Heippa, taas tällä puolella...
TAAS koin keskenmenon. Nyt sentään luoja oli armollisempi ja meni kesken alussa, eikä raskaus ehtinyt yli puolenvälin niinkuin viimeksi.
Alkuraskauden ultrassa sikiö olisi ollut menkkojen mukaan 8+2, mutta vastasi viikkoja 7+4, eikä sykettä löytynyt. Mä olen jotenkin niin väsynyt näihin pettymyksiin. Meille tuskin enää vauvaa edes haaveillaan, ikääkin alkaa olla jo sen verran, että se tuo mukanaan lisäriskejä ja mä en jaksa enää kolmatta keskenmenoa...
Maanantaina menen sairaalaan ja päätetään siitä, että käytetäänkö lääkkeellistä tyhjennystä vai kaavintaa.
Mä nostan hattua niille, jotka monesta keskenmenosta huolimatta jaksavat aina vaan uudelleen yrittää ja toivoa.
Kommentit (13)
Menen kohta nukkumaan ja tiedän jo etukäteen tunteen joka on aamulla herätessä: ..." se ei ollutkaan unta..."
esittämään pahoitteluni teille vm69. Tuntuu kerta kaikkiaan niin pahalta teidän puolestanne. Toivottavasti saat nukuttua.
Isäni on sanonut kerran minulle, kun itse olin erittäin allapäin, että ihmisen elämässä p**kan määrä on vakio. Toivon todellakin, että teidän vakionne olisi jo täynnä ja pääsisitte nauttimaan ja iloitsemaan elämästä.
Voimia ja lämpöinen halirutistus. Olet ajatuksissani.
En ole oikein jaksanut tuolla vauvakuumepuolella palstailla, kun olen aika masentuneessa mielentilassa ollut. Haahujen pinosta bongasin siloin jokunen viikko sitten sun plussauutisen (menin oikeastaan silloin pinon lukemaan ihan sinua ajatelle...tuli vaan jotenkin sellainen olo että mitä sinulle ja teidän vauvaprojektille kuuluu). Tulin kovin iloiseksi teidän puolesta silloin :) Ja nyt kun kävin vakiotapaani tarkistamassa tämän keskenmenopuolen, niin sun nikci ja otsikko oikein sattu silmiin. :,,( *Paljon halauksia lähetän sinulle ja perheellesi ja voimia tulevaan*
Pumpsu (km:t 4/06 ja 8/06 viikoilla 7-9)
Mä tiedä, että te tiedätte tän tunteen. Haahuissa kun ollaan tutustuttu, niin taustat on samat kaikilla.
Mulla ei ole vielä tullut kunnon itkutkaan ulos. Kai se suru purkautuu sitten kun menen sairaalaan " tyhjennettäväksi" . Jos luonto hoitaa nää hommat, niin miksei se voi hoitaa loppuun asti, että tulisi ulos itsekseen. Mua niin kammoksuttaa se sairaalaan meno.
Mun piti kokonaan lopettaa nää nettihommat, mutta jonnekin tätä oloa on pakko purkaa...
Paljon voimia vm69 sinulle ja perheellesi. Olen todella pahoillani puolestasi.
Muistan sinut hyvin täältä kun meilläkin vauva menetettiin 19+6 viikolla, uutta raskautta ei ole kuulunut. Sinä pääsit jo uuden toivon alkuun ja sitten se toivo otettiin pois. Ja taas joutuu sinne, missä viimeksikin oli niin surullisissa merkeissä.
Myötätunnon halaus Lapaniinalta
Minäkin muistan sinut hyvin.
Toivon sinullekin kaikkea hyvää!!
Oon todella pahoillani. Miksi yhdelle ihmiselle kasataankin aina noin paljon koettelemuksia. Samaa oon miettinyt omalla kohdallanikin. Olet ajatuksissani. Lämmin (((lohtuhalaus))) sulle!
Shannon
Mukavaa kuulla sinusta. Toivoisi vaan, että tapaisimme tuolla odotuspuolella, eikä täällä km-palstalla...
Olet ollut usein mielessäni, ja tuntui hyvältä lukea sinun viestisi.
Miten olet itse toipunut kovista ja rankoista kokemuksistasi?
vm69
Kone temppuilee, viesti lähti liian aikaisin. Uusi yritys..
En ole pitkään aikaan kirjoitellut täällä. Kolme keskenmenoa mullakin nyt takana ja tällä hetkellä taas aika surkeat fiilikset. Naapuriin syntyi vasta tyttövauva ja eräs toinenkin lähellä oleva on näinä päivinä varmaankin synnyttänyt..Tuntuu pahalle kadehtia toisten onnea mutta ei sille voi mitään. Tuntui tosi pahalle lukea sun keskenmenostasi, ei sellaista haluaisi kenenkään kohdalle. Ymmärrän sun tunteesi ja pelon lähteä uudestaan yrittämään. Samat tuntemukset on täälläkin. Ensin on niin onnellinen kun raskaustesti näyttää plussaa ja ajattelee kaiken menevän tällä kertaa hyvin ja sitten taas tullaan alas sieltä pilvilinnoista. Kuinka monta pettymystä sitä jaksaa? Onneksi on nuo kolme ihanaa lasta annettu. Mullakin on krooninen vauvakuume, olen haaveillut vauvasta jo vuosia. Mutta en vielä luovuta, täytyy vielä yrittää. Toivon sulle tosi paljon voimaa ja ehkä jaksat vielä yrittää vaikka nyt tuntuu, ettei uskalla. -Kirppu-
Kiitos, voimia ja jaksamista toivon myös sinulle!!
Tänään on viikko siitä, kun todettiin että sykettä ei löydy... Nyt vasta oikein alan ymmärtämään, että meille ei sitä vauvaa tulekaan. Olen elänyt jotenkin " sumussa" , itkenyt hyvin harvoin. Nyt itkettää koko ajan..
Tuntuu pahalta kun joulu on jo tullut kauppoihin. Haluaisin tänä vuonna jättää koko jutun väliin. En kestä niitä kauniita surumielisiä lauluja ja enkeleitä joka paikassa. Mulla oli kuitenkin jo ajatuksissa se, että jouluna mennään jo aika turvallisilla viikoilla. (mun kokemuksella sellaisia viikkoja ei kyllä olekaan)
Kirppu, eiköhän meidänkin vuoro tule vielä kerran saada se pikku nyytti. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.
vm69
Kiitos kyllä tässä jotenkuten jaksellaan. Fyysisesti oon toipunut hyvin. Nyt on ensimmäinen yrityskierto jo päällä ja itse asiassa odottelen menkkoja alkavaksi. Eilen oli hieman tuhrua ja tänään ei vielä mitään, joten elättelen toiveita, et jospa menkat ei alkaisikaan. Kyllähän tämä tietenkin on jälkensä jättänyt ja mun lähipiirissä kun monet on raskaana , niin tietenkin sitä on jonkin verran katkera. Varsinkin, kun monet ovat tulleet raskaaksi tosi helposti ilman vastoinkäymisiä.
Toivon, et saatte jostain vielä voimia yrittää uudestaan.Ainakin omassa tilanteessani uusi onnistunut raskaus on varmaan se ainut keino millä täyttää tämä tyhjiö,mikä näistä rankoista kokemuksista on jäänyt syvälle sisimpään. Sun tilanteessa sitä ei voi varmaan vielä edes ajatella uuden raskauden yrittämistä. Ensin pitää surra rauhassa suru. Kyllä mullakin se pahin tuska helpotti ajan kanssa ja kävin kerran ammattiauttajan kanssa juttelemassakin. Kiitos sulle vinkistä! Toivon että tapaamme vielä odotuspuolella. Emmeköhän ole jo kummatkin käyneet läpi ihan tarpeeksi vastoinkäymisiä.
Edelleen toivottelen sulle paljon voimia. Miten oot jaksellut?
Shannon
Kiitos, ihan kohtalaisesti tässä mennään. Vähän on epävarma olo onko kohtu tyhjentynyt, koska vuoto loppui jo viikko lääkkeellisestä tyhjennyksestä. Sanottiin, että 2 vkoa pitää tulla runsasta vuotoa. Monet ovat kyllä saaneet erilaisia ohjeita.
Henkinen puoli... hmm, kyllä mä jaksan ihan hyvin. Kun vain saisi kropan kuntoon ja miehen vakuutettua siitä, että me vielä kerta uskalletaan kokeilla. Se toivo uudesta mahdollisuudesta pitää pinnalla, jos joku ottaisi sen toivon pois, voisin ollakin aika maassa. Mutta onneksi se toivo on mun sydämessäni, sieltä sitä ei kukaan saa kaivettua!!
Hyvä, että sinäkin toivut. Meidän, niinkuin monen muunkin on nyt vaan jaksettava uskoa ja luottaa siihen, että todellakin olemme saaneet jo tarpeeksi p...aa niskaamme. Tästä suunta voi olla vain ylöspäin ja kohti onnea!
kaikkea hyvää!!
vm69
mutta ajattelin vielä sanoa että olen todella pahoillani puolestasi. Itkekää rauhassa ja pitäkää huolta toisistanne. :' (
Sitten kun jaksat niin vilkaise http://www.enkelisivut.net/
Paljon voimia!
Menier (km 1/06 rv7 & 10/06 rv19+)