*ENSKOJEN TORSTAI*

...jesjesjes - huomenna jo takas kotiin :) Hih, koittakaa jaksaa vielä pari kuukautta näitä mun koti-ikävä -juttuja - yritän sit vuodenvaihteen jälkeen olla reipas ja jutustella vaan mukavia asioita, ja osallistua enemmän muidenkin juttuihin!



Mitenkäs teillä muilla, tuntuuko että odotusaika menee hitaasti/nopeasti/normaaliin tahtiin? Musta tuntui että vkoilla 10-14 aika junnas paikoillaan, mutta sen jälkeen se sitten jotenkin lähti kulumaan. Mutta koko ajan on sellainen olo, että olen vasta odotuksen alussa ja helmikuuhun tajuttoman pitkä aika! Kummastuneena katselen, kun heinäkuisetkin availee jo omia pinojaan....täh, miten joku voi olla muakin jäljessä tässä odotuksessa?!? Noh, ehkä sit loppuvaiheessa konkretisoituu se ajatus, että tositoimet on lähellä.



Mukavaa päivää kaikille!



Makkara & Prinsessanakki 25+3

No en päässyt vielä eilen synnyttämään, mutta viime yön taas nukuin suhteellisen hyvin. Aamuyöstä vaan kun heräilin, niin mulla oli jotenkin ihan outo olo. Nyt tämä sitten kääntyi näin päin, että päivän aikana tulee ne supistukset ja öisin saa jopa nukuttua :) On kyllä tullut noihin supistuksiin viime päivien aikana ihan eri tavalla voimaa, että vielä kun ne saisi säännöllistymään, tihenemään ja ennen kaikkea kestämään niin tässähän oltaisiin jo synnyttämässä ;) Nyt olisi niitä voimiakin synnyttää.



Sara-Marialle kovasti pahoittelut keskenmenosta :( Tvervetuloa takaisin enskoihin mahdollisimman pian, mutta sure nyt tätä menetystä rauhassa. *halaa*



Siis törppöjen törppö ollut tuo Auroran lääkäri! Nyt jätät hänen mielipiteensä omaan arvoonsa ja toimit oman vointisi mukaan. Eihän mullakaan ennenaikaiset supistelut alkaneet vaikuttaa kohdunkaulaan tai kohdunsuuhun, mutta silti olin rv28+ äitiysloman alkuun saakka supistelujen takia sairaslomalla. Olihan minua se yksi äitipolin lääkäri töihin laittamassa, mutta neuvolalääkärin mielestä oli turha ottaa riskejä ja mitä siitä työnteostakaan tulee kipeänä. Pääsisitkö käymään neuvolalääkärillä vai ainako ne sinut lähettää neuvolasta tuonne äitipolille? Joka tapauksessa älä lähde riskeeraamaan sinun ja vauvan hyvinvointia, jos yhtään tuntuu ettei supistukset helpota. Kun sitä ei ikinä tiedä, milloin ne supistukset alkaa vaikuttaa. Minä uskon, että minun ja Otson onni oli Otson perätila, jolloin kohdunsuulle ei tullut kovaa painetta, vaikka mulla ajoittain niitä kovia supisteluja olikin. Ja vaikka olo nyt viimeisillään alkaa jo olla vähän tuskainen, niin silti olen äärettömän onnellinen siitä, että Otso on saanut kasvaa tuolla minun masussa näin pitkään eikä sairaalassa keskoskaapissa. Edelleen toivon, että olosi helpottuu.



Jokohan Osse saa synnytyksen käyntiin sillä vyöhyketerapialla ;) Yritä nyt ystävä hyvä kuitenkin pysyä pystyssä, ettet loukkaa itseäsi. Olisiko kyllä mielenkiintoista päästä kokeilemaan tuota vyöhyketerapiaa kun tietäisi täältä jonkun joka osaisi käsitellä juuri raskaanaolevia. Minkähän hintaista se on?



Larskukin on päässyt jo hyvin vauva-arjessa käyntiin. Ihanalle kuulosti tuo sinun ja miehen välinen hellittely. Sitä olen puhunut omallekin miehelle, että sitä hellyyttä ja huomiota pitää vauvan lisäksi riittää meille molemmille.



Jojo: Eiköhän niihin aamuheräämisiin sitten ehdi tottua. Mulla ainakin kaverit ovat rauhoitelleet, että hormonit pitävät huolen siitä, että äiti jaksaa heräillä. Itse vaan jo ehdin huolestua, että jos kerään aivan valtavat univelat jo ennen vauvan syntymää, niin auttaako siinä sitten enää mitkään hormoonitkaan. Onneksi nyt on tosiaan saanut nukuttua.



Eilen mies sitten haki vaunut ja turvakaukalon ynnä tykötarpeet ja minusta tuntuu ihan oudolta, kun meidän eteisessä nököttää uutuuttaan kiiltävät Emmaljungan vaunut ;) Mies oli aivan täpinöissään niiden kokoamisessa ja miehiseen tapaan ei malttanut lukea käyttöohjeita, mutta kyllähän nuo kokoon lopulta saatiin. Vielä pitäisi tutustua paremmin tuohon turvakaukaloon (Gracon autobaby), ettei sitten synnäriltä kotiinlähtiessä tarvitsisi sössiä sen asennuksen kanssa. Meillä on siihen hommattu se lämpöpussi ja se vaikuttaa kyllä tosi kätsältä ja näillä ilmoilla sille on jo käyttöä. Mies vaan mietti kaukaloa katsellessaan, että onko se vauva tosiaan niin pieni, että se tuohon mahtuu :) Voi kun päästäisiin jo Otsoon tutustumaan, me molemmat odotetaan sitä jo niin kovasti! Sen olen päättänyt, että siinä vaiheessa kun pääsen astumaan synnytyssalin ovesta sisään ja minulle on vakuutettu, ettei minua sieltä enää pois käännytetä, niin pidän kyllä pienen voitontanssin oli kivut sitten mitä tahansa. Tai no jos en itse enää pysty tanssahtelemaan niin laitan vaikka sitten miehen tanssimaan ;)



Otsoa odotellen,



Mörötin rv39+6

SillySausage kyseli miten muilla odotusaika menee.. Välillä tuntuu että tosi hitaasti, mutta kyllä nyt taas täytyy oikein ihmetellä että huomenna tulee rv 18+0.. Aika rientää! Kohtahan päästään taas ultraan.. Vähän jo valmiiksi jännittää. :) Mulla on ollut tää alku aika " helppoa" vuotoja lukuunottamatta, mutta siis pahoinvointia ei ole ollut. Mistäköhän nyt sitten johtuu että ykäsin kun pesin hampaita ja nyt on ollut koko aamu sellanen yököttävä olo..?



Ihanaa pakkaspäivää!



Mammanalku + tiitiäinen 17+6

Mä kävin täällä tampereella (refleksologisessa) vyöhyketerapiassa ja se makso 35e/krt. Mä oon 100% varma, että se edes autto mun synnytyksen käynnistymistä... Koska sen jälkeen kun alettiin käsittelee niitä kohtualueita (1 krt terapiassa ja ite 1krt pv:ssä kotona), ni ei menny edes viikkoa ni synnytin. (Maanantaina oli terapia ja sillon ekan kerran kohtualueita ja sit mä ite tein ti, ke ja to ja torstaina illalla meni vedet.)



Burde ja Penni (1kk ja ~2vko)

iiihana ilma. pakkasta kymmenen astetta, aurinko paistaa ja lunta kunnolla. nyt kun ois jossain laskettelupaikassa kokeilemassa viime keväänä hankittua lumilautaa... unelmointi sikseen. ehkä mä vielä ehdin:)



(.) simppis oli eilen seurallinen sen jälkeen kun äippä oli lumitöitä tunnin tehnyt. autopaikan jätin suosiolla miehen tehtäväksi. viime yönä nukkuttiinkin ihan uskomattoman hyvin. vaan kerran kävin vessassa kymmenen tunnin unien aikana. ainoo mihin välillä heräilin oli kun yritin kylkeä käännellä ja sehän se sitten noissa liitoksissa tuntu.



juu ei tuo essin talvirengas-projekti ookkaan ihan helpoimmasta päästä... onneks täällä ainakin jo tänään parempi keli, vaikka lunta onkin. mullakin mies jätti eilen ihan suosiolla auton kotiin ja bussilla meni ja tuli töistä.



toivottavasti kandin vointi eilen jo parempi. ja ehkä ei kannata niitä koiruuksia lähtee ulkoiluttaan jos kävelystä tuollaiset supparit iskee...



voi kun sara-marialla oli surullisia uutisia. tervetuloa takaisin tiukempien tarrasukkien kanssa kunhan tämän olet ajatellut ja surrut!



poppis oli selvinnyt kunnialla sokruista JEY!



noi limatulppa-kuvaukset kuulostaa niin " herkullisilta" että oikein odotan sellaisen löytäväni jokusen viikon kuluttua;)



viipero: toivottavasti ei ehdi ihan hirveen montaa arpee enää tuleen, kun noin pitkällä jo oot:)



aa:lle jaksuja opetukseen:)



amy se jaksaa käydä meitä moikkailemassa ja muistuttamassa että vaikka kuinka välillä tää olo rasittais, niin kaikilla se joskus on ohi ja se pieni tuhisija siellä kotona:)



cactuksella on autot täyttynyt tavaroista:) meillekin myyjä niin varmasti sanoi että kyllä hän saa meitin hoitopöydän, sängyn ja vaunut puntoon mahtuun. siinä vaiheessa kun neljä laatikkoa oli sisässä ja vaunut enää ulkona niin alko epäileen, mut mahtui kuin mahtuikin:)



auroralla kyllä ollut tooosi ärsyttävä lääkäri. toivottavasti et joudu saman kanssa tekemisiin liian usein! ja tuo saikku-juttu vaihtelee kauheesti, kun toisille sanotaan et saikkua on ihan turha hakea ilman kipeitä suppareita, ja sit taas esim mulla on ollut ihan toisenlainen tilanne. neuvolalääkärikin oli sitä mieltä että turha sitä äidin on itteään raskauksaikana väsyttää kun nuo työolot ja asukkaat on mitä on.



hurjalta kyllä kuulostaa tuo han_in rupeama. kun itestä tuntuu että jos vähänki pitemmän aikaa istuu paikallaan niin ei enää liikkeelle pääse...



onneksi heidikin jo paremmalla mielellä. millasia ne teidän pikkuiset koirat on? mä niin haaveilen että vielä joskus hankin sellaisen mäyräkoiran, mutta saa nyt nähdä...



soittikohan se henna sinne synnärille? toivottavasti kaikki ok.



makkara: kyllä vaan, viikot menee ihan silmissä! just oli joku 25 kasassa ja huomenna tulee jo 32! siis enää max kymmenen viikkoo tätä raskausaikaa... hurjaa...



möröttimelläkin alkaa oleen tarvikkeet kotona, vaan vauva vielä puuttuu... mut kyllä sekin sieltä pian tulee:)



mut siinäpä ne kuulumiset ja kommentoinnit, palaillaan



tikru ja simppis 31+6

Moikkelis kaikille!

OOn ihan uusi täälä mut sopisinkos tähän ketjuun? Ois ihana päästä vaihtaa ajatuksia muiden odottajien kanssa.



Oon -83 syntynyt tyttönen itä-suomesta ja esikoisvauvaa odottelen,tällä hetkellä on viikot 21+0 ja mielenkiintosia aikoja mennään kun vihdoin ja viimein meiän pikkunen on alkanut liikkumaan(tai siis ainakin minä tunnen ne).Mies on ihan yhtä mukana odotuksessa kun minäkin. Mies on - 80 syntynyt ja yhteistä taivalta meillä on takana 4 vuotta(ei kauheen pitkä aika omasta mielestä,mut sillain et tuntee toisen jo huomattavasti paremmin).Naimisiin menoa ollaan suunniteltu mut katellaan sitten vauvan synnyttyä,kihloissa ollaan oltu vuodesta03.

Tässäpä musta tällänen pieni esittely.

[color=#8B008B]Mulla on poikkeuksellisesti maanantaihin asti vapaata ja nyt jo tuli kauhee lusmufiilis! Jotain pitäis kauheesti touhuta, mutta en keksi nyt vielä mitä..=)



Ihanaa, että vauvalliset käy välillä täällä rauhoittelemassa meitä! Ehkä niistä kiloista pääsee oikeasti ja ehkäpä se vauva-arki ei olekaan täysin maanpäällistä infernoa. =D Toisaalta mun läskikompleksi ei helpota..ehkä ikinä. XD



Cactus oli päässyt shoppaileen vauvakamaa..hieman mukavaa! =)



Auroran tsekannut lääkärisetä kuulosti siltä, että on just saanut tietää vaimonsa pettäneen ja tartuttaneen kaiken lisäksi kivuliaan sukupuoliherpeksen sedälle. Tänään se sit on saanut tietää, että vaimon rakastaja onkin impotentti ja luultu herpeskin vain ikävä finnisyylä. Eli tänään se ois ollut paljon paremmalla tuulella ja käskenyt kans lepäämään saikulla. =) Päivästä kiinni, päivästä kiinni.



Henna oli saanut koirulista uutisia..Onhan se hyvä, että pääsi omaan kotiinsa ja pitää vaan toivoa, että omistajat pitävät siitä hyvää huolta. Selviskö painontunnejuttu? Soititko mihinkään?



Han: varmaan mä muistanki mikä sun nikkis oli siellä galtsussa? =/



Jojolle suppareita! =)



Makkara: musta tuntuu nyt, että viikot vilisee silmissä! Mieskään ei pysy enää tahdissa..Eilen kun katseli uutta viikkoa taas vau-kirjasta niin ehdotti ensin viikkoa 27, sit 28, sit kun puistelin päätä niin ehdotti 26. ja kun sanoin, että eilen alkoi 29. viikko niin otti heti jo synnytysoppaan iltalukemiseksi =D



Mörötin oli saanut nukutuksi-loistavaa! Hitsi..kohta on Emmaljungan vaunuissa jo joku tuhisemassa!!



Mammanalku: se yököttävä olo saatta johtua siitä, että olet raskaana! XD XD



Tikru ' kuulosti' ihanan pirteeltä tänään..=) Vau, että lumilautaileen?! Apua. =)



SaritaN:lle lämpimät tervetulotoivotukset tänne meidän palstalle turisemaan..Laitathan esittelyn tonne enskalistaankin niin pääset päivitettyyn listaan. =)



Nyt mä lähden etsimään jotain tuotteliasta tekemistä..Ehkäpä oikein kaupungille asti. Harmi kun Wilmaan ei ole vielä saatu niitä talvirenkaita niin ei pääse edes vierailukierrokselle..Pöh.



Oikein ihanaa torstaita kaikille!!



t. poppis ja räpätti rv28+1

Ei toiminut sitten eilen kone...ei ollenkaan... ja tää on alkanut olemaan ongelma aika usein. En tiedä minkälaisia ongelmia tolla Elisalla oikein tän palvelun tarjoamisessa oikein on.



Sara-Marialle paljon voimahalauksia



SillySausage: jos meinaatte mennä haikaranpesään niin sinne ilmoittautuminen tapahtuu rakenneultran jälkeen. Saat kätilöltä numeron johon sitten soitat, vastaat kysymyksiin ja sitten ne antaa muutamat päivät jolloin on valmennusta ja samalla tutustuminen sairaalaan. Mutta teillä taitaa olla jo se ultra mennyt... soita sinne päivystykseen ja kysy sitä numeroa...



Selviskö Henna, että mikä on homman nimi?



SAritalle onnea plussauutisista :O)



No eilen siis oli tuo kättärillä käynti perätilan epäilyn vuoksi.... no siellä se toukka oli kuitenkin pääalaspäin ja kiinnittynyt jo!!!!! Eli se siitä perätilasta ja sektioon valmistautumisesta :O) Koko arvio oli 3 kiloa eli sopusuhtainen veijari on tulossa :O) Oli kyllä niin helpottunut olo koko loppupäivän.



(.) ei mitään merkkejä synnytyksen lähestymisestä... ehkä tässä odotetaan vielä. Oon jo asennoitunut tuohon max 3 viikkoa aikaan. Mutta toisaalta, ei ole olossa mitään valittamista, ihme kyllä, niin mikäs tässä ollessa :O)



Mukavaa loppuviikkoa



Heidi <3 Toukka 38+4

Olipas taas ihana yö! Yhden kerran kävin pissillä ja posottelin taas kellon ympäri... aaah... jotenkin näistä pitkistä yöunista nauttii ihan täysillä, kun tietää, että ne ovat erittäin lyhytaikainen riemu enää. Kiva, että mörötinkin on saanut nukuttua toisenkin yön, kyllä olo on niin paljon parempi.



Heidin kättärikuulumisia oon täällä odottanut, ja nythän nuo näyttää tulleen. Olipas hyvä, että Toukka oli jo kiinnikin! Meidän Santerihan tuolla edelleen heiluttaa päätään... saa nähdä kiinnittyykö ennen synnytystä ollenkaan.



Viipero, harmi ettet pääse kaupungille aikaa tuhlaamaan. Siihen saa kyllä ihan tolkuttomasti tunteja kulumaan, etenkin jos on valmis juomaan niin monta kertaa kahvit/teet kuin minä... eilen tosiaan istuin kolmesti kahvilassa, ihan vaan kun oli pakko levätä välillä, että jaksaa lumikasoissa kävellä. Vieläkö uskallat yksiksesi ajaa 100 km? Mulle on nyt iskenyt hirmuinen arkuus autolla ajoon, pelottaa, et jos ajaa kolarin tai jos supistukset alkaa kesken ajon. Kyydissä kyllä uskallan istua.



Vai ei se Jojon Viivi halua tulla pois. ehkä ne lumityöt tuntuu niin kivoilta sieltä masusta päin?



amyn Mimmi ja Larskun poju kuulostaa molemmat niin ihanilta tapauksilta, että! Mä niiiin odotan, että toi mahassa matkustava oikeesti tulee kotiin. JOka ilta, kun mennään nukkumaan mies paijaa masua ja kattelee pinnistä ja totee, että viikon päästä meillä voi jo olla Santeri kotona... Todellakin.



lara, ootko kysynyt neuvolasta tuosta päänsärystä? Ei se nyt ihan normaalia ole, että päivä/viikkotolkulla särkee.



Olipa huojentavaa, että Hennan löytökoira löysi kotiin, toivottavasti siitä tosiaan pidetään huolta. Mites sen vodon kanssa kävi?? Soitihan polille varmuuden vuoksi?



Santeri rupes ihan täysillä tanssimaan Michael Jacksonin tahdissa! Äitinsä lapsi! Oon tosi vähän kuunnellut musiikkia mahan äärellä, mutta nyt muistin et läppärissähän on kaikki meidän musiikki. MJ näyttää olevan ainut, joka herättää tunteita ja liikkeitä. nimenomaan käsillä...



mammanalku, mä ainakin yökkäilin hampaita pestessä ja suihkussa shapoita huuhtoessa tosi pitkään. jostain syystä se mikä tahansa valuva kemiallisen tuoksuinen aine suun ja nenän läheisyydessä tuntu pahalle ja sai yökkimään.



SS, musta viikot meni tosi nopeesti tuonne 36 asti ja sen jälkeen aika mataa... nyt jokainen päivä tuntuu kestävän ainakin viikon. :) ei vaan, kyllä tää vuosi on mennyt tosi nopeesti, helmikuun alusta oon intensiivisesti elänyt tätä vauvaprojektia ja pakko kai sitä on jaksaa vielä viimeiset viikot (pessimisti valmistautuu kolmen viikon odotukseen...)



Saritalle tervetuloa!



poppis koettaa nyt vaan rentoutua ja nauttia olostaan pitkän vapaan ajan. hiero vaikka mahaa ja tutki, onko navassa uutta nöyhtää.



Joo, Robbiekin tuntuu olevan kova sana...



Sit vielä vyöhyketerapiasta - mähän olen käynyt siellä jo pitkään kerran viikossa. Eilinen ei saanut ainakaan vielä aikaan mitään vaikutusta, muuta kuin sen, että nukuin hyvin kun rentouduin niin totaalisesti. Mietin, et pitäiskö tosiaan itsekin kotosalla hieroa niitä kohdun heijasteita, mutta en taida taipua siihen hommaan... huomenahan sitä taas kuulee äippäpolilla, onko paikkojen edistymistä tapahtunut. Itse käyn Medika Novassa ja se maksaa 40 euroa/kerta, pitäis kestää 45 minuuttia, mutta pari viime kertaa oon kyllä maannut n. 1h15min siinä hoidettavana. Onhan se melko kallista, mutta koska se tuntuu niin hyvälle, maksan mielelläni. Tääkin on varmaan sellanen hemmottelu, josta joutuu pian luopumaan. Mutta olen siis monelta kuullut, että vt helpottaa ja nopeuttaa synnytystä. Tokihan se voi olla ihan sattumaa, että synnytys sitten käynnistyy, kun kerran lasketun ajan lähellä hoitoja tehdään... mutta ei siitä ainakaan haittaa voi olla.



No se siitä, odottelen tässä et täti soittais ja lähdettäis kaupungille shoppailemaan. Hän haluaa ostaa vauvalle jotain vaatteita ja mut mukaan valitsemaan. ulkona näyttääkin parin viime päivän jälkeen ihanalle!



-Osse ja Santeri rv 39+1

Mulla on kyllä joku kirous päällä noiden hammastarkastusten suhteen! En tiedä muistaako kukaan, kuinka pari viikkoa sitten valittelin heränneeni aikaista hammastarkastusta varten vain kuullakseni, että aika oli peruttu eikä mulle oltu saatu ilmoitettua...

Tänään piti sitten olla se uusinta-aika, joten nousin puolipakolla seitsemältä sängystä ja olin klo 8.45 siellä hammashoitolassa odottelemassa. Aloin sitten ihmetellä, kun omaa vuoroa ei kuulunut, ja ajattelin varmistaa tiskiltä asian. Se täti siellä lasin takana sitten katsoi mun nimen perusteella, että aika on kyllä tänään 2.11., mutta se on kello kahdeksanTOISTA 45, eli varttia vaille seitsemän!! Ja mä kun vielä varmistin silloin puhelimessa, että se tosiaan on klo 8.45 siellä ja siellä... Aargh. Eli tänä iltana pitää raahautua takaisin. Jos se hammashoitaja saa päivän aikana jonkun kohtauksen tai koko hoitola palaa, mä oikeasti alan uskoa salaliittoteoriaan... Vielä kun ei ole omaa autoa ja pyörällä ei enää pääse, niin pitää pelata paikallisbussien kanssa, ja niitä menee vain kerran tunnissa :/



Onneksi ilma on sentään kaunis, ja kävinpähän ruokakaupassa samalla vaivalla. *huoh*



Heidillä oli hyviä kuulumisia ultrasta, kiva! Ja tosiaan " sopivan" kokoiselta kuulostaa teidän toukka, jos vielä sellaiset 200g/vk nettoaa parin viikon ajan. Kiva, että kaikki oli hyvin!



Makkara, mun täytyy kyllä myöntää että aika on paikoin kulunut tosi hitaasti... Koko kesä oli yhtä kärvistelyä, koska sosiaalinen elämä oli nollassa (kaikki kaverit pois Helsingistä), kesätöitä oli liikaa, ja raskauskin tuntui vaan junnaavan paikoillaan, kun maha ei näkynyt yhtään mutta kiloja tuli kaikkialle. Elokuusta syyskuuhun aika kului tosi nopeasti (rv20 eteenpäin), mutta nyt taas aika tuntuu matelevan.

Olo on tuskainen ja epäuskoinen (siis että voiko sitä olla näin ähisevä ja puhiseva ja liikuntarajoitteinen jo näillä viikoilla), ja kahdeksan viikkoa laskettuun aikaan tuntuu ikuisuudelta. Mies lohduttelee, että nopeasti tämä loppuaika menee. Ja niin kai se meneekin. Olen yrittänyt ohjelmoida marraskuun tosi täyteen kaikkea, vielä kun voin tavata kavereita bileiden merkeissä, tai istua rauhassa teatterissa/baletissa. Joulukuussa pitää sitten jo rauhoittua, koska periaatteessahan Muhku voi ihan hyvin syntyä täysiaikaisena jo rv38 loppupuolella (as if!)...



Tiggerin pitää tyytyä niihin lumitöihin, nyt kun et voi lautailemaan mennä. Missä siinä Tampereen seudulla on laskettelukeskus, vai käytkö jossain kauempana? Itse olen asunut koko lapsuuteni ja nuoruuteni 8km päässä Himoksesta, mutta silti siellä tuli käytyä vain koulun liikuntapäivänä... Olisi kyllä ihan kiva mennä joskus kokeilemaan, vieläkö pysyn suksien päällä (lautaan en koske!) :)



Mies on lähdössä töihin, pitää mennä pusuttelemaan lähtiäisiksi ;)



Kandi & Muhku, 32 viikkoa täynnä

ehkä ne ei vaan haluu hoitaa sun hampaita?;) ei vaan. kyllä tuo kieltämättä aikamoiselta salaliittoteorialta kuulostaa...



laskettelusta. lapsena tuli laskettua enempi. nyt miehus ei ennen viime talvee ollut koskaan laskenut, ja siks varmaan jäänyt itteltäkin. lautailua oon joskus kokeillut, mut sekin sit jäi kun ei tullut mäessä käytyä. viime talvena sain miehen kerran puhuttua himokselle, ja hänkin vähän niinku innostu (mentiin ihan loppukaudesta). sit satuin näkeen tarjouksen laudasta, kengistä jne ja aattelin et ens vuonna mä opettelen noilla meneen, (tai saahan ne sitten myytyä...) eli ostin laudan maaliskuun lopulla itelle synttärilahjaks. hyvä suunnitelma, mut sit jäi menkat huhtikuussa tulematta ja plussa tupsahti testitikkuun toukokuun alussa.:) oon kyllä vähän kaverille lupaillut et voisin lainailla kamoja, jos hän haluu käydä laskees.



himoksella tosiaan oltiin viime vuonna. sillon " aktiiviaikoina" siellä tuli käytyä pari kertaa talvessa (en siis oo niitä laskijoita jotka joka viikonloppu ja ilta on mäessä). ylläksellä käytiin jossain vaiheessa joka vuosi pääsiäisen aikaan perheen kans ja viikko oltiin. just tälläset ilmat oli ihania kun nyt. nyt meillä on lähin rinne tossa kalkussa, oisko joku 10 kilsaa matkaa? ja hervannassa (kaupunginosa treella jos joku ei tiiä;)) on kans mäki. eikä sinne himokselle tosiaan aja meiltä kun sen puoltoista tuntii suunnilleen...



talvi-tikru:)

Voi vitsit, oli pakko aktivoitua kun kandi ja tikru niin hehkutti lakettelusta ;)) Mä olin mäessä vielä viime pääsiäisenä Pyhällä, silloin oli jotain rv 12-14 menossa... Mä oon aina asunut jossain hikisten city-mäkien äärellä, mutta lähes vuosittain kuljeskellut enemmän ja vähemmän aktiivisesti mäkiä etsimässä ympäri Suomea ja Ruotsinkin puolella :) Kunnes tuli tuo mies kuvioihin...se kun ei tiennyt koko homman iloista yhtään mitään! Eikä mun vakuutteluista huolimatta meinannut millään uskoa, kunnes kerran raahasin sen Pyhälle ja hommasin välineet ja opettajan ;) Siitä se sit lähti, ja mieskin on innostunut kun pohjoiseen ja oikeisiiin mäkiin on tilaisuus. Tänä talvena vaan taitaa jostain syystä jäädä meilläkin vähemmälle ;)) Sit muutaman vuoden päästä meitä onkin mäessä jo kolme :)



Mitäs muuta... Joku mietti viikkojen etenemistä vaihtelevalla nopeudella :) Mun mielestä koko odotusaika oli lopulta aika " tasapaksua" , ihan alku ehkä meni vähän hitaammin. Loppuvaiheessa tietty aika kuluin mulla ehkä siksi nopeesti, kun sain hypätä siellä äippäpolilla joka toinen päivä ;)



Kandilla on totta tosiaan epäonnea noitten hammaslääkäri-systeemien kanssa :/ Toivottavasti lopputulos on kaiken kärsimyksen arvoista :)



Sara-Marialla oli ikäviä uutisia :( Voimia sulle ja tosiaan anna ajan kulua ja toivottavasti pääset taas takaisin tänne!



Aurora oli tavannut idiootti-lääkärin... Mutta tosiaan itse tiedät parhaiten, miltä susta tuntuu ja oletko valmis töihin vai et! Mua kaivelee vieläkin, kun jäin saikulle kaksi viikkoa ennen ä-lomaa, niin sain kyllä loman ihan suosiolla neuvolalääkäriltä, mutta itse piti se " kerjätä" vaikka noita oireita oli ihan selkeästi jo silloin, ja jälkeenpäin neuvolan tätikin on useampaan kertaan sanonut, että olipa hyvä että jäit saikulle silloin! No juu, oli hyvä, mutta mun mielestä myös terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi oireista ymmärtää, miksi sairasloma on tarpeen. Mullahan oli verenpaine koholla ja valkuaista pissassa, mutta lääkärin lappuseen kirjattiin syyksi vain " raskaudesta johtuva väsymys ja uupumus" ... Eihän sillä mitään väliä ole varsinkaan enää, mutta silti :)



Ja Makkarakin liittyy sitten enskojen tyttö-osastoon prinsessanakin kera ;) Mua nauratti toi " prinsessanakki" , mutta kieltämättä se on aika osuva :))



Muutapa en nyt muista, vaikka kuulumisia olenkin lueskellut pävittäin :) Ai miten niin en malta pysyä poissa täältä :))



Pikkuneiti vetelee unia tyytyväisenä, luulee vissiin että nyt on yö :) Aamulla kun syötettiin neitiä puoli kuuden jälkeen, hän päätti olla ihan täysin hereillä ja seurustella syönnin lomassa reilun tunnin äitin ja isin kanssa... Että koita siinä sitten itse saada uudestaan unen päästä kiinni :/ ;) Muuten meillä onneksi yösyömisetkin hoituu sikäli helpolla, että meillä syödään tasan silloin kun äitillä herätyskello soi :) Vielä kun ei voi luottaa, että pikkuneiti itse ilmoittaisi koska on nälkä, ja painoa pitää saada lisää reippaasti, niin täytyy n. kolmen tunnin välein herätellä syömään :) Paino onneksi on ihan kivasti noususuunnassa, mehän ollaan juuri tän pienuuden takia " tehotarkkailussa" neuvolassa ja käydään siellä nyt ainakin alkuun tosi tiheään. Tälläviikollakin tulee kaksi käyntiä ;) Maanantaina oltiin viimeksi, ja kahden viikon iässä painoa oli jo 2145 g (syntyessä 1940).



Ulkoilemaan äiti jo kovasti hinkuu, mutta isi koittaa vähän hillitä, etten ihan kauheeseen myrskyyn lähtisi Ainon kanssa ;) Jospa toi talvi ens viikolla taas hellittäisi ;))



t. Ope ja pikku-Aino 17 vrk

Joo, kiitos vaan Poppis - raskaana taidetaan olla! XD Heh! Vähän vaan tuppas mietityttämään kun en ole oikeasti yökkäillyt / yrjönnyt koko aikana ja sit viime vkollakohan se alkoi.. Ekan kerran hampaita pestessä. Mieskin oikein ihmetteli että " mikä sua vaivaa" .. ;) Naureskelin silmät punasena ja varmaan tosi hyvän tuoksuisena, että mikäköhän mua vois vaivata.. Huoh..



Vyöhyketerapia kuulostaa aika rentouttavalle jutskalle. Tyhmä kysymys, mitä siellä oikeasti tehdään? Vois nimittäin pistää mietintämyssyyn sitten loppuajan varalle.. Vitsit kun teillä muutamilla on jo niin isot nuo viikkolukemat että oikein kateeksi käy! Vaikka kai tässä nyt vaan pitäisi " nauttia" tästä raskaudesta niin kauan kun siitä voi nauttia. :) Tekisi mieli alkaa ostelemaan kaikkea mahdollista tulokkaalle.. Eilenkin tuli H&M:n lehtinen jossa oli HELLYTTÄVÄN SÖPÖJÄ Nalle Puh-bodyja yms. Ah! Ei vaan tiedä minkä värisiä hankkia niin kai se on jätettävä jonnekin tulevaisuuteen..



Kandi ja Tigger ainakin keskustelivat laskettelusta. Ette arvaakaan miten KAMALA IKÄVÄ mulla on rinteeseen! Ekan kerran mut tyrkättiin tunturista sukset jalassa alas n. 4 vuoden iässä ja siitä olen nauttinut suunnattomasti ever since! Asuin lukioon asti pohjoisessa ja ravattiin about joka vkonloppu Saariselällä tai Ylläksellä. Lähivuosien perinne on ollut keikka Leville pääsiäisen nurkilla ja viime vuonna skipattiin miehen kanssa reissu kun oltiin rapakon takana. Niin taitaa käydä tänäkin vuonna. Nimittäin LA on 6.4. ja kaverit hymyillen vaan sanoivat että joraavat sit Vinkkarin after ski:ssä ja odottavat uutisia.. Blaah. Ei oikein huvita nämä Etelä-Suomen pikku nyppylät, mulle tulee siellä vaan paha mieli kun pitää jonottaa hissiin, ja jonotus + hissimatka on ehkä n. 8 kertaa pidempi aika kuin itse rinteen alas tuleminen.. noh, joku kaunis päivä se minäkin saan taas täräyttää sukset jalkaan! :)



Mammanalku + tiitiäinen 17+6



P.S. Ihanaa kun Ope jaksoi taas piristää meitä kuulumisilla.. Noita ihania aikoja meilläkin jo kuumeisesti odotetaan. Ja saadaan vielä odottaakin! ;)

Piti tulla semmoista pyytämään, että voisitteko yhteisöön liittyneet laittaa sinne esittelyt itsestänne? On nimittäin tullut hakemuksia jotka on hyväksytty mutta niissä ei ole minkäänlaista selvitystä kuka lienee kyseessä, eikä varmaankaan kukaan halua mitään epämääräistä pedofiilia sinne vauvaojen kuvia katselemaan=D Heh, vähän kärjistettyä mutta mutta, ynnärrätte varmasti pointin=)



Ja lisää porukkaa mukaan vaan, saadaan keskustelua aikaseksi!!



Terkuin Ankka & Alisa ylihuomenna 7kk.....=O

=) Täällä ollaan, mut voi pojat, miten onkin taas " raskas" olo. Eilinen oli aika hurja päivä vaikken itse mitään kantanutkaan. Tää oli kyllä ehdottomasti viimeinen raskausvaihe missä tollasta voi tehdä, oikeasti en suosittele muuttoa yli 30-viikoilla!!



Onneks meillä täällä ei nää netit temppuile, vaan nopeat yhteydet on heti valmiit oli keli mikä tahansa ;-)! Eilinen oli tuon sään puolesta täälläkin aivan uskomaton, tän uuden asunnon entisten ja oman entisen uusien asukkaiden kans vaan päiviteltiin, ettei paljon pahempi muuttosää voi olla kuin lumisade ja myrsky! Kamala on kyllä ollut uutisista kuunnella, miten jossain maaseudulla voikin olla motissa, jos on sähköt, vedet ja tiet poikki...! Huh. Pitänee soittaa anopille, että miten heillä menee, asuvat nelisenkymmentä kilsaa JKL:stä peltojen keskellä ja aina kaikki tämmöiset katastrofisäät heillä jotenkin vaikuttaa. Toivottavasti kaikki enskamme ovat päässeet turvassa kotiin liikenteessä!



Pari kommenttiakin olisi kai suotavaa.



Sara-Marialle ensin lohtuhalit. Toivottavasti jaksat vielä uskoa, että se vauva teillekin suodaan! Ja tervetuloa takaisin heti kun aika siltä näyttää!



Henna: toivotaan tosiaan, että uuden tuttavuutenne elo kotona on onnellisempaa tästä eteenpäin! Ja yritä sä nyt vain pysyä nahoissasi ja odotella vauvaa kasvatettavaksi! =)



Hyvä, ettei Poppiksen sokerirasituksessa ilmennyt mitään kamalaa.



Mukava kuulla Fiostakin! Kyllä minäkin jossain vaiheessa mietin, että missähän se Fiorella on. Terkkuja masulle! =)



Makkara: mulla alkoi noi viikot " juosta" varmaan joskus 20+ viikoilla. Siihen liittyi se vaihe, että olin töissä toisella paikkakunnalla, mut tosiaan sitten kun palasin kotiin " olemaan raskaana" viikkoja olikin yhtäkkiä jo hurjasti!



Huh. Tää meidän tietsikka on nyt sellaisessa paikassa, että tossa on tuuletusikkuna vieressä ja on aika viileää. Pitänee vielä harkita siirtoa. Kyllä on muuten makkari eri näköinen (ja erityisesti eri kokoinen :-P) kun siellä on meidän kalusteiden lisäksi pikku perheenjäsenen varsin massiiviset pinnis ja hoitopöytä! Eipä ole tilankäyttöongelmia!



Ai niin. Onneksi Mörötin on nyt paremmissa voimissa. Pidän täällä peukkuja, että pääsisisit jo tanssimaan sitä synnäritanssia! ;-)



Ja JoJolle ja Osselle ihan samoja terkkuja. Voikaahan hyvin ja toivottavasti " lähtö" alkaa jo olla lähellä! =)



Nyt pitää ruveta touhuamaan jotain ruokaa. Palataan!



Terkuin Ladie ja pikkuleidi viikoilla 35+0!

Makkara pohti aamun alkajaisiksi raskausviikkojen kertymistä ja ajan kulumista. Musta aika on mennyt jotenkin salaa tosi nopeasti ainakin tähän asti. Yht´äkkiä sitä huomaa istuvansa synnytysvalmennuksessa ja tajuaa, että ei perhana, loppusuora häämöttää. :)



Sara-Marialle pahoitteluni! Lähetän sinulle oikein paljon jaksuja ja halauksen!!!



Möröttimelle tsemppiä loppukärvistelyihin! Ihanaa, että olet saanut nukuttua ja kerättyä voimia viime öinä!



Mammanalulle tsemppiä takahampaiden pesuun :)



Ja Kandin hampaita ei hammaslääkäri meinaa millään ottaa hoitoonsa! :) Tosi kurjaa tollainen ramppaaminen. Sano illalla, että et sitten meinaa poistua rakennuksesta ennenkuin hampaitasi on hoidettu! Mäkin kävin tänään hammaslääkärillä ja meinasi taju mennä kesken hammaskiven poiston... Pyysin heti alussa, että ei laskettaisi sitä kirottua hammaslääkärin tuolia ihan alas, koska mulle tulee aina huono olo selällä maatessa nykyään. Ei ne kai sitä ihan ala-asentoon laittaneet, mutta aika alas kuitenkin ja huono olohan siitä tuli. Vähän aikaa kärvistelin siinä, mutta sitten oli pakko äännähdellä, että kohta menee vintti pimeäksi kun silmissä musteni... Kauan eläköön vena cava-syndrooma! :) Heti kun pääsin ylös ja sain pään polviin (=polvien lähelle, ei taivu enää kauheasti...), alkoi vähän helpottaa :) Jätettiin suosiolla pienen reiän alun paikkaaminen synnytyksen jälkeiseen aikaan. Olisi ehkä kannattanut mennä ennen raskauden puolta väliä. Toisaalta oksensin silloin jatkuvasti, joten ei sekään varmaan kauhean toimiva ratkaisu olisi ollut...



Osse se vaan kerää unta ja nukkuu pitkiä yöunia! Se on tosi hyvä! Ja ehkäpäs Santerikin tulee äitiinsä unenlahjoiltaan ja saatte jatkaa uniperinnettänne molemmat ;) Muista viedä täti Lindexille, jospas sieltä löytyisi vielä jotain sellaista, jota sinä tai minä ei vielä olla ostettu (retro-ruskeaa ja -vihreää...). Toi vyöhyketerapia alkaa kuulostaa aina vaan mielenkiintoisemmalta... Jospas minäkin varaisin ajan ja kokeilisin... Eipä siitä kai mitään haittaa ole, varsinkin jos se rentouttaa hyvin.



En muuten muista, olenko muistanut onnitella Opea ja Amyä vauvoista, mutta jos en ole sitä vielä tehnyt, niin nyt siis se tulee: Hirmuisasti onnea molemmille perheille ja ihanaa lukea kaikkien vauvallisten kuulumisia!



Nauti Poppis täysillä ihanan pitkästä vapaastasi! Ala vaikka suunnitella joulukortteja, leivo pipareita tai osta sudokuja ;) (nimimerkillä näin täällä vietetään lomapäiviä...) Kehittäviä puuhia!



SaritaN:lle tervetulotoivotukset! Tää on aktiivista ja kivaa porukkaa!



Laskettelijat täällä kaipaavat kovasti rinteeseen. Mä olen niin onneton, että oon lasketellut tasan kerran elämäni aikana... Kivaa oli, mutta vaikeaa! Ei ole oikein mun lajini... liian suuri tapaturmariski :) Mä olen viime viikkoina kaivannut rakasta harrastusta ratsastusta... Maltan tuskin odottaa aikaa synnytyksen jälkeen, kun pääsee kiipeämään hevosen selkään. Voi vaan olla, että ei kuitenkaan ole ohjelmassa ihan viikko synnytyksen jälkeen vielä...



Ai niin, neuvolakuulumisiahan tänne tulin alunperin kertomaan! Tänään siis viikkoja 33+4.

RR 105/71

Pissa puhdas

Hb 128

Paino -653g/vko (=jouduin korkeiden sokereiden takia dieetille, hyvin on tehonnut juu kun painokin putoaa...)

sf-mitta 30 (vähän normikäyrän yläpuolella tasaisesti mennään)

Sitruunan syke n. 140, raivotarjonnassa majailee hän.



Viime neuvolakäynnillä " kärähdin" kun pissassa oli sokerit 3+. Aloitin mittailut ja liian korkeita arvoja napsui tasaisesti, varsinkin ruokailun jälkeen. Ensi tiistaina menen sitten asian tiimoilta äitiyspolille ja jännään, riittääkö ruokavaliohoito vai napsahtaako insuliinit... On tämäkin, kun ensin ei pysty rv 19 asti syömään oikein mitään kun vaan oksettaa ja nyt kun maistuisi, iskee raskausajan diabetes. MILLOIN SAA HERKUTELLA NIIN KUIN RASKAANA OLEVAN KUULUU???! ;) Sokerirasituksessa rv 26 kaikki arvot oli normaalit. No, ei tässä enää niin kauhean kauaa kai mene, joten yritän suhtautua asiaan niin positiivisesti kun vain voin. Eteenpäin sanoi mummo lumessa!



Ruuasta puhuessa iskikin sitten nälkä, joten taidan lähteä kokkailemaan hellan äärelle! Nam...



Keinuhepo ja Sitruuna 33+4

Mörötin oli saanut varusteita kotiin. Kohta se nyytti jo sit niitä käyttääkin. Itsellä tuntuu, ett sinne on niin kamalan pitkä aika, kun edes uskaltaa harkita varusteiden hankintaa.



Saritalle tervetuloa joukkoon. Olitkin jo päivitellyt tietojasi esittelylistaan. Huomenna lista päivittyy, ellei ihmeita tule.



Sara-marialle lohdutushalaus näin virtuaalisesti.



Poppis oli saanut hyviä tuloksia sokerirasituksesta. Mulla se sit muutaman viikon päästä edessä. Saa nähdä kuinka käy.



Vatsakipuilua on ollut edelleen. Mutta katson sen olevan asiaan kuuluvaa. Tosin enemmässä rasituksessa sitä esiintyy vähän enemmän, mutta voinee olla ett kohdun kannattimet siellä vain venyvät. En ole enää kiinnittänyt asiaan paljoa huomiota.



Eilen otin sitten töissä kantamisen yhteydessä oikein kunnon ilmalennot liukkaalla portaalla ulosmentäessä. Kollega säikähti (ei kyllä tiedä raskaudesta), mut ilmeisesti lento näytti pahalta. Mihinkään ei kyllä koskenut, sain jotenkin ihmeellisesti itseni laskeutumaan pehmeästi. Mut vasta autossa aloin miettimään vaavia. No, onneksi on vielä massun suojissa tässä vaiheessa.



Illasta sitten piti sitten työpaikalla (käyttää tilaisuus hyväksi) ja kuunnella pienen sydänääniä. Ja sieltähän ne kuuluivat tasaisesti jumpsahteli. Kyllä tuli hyvä mieli.



Mut nyt lepäämään ja valmistautumaan yöhön. Toivoen, ettei illasta tarvitse töitä tehdä..



-Ninca - rv 11+6

Saritalle lämpimästi tervetuloa enskojen joukkoon! Pian meitä siirtyy niin monta vauvapuolelle että uutta verta tarvitaan :)



Heidi, mahtava uutinen että Toukka olikin rt:ssa ja vieläpä kiinnittynyt! Meidän Kaapo ei vielä ole kiinnittynyt, luulisin, huomenna sen kuulee kun on neuvola. Laskeutunutkin on vasta ihan viime päivinä, johtunee siitä että majaili kohdussa niin kauan väärinpäin.



Osse, samanlaiset unenlahjat on täälläkin. Toki heräilen useammin ja välillä joutuu vähän valvomaankin jos suppareita tulee, mutta kyllä sellaset 10-12 tuntia joka yö tulee sängyssä yhteen menoon vietettyä :)

Kyselit että uskallanko vielä ajaa pitkiä matkoja, kyllä aika hyvin. On tullut niin tutuksi tuo 100km matka ajaa yksinkin, kun aikoinaan täällä kävin monta kertaa viikossa riiuureissulla miehusta katsomassa ;) Ja jotenkin sitä olettaa että synnytys käynnistyy yöllä, eikä ainakaan päivällä.. Vaikka voihan se alkaa koska vaan!



Makkara, mun mielestä viikot 4-10 kului tosi hitaasti, 10-20 ei niin hitaasti, kakkosella alkavat jo melko nopsaan ja kolmosella alkavat on kuluneet ihan vilauksessa, hyvä että perässä pysyy! (Tosin nyt nämä viimeisimmät päivät kyllä on madelleet...)



Vauvallisia oli taas käynyt kertomassa kuulumisia, kiva kuulla että kaikilla menee hyvin!



Omaan napaan ei kuulu mitään erityistä, mahassa möyritään kovasti, onneksi vaikuttaa siltä että tällä kertaa ihan pylly pystyssä :)

Suppareita tulee öisin kipeitä, päivisin kivuttomia. Mieli on malttamaton..



Viipero & Kaapo rv 39+3

Lisäinfoa voit mammanalku lukea vaikka täältä: http://www.medikanova.fi/refleksologinenvyohyketerapia.htm



Mutta pääasiassa siis maataan selällään (näin raskaana yläkeho kohotettuna) ja terapeutti käsittelee korvissa ja pääosin jalkapohjissa olevia " heijasteita" . Mä menin alunperin lapsettomuuden takia hoitoon mutta sain sieltä myös etenkin työstressiin hirveesti helpotusta - 45 minuuttia totaalista rentoutumista kerran viikossa vaikutti tosi paljon oloon. Nyt loppuraskaudesta on sitten keskitytty ihan vaan valmistelemaan kohtua synnytykseen. Ja tosiaan joskus tiettyjen pisteiden painelu voi sattua tosissaan, mutta se kipu on niin hetkittäistä, että kokonaisuudessaan hyvä olo voittaa 100-0.



Keinikselle heilutukset, kateellisena katselen noita sun verenpaineita... no, vaivansa kullakin. Yllätys yllätys - tädin lahja on väriltään ruskea... :D Pyysin erityisesti sellaista paksumpaa peittoa, kun kaikki odottamassa olevat on hirmuisen ohuita tai villaisia. Täti yritti tyrkyttää mulle valkosävyistä, mutta jostain syystä tuo ruskea viehätti mua enemmän...



Mä tosiaan tiedän olevani melkoisen hyvä nukkumaan, aikoinaan kummipojan synttäreillä vetelin sikeitä keskellä päivää kun pennut juoksi ympäri kämppää huutaen, ja joka kierroksella mun ohitseni... äitinsä vaan nauroi, että sua ei sitten mikään häiritse, jos tosissaan nukuttaa. :) Sen takia varmaan sellaiset huonouniset yöt tuntuukin musta tosi pahoille ja pelkäänkin niitä imetysöitä vähän näin etukäteen. Mutta jospa ne hormonit auttais tätäkin mammaa.



Nyt on taas vaihteeks jotain supistusten poikasia liikkeellä, taidan pistää pitkäkseni tuohon sohvalle, jos vaikka päikkärit ottais...



-Osse taas

Hepsis!



Sain sitten ajan vyöhyketerapiaan huomiseksi, vaikka alkuun homma vaikutti ihan toivottomalta. Kaikilla tuntui olevan jo kalenterit täynnä, mutta sitten kun kerroin tästä loppuodotuksen tuskasta eräälle terapeutille niin se lupais järkätä mulle vielä huomiselle ajan ja niin sitä nyt ollaan menossa huomenna vyöhyketerapiaan :) Tämä nainen on tehnyt paljon raskaana oleville hoitoja ja tuntui olevan asian tasalla, että siinä mielessä menen ihan luottavaisin mielin. Netistä hain vielä vähän tietoa vyöhyketerapiasta, kun se tosiaan on mulle ihan uusi juttu ja paljon sitä näytetään käyttävän ihan synnytyssairaaloissakin niin kivunlievitykseen kuin synnytyksen edistämiseenkin. Rentoutusta ja itseni hemmottelemista minä siltä nyt ensisijassa lähden hakemaan, mutta en pistä vastaan, jos hoito edesauttaisi synnytyksen käynnistymisessä ;) Burdelle ja Osselle kiitokset infosta.



Makkara kyseli siitä viikkojen etenemisestä... Keskiraskaus sujui kaikista nopeimpaan, mutta nämä viimeiset viikot tosiaan matelee.



SaritaN:lle tervetuloa enskoihin! Muistahan laittaa itsestäsi tiedot tuonne enskojen listalle.



Poppiksen kirjoittelu on taas piristänyt minun päivää :D Sulla on niin naseva tyyli (kommentointi Auroran lääkärikäyntiin). Ja sulla tuntuu niin usein olevan meno päällä, että lusmuile nyt vaihteeksi ;)



-Heidi-lle onnittelut, että toukka on pää alaspäin ja jo asettunut lähtötelineisiin. Saahan nähdä kenen vauva sitä starttaa seuraavaksi ;)



Osselle kanssa onnittelut hyvistä yöunista! Edellinen yö taisi mennä vähän levottomammissa tunnelmissa. Nukutaan nyt niin paljon kuin vaan nukuttaa!



Kandilla ei kyllä ole onnea tuon hammashoidon suhteen. Mulle kävi kerran niin, että olin menossa poistamaan kahta viisaudenhammasta. Mulle oli jo isketty kaikki puudutukset suuhun, kun lääkäri alkoi etsiä röntgenkuvia :0 Ei löytynyt meikäläisen röntgenkuvia ja minut laitettiin takaisin töihin kaikkine puudutuksineni ja sanottiin, että tulepa toisella kertaa uudestaan. Sen jälkeen kun mulla viisaudenhampaat saatiin poistettua ei ole ollut ihan hirveää hinkua hammaslääkäriin. Kai sinne pitäisi taas jossain vaiheessa raahautua, plääh.



Ope haluaisi sitten päästä testailemaan vaunuja ulkoilmaan jo Ainon kanssa. Tänään on ainakin täällä ollut tosi kylmä ilma kun pakkasta on reilu -5 astetta ja tuulee tosi kovaa. Jospa teille kohta koittaisi paremmat kärryttelykelit :)



Ja mammanalulle laitan vaikka huomenna raporttia siitä vyöhyketerapiasta mitä siellä oikein tapahtui. Minun käsittääkseni siellä painellaan ja hierotaan ainakin käsistä ja jaloista sellaisia pisteitä, joilla on heijasteena eri kehon osiin. Korjatkaa kokeneemmat jos olen ihan väärässä. Mutta sellaista hellavaraista käsittelyä sen pitäisi joka tapauksessa olla.



Ladie on sitten saanut tavaransa muutettua. Ei tosiaan ollut muuttoilma suosiollinen, mutta ettekös te muuttanut saman talon sisällä? Ettei ihan tuossa myräkässä tarvinnut kamoja kanniskella? Hyvä, että nyt mahtuu pikku-leidinkin varusteet asuntoon :)



Keinuhepokin oli käynyt itseään rääkkäämässä hampilääkärissä :( Harmitus, että sulla se raskausdiabetespeikko on tässä odotuksessa kurkkimassa. Toivotaan, että ruokavaliolla pysyisi sokrut kurissa bd Onhan se aika epistä jos ei tosiaan pääse yhtään herkuttelemaan. Hyvä kuitenkin, että tilannetta seurataan niin on sinun ja vauvan hyvinvointi turvattu.



Nincakin oli kaatuillut :( Onneksi ne vauvat on tosiaan hyvässä suojassa tuolla kohdun sisällä. Mulla oli tosi paljon silloin alkuraskaudesta ihan tuonne rv17 saakka niitä masukipuja, jotka johtuivat kiinnikkeiden venymisestä, kohdun kasvusta ja kai se kasvutahti kävi suht tiukkoihin vatsalihaksiinkin. Sitten sai jonkin aikaa olla rauhassa, kunnes alkoi supistelut ;) Minä olen kyllä ollut tosi varovainen noiden hankintojen suhteen ja varmaan jos mies ei olisi tehnyt aloitetta, niin nuo vaunut ja turvakaukalo oltaisiin tosiaan haettu vasta vauvan synnyttyä. Hyvähän niihin on päästä tutustumaan etukäteen. Muutaman vaatteen uskalsin ostaa jokaisen ultrauskerran myötä, mutta muuten nuo meidän hankinnat on taidettu tehdä rv28 jälkeen. Hyvinhän niitä ehtii tehdä tosiaan myöhemminkin, jos vaan malttaa ;)



Tällaisia löpinöitä tällä kertaa. Pitäisi saada joulukorttien askartelu loppuun ja kohtahan tuon miehenkin pitäisi tulla töistä. Niin ja tänään tulee House, että telkkarissakin on jotain katsottavaa :)



Niitä vauvanlähtölaukauksia tosiaan toivottelen Jojolle ja muillekin lopussa menijöille tasapuolisesti. Olisihan tuo mukavaa, että mahdollisimman moni tuleva iskä pääsisi reilun viikon päästä viettämään isänpäivää nyytti sylissä :)



Mörötin