Lue keskustelun säännöt.
Talo lähes ilmaiseksi
29.10.2006 |
Olemme alle 30v pariskunta. Asumme tällä hetkellä vuokralla kaupungissa, minulla on vakityöpaikka ja mies odottaa omansa vakinaistamista toiselle paikkakunnalle.
Mies siis ajaa todella pitkää työmatkaa päivittäin ja meille on nyt tarjoutunut mahdollisuus ottaa vanhempieni omistuksessa oleva hyväkuntoinen pienehkö omakotitalo mieheni työpaikkakunnalta vastaan. Talo on 16v vanha, velaton ja ollut tyhjillään 2 vuotta, tosin sitä on lämmitetty jne.
Taloon todennäköisesti tehtäisiin elinikäinen asumisoikeus minulle, mutta rahaa vanhempani eivät ota vastaan. Eivät sitä myöskään tarvitse, vaikkeivat rikkaita olekaan. He ovat olleet jo kauan velattomia, ja voivat jäädä eläkkeelle milloin vain, järjestivät asiansa aikoinaan fiksusti.
Luonnollisesti kiinteistöverot, sähkö (talo lämpiää myös puulla ison vuolukivileivinuunin ansiosta) ja muut kustannukset maksaisimme itse, mutta vanhemmat eivät aio myydä taloa meille, koska se on sitten osa omaa perintöäni myöhemmin.
Tarvitseeko tästä " kaupasta" tehdä muita papereita, kuin tuo asumisoikeus? En ole naimisissa puolisoni kanssa, mutta hän on vanhemmilleni kuin perheenjäsen, paitsi että lienee kaiken varalta viisainta merkitä talo vain minun nimiini, jos se pitää ylipäätään merkitä pois isäni nimistä.
Isäni säilyisi edelleen tontin ja talon omistajana, mutta minulle luotaisiin täydellinen käyttö- ja asumisoikeus. Hyökkääkö verottaja kimppuumme? Pitääkö minun merkitä " omistamani" talo esim. verotukseen?
Emme ole vielä tutustuneet mihinkään lainpykäliin, ja ajattelimmekin hoitaa asian jos/kun se on ajankohtaista, oikean lakihenkilön luona. Mutta hyvähän asiaa on pohtia ennen sitä.
Vanhempani eivät jaksaisi enää huolehtia talosta, koska heillä on oma iso talonsa huolehdittavanaan, ja joka sekin ajan myötä siirtyisi minulle tai veljelleni, jos haluamme. Vanhempani ovat ehdottaneet, että asuisimme alussa pienemmässä, kunnes isäni jää eläkkeelle, ja veljeni muuttaa kotoa, ja sitten vaihtaisimme taloja päittäin, eli he pienempään ja me siihen isoon, missä he nyt asuvat.
Asian vuoksi emme ole oikein nukkuneet tänä viikonloppuna, koska maanantaina pitäis päätös tehdä. Jos miehen työ vakinaistetaan, niin muutamme ja minä ehkä joudun irtisanomaan itseni ja etsimään uuden työn. Perheenlisäyskään ei ole poissuljettu.
Mitä mieltä olette, pitäisikö asunto oikeasti ostaa täydestä arvostaan, jotta se menisi lainmukaisesti? Mitä meidän kannattaisi tehdä?
t. Avusta kovin kiitollinen :)
Kommentit (3)
Käytännössä voisitte maksaa joko koko vuokran tai kulut ja vuokran pääomaveron, miten nyt sitten sovitte.
Jos vanhempasi antavat teidän asua siinä ilmaiseksi (eli ikiinteistöön tehtäisiin asumisoikeusrasite) verottaja voisi kyllä kysellä, mutta todennäköisesti tyytyisi selitykseen että vanhempasi haluavat tukea teitä.
Te voisitte ostaa sen käyvän arvon alarajoilla olevalla hinnalla. Silloin on pyydettävä verottajalta ennakkopäätös että verottaja hyväksyy kaupan sillä hinnalla niin ettei se ole ennakkoperintöä.
Tai sitten vanhempasi voivat antaa sen sinulle ennakkoperinnöksi, jolloin se on pois myöhemmin sinulle lankaeavasta perintöosasta.
Se, mikä teille sopii riippuu niin monesta teihin itseenne liittyvästä asiasta etten sitä tässä osaa sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään kovasti ison lainan ottamista, joten tämä tilaisuus päästäisi meidät kuin koirat veräjästä, koska ei tarvitsisi ottaa talon arvosta lainaa, mutta kuitenkin olisi " oma" koti.
Vanhempani sanoivat, etteivät ota rahaa lapsiltaan, mutta minusta ja miehestäni olisi kaikin puolin kohteliasta edes jotain maksaa.
Hirvittää toisaalta.. paikkakunta on pieni, olen asunut koko aikuiselämäni kaupungissa, ja olen sen sykkeeseen tottunut. Mutta eniten kiehtoo ajatus, että voisin rakentaa meille pesää, viimeinkin, eikä tarvitsisi vaan katsella jonkun vieraan ihmisen valitsemia seiniä ja lattioita. Mieheni saisi oman verstaan harrastuksilleen, koska talon vieressä sellainen olisi autotalleineen ja askarteluhuoneineen, ja siitähän hän tietty on innoissaan:)
Vanhempani ovat vasta nyt onneksi alkaneet toivomaan ääneen lastenlapsia meiltä, ja koska he asuvat lähistöllä tuon talon naapurissa, niin vahtiapua ja sen semmoista saisi aina. He ovat kovia auttamaan kaikkia ja kaikissa asioissa, ja tehneet elämänsä ajan kovasti työtä, jotta heillä olisi tarjota lapsilleen paremmat mahdollisuudet kuin itsellään aikoinaan oli. Näin myöhäisessä keski-iässä (47- ja 51-vuotiaat) he ovat alkaneet myös ajatella itseäänkin, mikä on hienoa. Reissaavat, lepäävät jne.
AP
pitäsi tehdä ns. lahjakirja (menee lahja vero) Ja kyseisessä kirjassa tulis olla mukana myös lausahdus tät ei tule katsottavaksi enakkoperintönä. koska kun vanhempasi kuolee voi muut mahdolliset perijät purkaa tuuon sopimuksen ja vaatia talolle myyntiä tai ainakin että ostatte heidät ulos siitä asunosta.
Siis noiden kanssa pitää olla todella varovainen.
T: tuolla tyylillä lapsuudenkotinsa menettänyt. Puuttui lahjakirjasta tuo maaginen lause.