Alle 1-vuotiaiden lasten äidit
Mikä on teidän selviytymiskeinonne, miten jaksatte arjen pyöritystä? Miten jaksatte yövalvomiset, itkut ja kiukuttelut, syömisestä kieltäytymiset?
Musta tuntuu että mä olen ihan loppu, pala kurkussa koko ajan. Alusta asti ollut ongelmia vauvan kanssa, vaikeuksia syömisen ja nukkumisen kanssa, ensimmäiset kolme kuukautta vauva vain huusi. Ajattelen koko ajan vaan, että ei enää koskaan tätä, tästä lapsesta jos selvitään niin siihen saa jäädä meidän lapsen teot. Lannistun jo vähäisimmästäkin vastoinkäymisestä, en jaksaisi enää yhtään tätä itku- ja valvomisrumbaa. Antakaa vinkkejä, miten selvitä tästä, että voisi taas nauttia arjesta vauvan kanssa?
Kommentit (6)
kaikki on (melkein aina) helpompaa sit tokalla. Voimia!!
Hanki omaa aikaa, mies hoitamaan tai joku muu.
Ja älä stressaa lapsien tekoa, kyllä sekin aika tulee, kun tuntuu että taloon mahtuisi lisää, vaikka koko vauvavuosi olisi kuinka kamala.
Kukaan ei ole kuollut nälkään suomessa. Älä stressaa turhista.
Tai niin minusta ainakin tuntuu, nyt kun olen kokenut sen mitä on arki koliikkivauvan ja uhmaikäisen alle 2v:n kanssa, olisi luksusta jos olisi vaan yksi (vaikkakin " vaikea" ) vauva.
hoitaja, vauvalle, joku luotettava, ettei sun tarvi stressata miten se pärjää. Sulle parit kunnon yöunet, niin elämä näyttää jo tällä paljon valoisemmalta. Jatkossa koitat päästä yksin joka päivä pois vähäksi aikaa kotiarjesta esim. vain vaikkakaupassa käymään tai jumpassa, shoppailemassa kaupungilla , kaverin luona kahvilla... Sekin piristää kummasti.
Ihan varmasti joskus tulevaisuudessa joku päivä, kun pyörität arkea kahden tai useamman lapsen kanssa, säkin ajattelet vielä että kylläpä oli helppoa yhden kanssa! T:nim. kokemuksesta tiedän
ei nuku millään yöllä tai päivällä. Ja pakko on selvitä.