Iltalehti tänään - ikävä juttu

itse synnytän ensi vuonna satakunnan keskussairaalassa. joku aika sitten julkisuudessa (ainakin paikallisesti) oli runsaasti juttua siitä, miten kyseisessä paikassa mieluummin annetaan kuolla kuin tehdään sektio, koska " niin on luonnollista" . eräskin lääkäri oli yleisönosastokirjoitusten mukaan naureskellut sektiota toivoneelle äidille, että " jos lapsen olisi tarkoitettu syntyä siten, olisi mahassa vetoketju" .



suoraan sanoen olen monsti miettinyt, että jos raskauden loppuaikana viettäisimme enemmän aikaa tyksin suunnalla asuvien vanhempieni luona. eihän ne voi synnyttäjää poiskaan työntää, jos siellä jo on kun homma on alkanut. todella pelottaa, etenkin ensisynnyttäjänä, kun ei ole käsitystä siitä mitkä kokemukset ja tu´ntemukset ovat normaaleita, niin ei osaa edes vaatia sopivaa kohtelua (eihän se auta, mutta voisi ainakin sanoa vaatineensa).

että sairaalat ja terveydenhuollon ammattilaiset vetäytyvät vastuustaan täysin tai hurskastelevat asialla. Kuitenkin hoitovirheitä tapahtuu yllättävän paljon ja jos sitä ei myönnetä eikä niitä selvitetä perusteellisesti, ei potilasturvallisuuskaan koskaan tule paranemaan.



Erityisen huonoon valoon tässä joutuu HUS:n Naistenklinikka, jonka johdolle on tärkeintä sairaalan maine ja sen julkisivu sekä lääkäreiden kunnia. Se on jopa niin tärkeää, että sen varjolla asioita jopa tietoisesti salataan niin, ettei totuus tulisi julki.



NKL:lle synnyttämään aikovat: ottakaa videokamera mukaan ja pitäkää huoli oikeuksistanne.

Tämähän ei pidä ollenkaan paikkansa. Ennen muinoin on varmasti pelätty jopa vielä enemmän, kun synnytykseen hyvin usein kuoltiin, eikä kivunlievityksestä ollut tietoakaan. Synnytyskipuja on kautta aikojen pyritty lievittämään, mutta " lääkitys" ei ollut läheskään kaikkien saatavilla.



Lääkäri väitti, että 70 ja 80 -luvuilla ei synnytyspelosta puhuttu mitään. Ei varmasti. Ei tuolloin kukaan naista kuunnellut kun on pelostaan kertonut. Ei ole kysytty, eikä ole kuunneltu. Se ei toki tarkoita sitä etteikö asia olisi ollut olemassa.



Tuntuu käsittämättömältä, että julkinen terveydenhuolto on ominut raskauden seurannan, synnytykset ja sektiot itselleen. Moni nainen olisi varmasti valmis maksamaan kaikki leikkauskulut itse, kunhan voisi olla varma että se mitä on sovittu, pidetään ja kohtelu on inhimillistä. Subjektiivinen oikeus sektioon tulisi olla itsestäänselvys ja osa ihmisoikeuksia, jotka naisen kohdalla ovat edelleen monessa suhteessa valitettavan puutteelliset.

Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Minäkin luin äimistyneenä tuota tämän päivän lehtijuttua.

Synnytin esikoiseni satakunnan keskussairaalassa ja synnytys meni hyvin ja lapsikin aivan terve, eli siinä mielessä voin sanoa että ihan hyvä paikka on synnyttää. MUTTA, sen sanon, että pidä puolesi ja esitä selkeästi toiveesi synnytyksen suhteen. Mulle ainakin jäi paha mieli touhusta, kun kätilö päätti asentoni missä ponnistaa, en saanut pitää miehen kädestä kiinni jaav kätilö repi mut irti miehestä ja käski repiä niistä omista sukista vaan. Eppari tehtiin jo ponnistuksen alkuvaiheessa, vaikka vauva olis luultavasti tullut ulos ilman sitä välilihan leikkaamistakin.

Toisen lapsemme synnytin salon sairaalassa ja kokemus oli paljon miellyttävämpi. Olin koko ajan täysin tietoinen mitä seuraaavaksi tapahtuu, sain itse päättää miten synnytän ja toiveeni otettiin todella hyvin huomioon. Sanoin etten tahdo epparia ellei ole ihan pakko ja kätilö venytteli ja paineli lämmintä kastettua paperia välilihan alueelle jottei tulisi edes repeämiä. Sain ponnistaa ihan omaan tahtii ilman kiireitä ja miehen kädestäkin olisin saanut puristaa, jos vain tällä kertaa olisin tahtonut niin tehdä :) Synnytys tuntui paljon luonnollisemmalta kuin esikoisen synnytys ja toivuinkin paljon nopeammin siitä. Tikkejä tuli vain kaksi, tämä tietysti johtuu osin siitäkin että oli jo toinen synnytys.

Ei minulla siis mitään satksia vastaan ole, sen vaan sanon että pidä puolesi, ensisynnyttäjiä kun yleensä kai käsketään tehdä niin kuin kätilölle on helpointa.. Mutta tietysti pitää kuunnella myös kätilöä, se kun kuitenkin tietää paremmin missä mennään ja mitä tehdään :) Äläkä jännitä synnytystä turhaan :)



Lootuska ja tytöt

mutta alatiesynnytyksen riskejä peitellään ja piilotellaan. Hienoa, että vihdoin äidit uskaltavat tulla julkisuuteen kertomaan hoitovirheistä. Heidän kohdallaan se ei tuo apua, mutta ehkä tulevaisuudessä äitejä kuunnellaan enemmän ja sektion saa ilman turhia pelkopolikäyntejä ja taistelua.



Suurin osa naisista synnyttää vain kerran tai kahdesti, joten itse olisin ainakin valmis maksamaan suurenkin summan synnytyksestä (käytännössä sektiosta) yksityisesti, jos siten saisin hyvää palvelua ilman että päätökseni kyseenalaistetaan. Laitetaanhan sitä rahaa paljon muuhun turhempaankin!



Sektion riskejä on niin paisuteltu, että kun itse mainitsen, että valitsin synnyttää sektiolla, niin heti aletaan kauhistella, miten suuren riskin olen ottanut, vaikka tosiasiassa lapsen kannalta sektio on turvallisempi. Pliis, ei kuitenkaan aloiteta taas taistelua siitä kumpi tapa on parempi synnyttää, siihen ei varmasti saa kaikkia tyydyttävää vastausta.



Se, että naisilla pitäisi olla vetskari mahassa, jos synnytys olisi tarkoitettu hoidettavaksi sektiolla, on täyttä puppua. Nykyään tehdään kaikenmoisia juttuja, jotka eivät ole " luonnollisia" esim. pitkitetään lääketieteen keinoin ihmisen elämää mahdollisimman pitkään, mikä sinänsä varmaan on ihan hyvä juttu tiettyyn pisteeseen saakka. Miksi synnytyksen osalta ei sallita kehittyneen lääketieteen tuomia vaihtoehtoja? Jälleen kerran, jos miehet synnyttäisivät, olisi varmaan jo vuosia sitten kehitetty kivuttomat ja riskittömät synnytysmuodot...



Voimia kaikille teille vanhemmille, joiden lapsi on hoitovirheen vuoksi vammautunut!