä synnytyssalissa on ammekin.



Lisää kokemuksia kuulisin mielelläni.

Kaksi lasta olen Hyvinkäällä käynyt synnyttämässä ja ihan iloisin mielin olen mennyt ja myös pois lähtenyt. Apua olen saanut tarvittaessa, kun oikein kipeää teki, mutta tuputettukaan sitä ei ole (taisivat kätilöt vaistota, että ei kannata - ammattilaisia kun ovat...). Ja etukäteen esitetyt toiveeni on huomioitu synnytyksessä.



Jälkimmäisessä synnytyksessä olin avautumisvaiheessa myös ammeessa, ihana paikka - hyvin lievitti kipuja.



Esikoinen meillä syntyi Jorvissa joten toinen ja kolmas ovat syntyneet Hyvinkäällä. Kolmannen kohdalla oli kiva, kun vauvan vaaka oli omassa huoneessa, ei enää tarvinnut lähteä yhteispuntarille pukemaan ja riisumaan aamuisin. Kahden hengen huoneessa olin jälkimmäisellä kerralla, toverina toinen useamman lapsen äiti - sai omaa rauhaa ihan hyvin.

se on hyvinkäällä salien välissä, eli ei ole riippuvainen pääsystä mihinkään tiettyyn saliin. Amme on sellainen iso amor amme ja huoneen yhteydessä on wc.

Ja pelkkää hyvää sanottavaa on.

Nyt siellä tosiaan on aikast' pramean näköistäkin, kun remppa ohi :)

Henkilökunta on kaikki ollut mukavaa, niin lääkärit kuin kätilöt ja hoitajatkin. (Olen siellä useaan kertaan ravannut molemmissa raskauksissa erinäisistä syistä, joten kokemusta on! Ja tietysti edelliseni siellä synnyttänyt.)

Hyvillä mielin odotan siis tämän toisenkin syntymää siellä. Parasta juuri on, että sairaalassa on (mun mielestä) kiireetön tunnelma, eikä tunnu niin laitosmaiselta.

Synnytin esikoiseni viime toutkokuussa Hyvinkään sairaalassa ja kaikki sujui hyvin. Silloin oli remontti vielä vähän vaiheessa, mutta synnytyssali sekä osaston huoneet olivat todella hyviä ja valoisia, uusia kun olivat. Tilojen puolesta kaikki oli siis loistavaa.



Henkilökuntakin oli mielestäni mukavaa ja asiantuntevaa. Apua sai kun sitä pyysi ja monta kertaa joku ehti kysyä vointia/kuulumisia näiden sairaalapäivien aikana. Eihän sitä välttämättä kaikkien kanssa ihan täysillä synkannut, mutta nuo pari päivää sujuu varmasti ihan ok.



Tsemppiä tulevaan!