** MARRASMURUT TORSTAIHIN**

Se olis laskettu aika! Mitenkään muutoin ei sit tiedäkään synnytyksen olevan lähellä ;) ei supistele ei....



Yöt menee edelleen hyvin, ei taaskaan tullut käytyä yöllä vessassa - eli kävin yhdentoista aikaan ja nyt sit aamulla vähän ennen kasia, eikä vieläkään olis ollu kiirus... ;) yhdeksältä olis neuvola, toivottavasti viimeinen ilman vauvelia....



Eilen kun oltiin kerhossa, niin muutamat äidit, jotka eivät tienneet laskettua aikaa, niin olivat aika yllättyneitä, kun on näin lähellä - liikun kuulemma niin ketterästi ja olemus muutenkin mahan kokoa lukuunottamatta niin " eläväinen" ... Olen varmaan viel ens keskiviikkonakin siel kerhossa, sit onkin viikon väli, kun on itsenäisyyspäivä - eli siinä välissä vois synnyttää ;)



Mut nyt taidan alkaa valmistautua tuonne neuvolaan, lapset kun menevät samalla reissulla kirjastoon kuuntelemaan satua... ja isäntä tunnetusti ei ehdi oman aamupalan lisäksi tekemään mitään ylimääräistä sen asian tiimoilta..



--Mirpa ja masukki 40--

Esikoinen on saatu päiväkotiin ja kohta voisi aloittaa kotityöt. Pitäisi varmastikin pestä ainakin pyykkiä ja tietysti voisi aktivoitua myös ainakin tuon pölyjen pyyhinnän osalta kun alkaa näyttämään aika kauhealta. Harmittaa kun ulkona sataa vettä. Olisin kovasti halunnut päästä jatkamaan eilen aloittamaani pihan haravointia. En kuitenkaan taida olla niin aktiivinen että viitsisin tuonne vesisateeseen mennä.



Eilen illalla tuossa puoli yhdentoista maissa alkoivat taas supistukset. Tällä kertaa niitä tuli keskimäärin 7 minuutin välein. Olivat kuitenkin sen verran hentoisia, että ei niitä mitenkään kipeiksi voinut sanoa. Hyvin säännöllisiä kuitenkin. Siinä sitten pähkäilin, että tulisiko sitä lähtö seuraavana yönä. Puolenyön tienoilla päätimme kuitenkin miehen kanssa, että ei tuo vauva nyt mitenkään voi näin heppoisilla supistuksilla syliinkään pudota. Päätin mennä nukkumaan ja katsoa sitten josko noille supistuksille tapahtuisi jotain. Ei nyt millään viitsinyt hätyyttää vanhempiani esikoisen hoitajaksi turhanpäiten. Siinä meni sängyssä 1-2 tuntia valvoen supistusten tullessa säännöllisesti 7 minuutin välein. Sen verran ikäviltä tuntuivat ainakin makuuasennossa että kyllä niihin aina heräsi jos jossakin horteessa välillä kävikin. Sitten joskus ehkä kahden maissa huomasin, että olin nukkunut ehkä puoli tuntia ja silloin tiesin että ei tässä mihinkään lähdetä. Olin oikeastaan aika helpottunut kun ei sitä päätöstä täytynyt tehdä silloin keskellä yötä. Olisi niin ihanaa kun voisi tuon lähtemispäätöksen tehdä hereilläoloaikaan. Ei ole kiva kun esikoinen herää ja vanhemmat ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen ja onhan se noiden isovanhempienkin kannalta kivempi jos hälytys tulee päiväsaikaan.



Edellisiltanahan noita suppareita tuli 20 minuutin välein, eilen 7 minuutin... Mikähän on tämän päivän saldo.... Hieman jännittää...



Rinnuli rv 40+2

Esikko meni kouluun ja pienemmät ovat hoidossa.Ei ole tekemistä!Tylsä...Eilen kävin neuvolassa, kaikki OK,ei varannut hoitaja enää minulle aika.Ensi ke on äitipolilla käynti( silloin on rv 40+1) ja hän kyllä lupasi synnytyksen käynnistämistä. En saa nukuttua öisin, kuuntelen koko ajan vaavin liikkeet.

G: taidan täällä kerta turvautua ilokaasuun, jos tarvitsen sen.

Esikoisen kanssa en halunnut mitään lievityksia, sit pyörryin kivuista ja pistivät epiduralin(selkään koski sen jälkeen 2 vuotta).2 oli ilokaasu ja synnytyksen lopussa paraservikaali, joka epäonnistui ja minua koski vielä enemmän, kuin ennen sen laittoa. 3 kanssa huusin että epiduraalia tai tappakaa mua, mutta kun olimme vain n.puoli tuntia sairaalassa ja 2 min ponistusvaihe, niin en ehtinnyt saada muuta kun 4,3 kg poikavauvaa syliin.Neljas synytys oli kamalin- tiesin että vauva on kuollut, lääkärit lupasivat kaikki mahd.kivunlievitykset ettei tarvitse kärsia...Sitten kun yöllä alkoi tapahtua, niin ainut yksi päivystävä lekuri joutui tekemään hätäsektion, sain lämmintä suihkua ja ilokaasua...Ei muuta,silloin SATTUI todella, henkisesti ja fyysisesti, itkin vain koko ajan ja toivoin että kuolisin kipuihin....

Nyt jaksan synnyttä ilmaan mitään lievityksia, kunhan saisin elävän vauvan syliin...

Tulipa pitkä vuodatus taas, mutta kun tuntuu että on pakko purkaa johonkin, ettei tulisi hulluksi.

Voimia kaikille, etenkin CC:lle.

Matushka ja rv 39+2

Rinnulille: saapi tosiaan nähdä ollaanko samaan aikaa osastolla.

Mulla vähän samanlaisia tunetmuksia kun sullakin, menkkamaisia supistuksia ollut ja selkäkipuja. Aamusella olis niin mukava lähteä kuin yötä vasten, mut kun nyt vaan tulis.



Matuska? On ollut varmaan henkisesti raskasta aikaa menttää vauva noin loppuvaiheessa.

Meillä yksi tuttu jonka vauva kuoli kohtuun yliaikaisviikoilla. Oli hänen toinen lapsensa ja mitään sairautta tai selitystä ei löytyny. Vauva oli miltei 5kg ja siinä sitä sit ihmeteltiin miksei oltu käynnistetty kun oli jo pari viikkoo yli.



Oma napa: pari päiväisen kävelyn jälkeen on lonkat ja selkä nyt ihan sökönä, ettei sekään ollu sit hyvä homma.

Eilen alkoi myös suonenvato taas vaivata. En tiedä auttaisko jos neuvolaan soittais et sais sen käynnistysajan varmuuden vuoks jo ens viikolle jos oon näin huonokuntoinen edelleen.

Tais sen kyllä jo ma lähettää ja silloin olin taas ok kunnossa et laittavat tietty vasta vko 42 yliaikaiskontrollin.Kääk.



Supistuksia kaikille!!!!

Harmi homma, että jouduit takaisin. Joku täällä kertoi et oli kolme kertaa joutunut takaisin. Mun kaveriakin meinattiin yliaikaisena vuorokauden jatkuvien kivuliaiden supistusten alkaessa Taus:sta laittaa kotiin ja supistusten estoölääkettä oli nuori kätilö ehdotellu. Oli kuulemma puhelimessakin sanonu melkein kaikille et jos vielä olisit kotona. Kummaa tyyliä, kun jokainen synnytys on niin yksilöllinen. Kaverini oli vaan sanonu et mitäs järkee siinä olis kun supistukset koko ajan voimistuu.

Toinen tuttuni oli myös laitettu kotiin ja on ite sairaanhoitaja ja kun pääsi kotiin syynnyts alkoi vauhdilla.Oli pikkusen kironnu, ettei ollu vaatinu jäämistä.

Mä sain ajan tänään 1.12 yliaikaiskontrolliin postista.

En kyllä sinne asti halua odottaa. Yritetään nyt vielä kaikkia keinoja ainoo tuon huulun lailla kävelimisen jätän väliin muuten oon ihan raajarikko ja selkä menee alta aikayksikön.



Jkasamisia meille kaikille. Saammekin sitten jousimieslapsia. Minkähänlaisia ovat luonteeltaan, tietääkö kukaan horoskooppi-ihminen?

Skorpparit on ainakin pitkävihaisia ja pdeantteja. Hihii!

mirpa1: meillä sama laskettu päivä, kumpikohan saa ennemmin? =)



Viime yö oli tosi surkea, heräsin 3.30 vessaan ja sen jälkeen tuli tosi huono olo. Maha oli löysällä ja oksettava olo, en kuitenkaan oksentanut, inhoan sitä yli kaiken nimittäin, että odotan ihan viimeiseen asti, ettei tarvis oksentaa. Makoilin sit hereillä 6.30 asti ja sen jälkeen oon joskus nukahtanu uudestaan. Aamulla oli vähän heikko olo vielä, oliskohan paineet taas noususuunnassa?! Huomenna taas neuvola. Tuntuu ettei jaksa tehdä mitään tänään. Maha on ainaki toiminu tosi hyvin eilisestä, suli varmaan ihan tyhjä. Toivottavasti tämä enteilis viimeistään viikonlopulle synnytystä. =) Tämä ei jaksa tällaista heikkoa oloa enää, kun oon enemmän sitä tekevää tyyppiä, en osaa vaan olla.



Jos pinniksen sais pedattua valmiiksi, peittäis sen sit lakanalla ettei pölyynny.



Toivottavasti ei tarvi sinnitellä rv 42 asti, vaan että tapahtuis jotain edes viikon sisällä. =)



rusina tasan 40

Eilen oli laskettu ja täällä kotona sitä edelleen ollaan eikä suppareista tietoakaan..plääh & puuh

Pesin just mattoja pinollisen ja muutenkin koko aamu mennyt touhutessa. Lieneekö tämä nyt sitä loppumetrien siivous vimmaa vai mitä? No ainakin paikat kiiltää puhtaana :)

Mummot, papat,muu suku ja kaverit alkaavat olla niin tulisilla hiilillä odotellessa uutisia ja pitänee myöntää, että kyllä tässä itselläkin alkaa olla jännitystä ilmasta. Esikoinen taitaa olla jo luopunut toivosta ettei tämä vauva synny koskaan, kun kova on hänelläkin odotus, että näkisi sisaruksensa. Vauva on ollut aika hiljainen ja on pitänut töniä tuossa aamustakin kun eikun olla mötköttää. Taitaa keräillä voimia maailmaan tuloon..näin ainakin toivon.

Päivällä tai illalla olisi tosiaan kivempi synnyttää kuin yöllä mutta katsotaan nyt koska TAYS kutsuu.

Voimia ja supistuksia kaikille niitä toivoville.



tiituvaavi 40+1

olihän se henkisesti raskasta kun nukahdin illalla rv:lla 33+2 ja vauva liikkui, mutta aamulla ei enää.Sit rv:lla 33+5 syntyi pieni poika, joka oli ihan saman näköinen kuin hänen isoveljensä, 1870g ja 45 cm pitkä, eli jos olisi tullut keskosena, niin olisi selvinnyt... Kuolinsyytä ei löydetty, sen takia nyt en uskala nukahtaa, en pysty, kuuntelen koko ajan tämän masuasukkin liikkeet. Luulin et kun pääsen ohi rv:sta 33+3, helpottaisi, mutta nyt vasta iski ahdistus ja pelko....Onneksi pelkopolin lääkäri jaksoi kuunnella mua ja otti vakavasti,lupasi käynnistystä rv:lla40+1( meidän elävät lapset myöhästyivät aina se 2 vkoa, mutta nyt mun pää ei kestäisi siitä).Toivon tieteenkin että synnytys lähtisi itse käyntiin, mutta pahalta näyttää- ei koske mihinkään, ei suppareita, ei mitään.Tämä odotus on aika rankka lapsille(8,6 ja 4v), ihan sääliksi käy, kun eivät uskalla iloita vauvan tulosta, vaikka haluavat pikku sisaruksen kotiin.He ovat huolissaan äidistä nyt, että miten se äiti jaksa, jos tämäkin vauva ottaa ja kuolee....Kamala!

Supistuksia meille kaikille.

On niin hiljasta, mutta yritetään nyt kuitenkin viritellä pientä gallupia mukavasta jouluun liittyvästä asiasta :)



Mitä ootte ostanu / ajatellu ostaa joululahjaks tälle uudelle marrasvauvalle? :)



Ite oon ajatellu, että sellanen puuhamatto vois olla kiva ja sitte semmonen sänkyyn ripustettava soittorasia (joka pehmoeläin) vois olla yks vaihtoehto.

Tosin veikkaampa että sukulaisilta (isovanhemmilta, enoilta jne.) tulee aika paljon lahjoja mutta onhan se kiva itekin jotain ostaa :)



Piparminttu (edelleen 40+5)

Jee, lisää marrasmuruja. Kaikki taustallaolijat rohkeasti vaan mukaan näin loppumetreille!! Meitä on enää niin vähän täällä.



G: vauvalle pitää ainakin ostaa vaatteita. Kaikki ostamani vaatteet on luonnonvalkoisia, vihreitä, keltaisia jne. Haluan sit ostaa joko sinistä tai vaaleanpunaista vauvalle, että näkee kumpi on. Minäkin olen miettinyt sitä puuhamattoa, mutta luulen että sellainen tulee muualta lahjaksi. Tiedän ainakin, että mummu ostaa leluja, kun olen hänelle vähän vihjaillut mitä mä haluaisin vauvalle.



Nyt voisin hetken jatkaa kutomista ja sit vois laittaa sen pinniksen kuntoon. Aika tylsäksi nämä päivät menneet, kun kaikki on valmiina, vauva vaan puuttuu. =/



Supistuksia runsaasti kaikille!!

Minun on pakko siirtyä myös taustailijan paikalta aktiiviseksi näin viime metreillä :): luin viestisi tuosta viime yön huonosta olosta ja oli kuin minun tekstiäni! Eilen illalla klo 21 tuli yhtäkkiä kauhean huono olo ja mietin, että onko mulla nälkä vai vatsatauti...oksetti vatsassa kiersi. Saapa nähdä, tietääkö se jotain positiivista synnytyksen kannalta....vai oliko kyseessä vain tavallinen ruokamyrkytys...tänään olen ravannut vessassa MONTA kertaa :).



Meille tosiaan kolmas tulossa ja viimeisen kuukauden ajan ole ehtinyt täällä käydä lueskelemassa näitä juttuja. En ole saanut aikaiseksi kirjoitella kovinkaan paljon :/.



Basilika rv 40+3

Mullakin eilen illalla huonovointisuutta, mutta ei vatsa sekaisin... Tosin toiminut tänään 2! kertaa, joka TODELLA harvinaista... Ummetuksesta olen enemmän tai vähemmän kärsinyt. Itse olen ajatellut, että vauva ahdistaa vatsalaukkua ja siten aiheuttaa huonoa oloa. Mutta toivotaan, että enteilisi synnytystä! Ei menkkakipua kummempaa merkkiä täälläkään... Tosin minä muutenkin jonon hännillä, la 28.11. Toivottavasti 40+ pääsisivät jo tositoimiin!

G: Vauvan joululahjasta... Olenkohan mä tylsä, kun ei ole käynyt edes mielessä..? Varmasti tulee ostettua hänelle jo ennen joulua juttuja, joita katsomme vielä tarpeelliseksi, mutta en tiedä ostetaanko varsinaiseksi joululahjaksi mitään. Luulenpa, että lahjoja tulee kyllä saamaan, kun on ensimmäinen lapsenlapsi molempiin sukuihin.

Sateisesta Hämeestä Justi ja Rölli 39+2

Täällä olen taustalla ollut ja lueskellut, mutta en ole jaksanut kirjoitella mitään. Tässä on mennyt viimeinen vuorokausi itkeä pillittämisessä. Oli niin uskomattoman pettynyt olo, kun ne lähettivät minut takaisin kotiin.



Nyt on mieli ihan pikkuisen aurinkoisempi. En pysty liikkumaan enää juuri ollenkaan, vessassa pystyn käymään ja hakemaan välillä syötävää keittiöstä, mutta siinäpä ne ovat. Tenava on onneksi nyt hoidossa tämän päivän ja huomisen, sitten onkin viikonloppu. Lauantaina on aika sairaalaan, kun on laskettu aika. Pidän peukut pystyssä, että ne ottavat minut sisään ja käynnistävät synnytyksen. Siihen on mahdollisuus, mutta mutta... Olisi jotenkin niin huonoa tuuriani, että he lähettäisivät vielä minut kotiin. Täällä on kuitenkin käytäntönä käynnistys maksimissaan 3 päivää jälkeen lasketun, eli minulla olisi vielä 5 päivää pahimmassa tapauksessa jäljellä. Ei enää niin kauaa jäljellä, mutta päivät tuntuu aika pitkiltä yksin ja kipuisena. Ainoa lohtuni täällä päivisin on Prison Break ja salmiakki, jota isukkini lähetti minulle Suomesta. :)



Puudutteista: Ajattelin samoja käyttää kuin esikoista tehdessäni, ilokaasua ja epiduraalia. Lämmin suihkukin auttoi aivan mahtavasti.



Joululahjoista: Olen ostanut esikoiselle Disney-kaupasta vaikka mitä ja tarttu sieltä vauvallekin pari ihanaa juttua mukaan. ;) Ostin ihanan Möhköfantti-helistimen ja lämpimän puvun, sekin Nalle Puh ja Möhköfantti-sarjaa.



Täällä yksin ollessa olen todellakin ehtinyt miettimään kaikkea mahdollista. Yhden asian olen itselleni (ja miehelleni) tehnyt selväksi: En enää ikinä, IKINÄ, ole tässä tilanteessa uudelleen. En enää ikinä halua olla erossa rakkaimmistani tässä mielentilassa. Raskaana, kaukana välillä raivostusttavan äidin neuvoista, liian uteliaan isukin huolehtimisesta, tunnollisen pikkusiskon halauksista... Kaikesta siitä tuesta ja välittämisestä, jota olen pitänyt aivan liian itsestäänselvyytenä. Tuo kaikki ei ole enää minulle itsestäänselvää. Olen todellakin oppinut arvostamaan perhettäni enemmän, olen oppinut hyväksymään läheisteni ennen minua raivostuttaneet pienet viat ja olen oppinut itsestäni niin uusia asioita täällä kaukomailla. Kaikista tärkeimäpänä pidän sitä huomiota itsestäni, että aina ei tarvitse olla vahva. Aina ei tarvitse jaksaa yrittää. Ja että en voi olla kaikkea ja kaikessa hyvä. Olen oppinut antamaan itselleni anteeksi tämän heikkouteni. Tämän kaipauksen rakkaideni luokse ja kaipuuni ihanaan kotimaahani.



Alamme nyt kohta rakentamaan tulevaisuutta uuden perheenjäsenemme kanssa ja tämän pienen pesueen kulku suuntaa kohti Suomea. Ehkä menen lasten kanssa hiukan etukäteen tai ehkä jaksan odottaa vielä vähän kauemmin. Mutta näin ollaan päätetty kuitenkin.



Kiitos vielä kerran kaikille teille uskomattomille odottajille tuesta ja ainaisesta tsemppaamisesta, toivottavasti voitte kaikki hyvin ja saatte pian vauvanne tuhisemaan kainaloonne. En voi sanoin kuvailla, kuinka paljon olen lohtua saanut teidän kirjoituksistanne!



Nauttikaa läheistenne korvaamattomasta seurasta, kohta teitäkin on yksi enemmän. <3



CC 39+5.

Iltaa täältäkin päin



Täälläkin eilinen ilta meni supistusten lomassa ja tällä kertaa todella kivuliaitten, tosin lopahtivat sitten jälleen kerran, moneskohan kerta tää jo olikaan =D



Väsymys alkaa olemaan jo todella kova ja miehen kanssa saatu nyt muutenkin tapella muutamista erinäisistä asioista, huomaa että tääl on emännällä pinna vähän tiukalla, toivotaan että tuo mies sen ymmärtää.



Mies otti tänään kyllä selkeesti itteensä niskasta kiinni ja siivoili sillä välin täällä kun olin lasten kanssa poissa, tyttö aamupvän kerhossa ja minä pojan kanssa perhepiirissä, piti lähteä vielä käväsemään äitini luona muttakun tuo sadekeli haittasi todella paljon ja sitten vielä tyttö oli päättänyt sotkea mun paksun takin huulipunalla joten ei ollut tarpeeks vaatetta päällä.



Ihanaa, huomenna ex-anopin kanssa shoppailemaan joululahjoja, vien ex-anoppini sitten ostostensa kanssa kotiin; hänet tuntien auton takapenkki taitaa huomenna olla aika täynnä ostoksia, onneks lapset jää isän kanssa kotiin, saanpahan minäkin mennä " yksin" shoppailemaan, pitää vaan muistaa pitää neuvolakortti ja puhelin matkassa koko ajan.



Gallupeista: ekana se kivunlievitys johon oon tainnu kerran jo vastatakkin, yritän siis selvitä ilman lievityksiä ja jos jotain tarvitsen niin ekana ilokaasu ja seuraavana spinaali.



Vauvan joululahjasta: eiköhän sitä tule joku pieni lelu hälle ostettua jos sattuu silmiin sopiva osumaan, sairaalaan koitan löytää sen Ainun ensipupun; vaikea löydettävä kun haen tiettyä väriä =D



Nyt pitää vaan toivoa että tän tulevan vkonlopun aikana ei päättäs vauva maailmaan tulla, ois molemmille pville synttärit tarjolla ja huomenna se ISO shoppailureissu.



rv 38+6

Rusina ja kukahan toinen..



No jokataoauksessa, ihan yllättävästä pahoinvoinnista on täälläkin kärsitty koko päivän, enkä ole siksi jaksanut edes konetta avata. Alkoi aamuyöllä vatsakivulla ja jatkunut päivällä vessassa istuen, hikoillen ja oksennusta vältellen. Mikään asento ei tunnu olevan hyvä.

Mullakin oli jopa eilen sellasta kuukautiskivun kaltaista oloa.



G: Me ostettii vauvalle lelu vaunuihin. Tiedän, että yksi täti ostaa jouluksi mobilen pinnasänkyyn ja puuhamaton/jumppalelun.



Annitanni80

Vähän nyt ihme juttu toi että miten tuntuu, että melkein kaikilla marrasmuruilla nyt samaan aikaan huonoa oloa, ei ruoka maistu, joillain peräti vatsa sekaisin jne...?



Toivottavasti se tarkottaa kaikilla synnytyksen lähestymistä, ettei vaan olis mitään vatsatautia liikkeellä... Mutta noi " menkkakivut" toki viittaa suppareihin onneks.

Itellä meinaan ollu sama juttu että ruoka ei oo maistunu oikein koko päivänä ja noita menkkakipuja&alaselän pientä kipuilua ollu melkein koko päivän.

Joten odottavalla kannalla tässä ollaan...

Outoa toden totta, myös minulla on ollut tänään maha sekaisin ja menkkakipumaista oloa, hyvin lievää kumminkin..toivon suuresti että kivut alkaisivat paheta.

Tänään oli neuvola, kaikki oli hyvin ja th sanoi että vauva on laskeutunut niin alas kun olla voi..

Jos ei mitään ala tapahtumaan niin sitten ensi viikon perjantaina olis yliaikakontrolli..

Mut todella toivon että tällä kertaa en joutuisi käynnistykseen kuten edellisen kanssa kävi.



voimia kaikille tähän harmaaseen säähän ja mielialaan!



t:zadu81 rv40+1