Ison vauvan synnyttäneet huomio!

joka siis on tuo nk. synnytystapa-arvio.

minulle sanottiin, että 4,5 kiloisen lapsen synnytyksen jälkeen pääsee seuraavan kohdalla synnytystapa-arvioon. Minulla esikoinen oli 4,7 kg ja olin raskausaikana ollut tuloksettomasti huolissani todella isosta mahasta. Sitten kakkosen kohdalla onneksi pääsin synnytystapa-arvioon. Eka synnytys kun päättyi sektioon, halusin mm. lantion magneettikuvauksen, jotta uskallan kokeilla alatiesynnytystä.

mutta ei minulla silti seuraavasta tehty mitään arviota.

Toka olikin sitten pienempi 3,9kg.

Nyt kolmannesta tehtiin painoarvio mutta vain koska haluttiin tarkastaa tarjonta niin se oli sitten helppo tehdä siinä samalla.

Ja tämä arvoitiin vielä tokaa vähän pienemmäksi.

Tämä siis Vantaalla.

Sokeritoppa, en tiedä juuri teidän neuvola/sairaala-käytännöistä, mutta yleensä lääkärineuvola on kaikilla odottajilla n. rv 35, ja se EI ole sama kuin synnytystapa-arvio.



Synnytystapa-arviossa tehdään mm. sisätutkimus ja tarkka ultraus, sekä muita tarvittavia toimenpiteitä jossa selvitetään miten vauva tulee(?) syntymään. Siinä mm. annetaan vauvan kokoarvio.



Synnytystapa-arvio tehdään automaattisesti jos edellisessä synnytyksessä on ollut jotain poikkeavaa, esimerkiksi sectio.

Olen menossa synnytystapa-arvioon rv:lla 36, lähinnä siksi, että halutaan varmistaan lapsen koko (Olen synnyttänyt 3 isoa lasta). Lisäksi ylimääräisessä lääkärintarkastuksessa ilmeni, että vauva on poikkitilassa, joten samalla kertaa tarkistetaan, onko hän mahdollisesti vielä tuolloin väärässä asennossa. Synnytystapa-arvioon olisin joutunut jo ihan muutenkin noiden aiempien isokokoisina syntyneiden vuoksi, joten uskoisin, että ihan rutiinia on...



Kanelisokeri 32+1

mielestäni viikoilla 35-36 tehdään aina synnytystapa-arvio, ainakin kymen alueella on tehty.mulla esikoisen synnytys käynnistettiin rv 37 tasan, , ja poika painoi karvaa vaille neljä kiloa. toinen syntyi rv 40 tasan, ja tokalla painoa 4,6 kg. itse kun olen pienikokoinen ja sirorakenteinen, olin huolissani tokan koosta, mutta kukaan ei tehnyt yhtään mitään, jopa sairaalan ylilääkäri arvioi kakkosen syntymäpainoksi max. 3kg viikkoa ennen synnytystä, vaikka kuinka väitin, ettei se voi olla mahdollista. kyllä kai minä nyt sisuksissani tiesin, oliko lapsi isompi vai pienenpi kuin esikoinen. no, en saanut leikkausta, ja lopputuloksena oli, että yli 50:n minuutin ponnistusvaiheen jälkeen pojan sydänäänet katosi, ja poika pahasti jumissa, koska lantioini oli vain yksinkertaisesti liian ahdas! leikkauskaan ei auttanut, lääkäri sen kävi toteamassa, lopulta vanhempi kätilö mursi käsin pojalta molemmat solisluut, että sai hänen vedettyä ulos. silti en saanut minkäänmoista erillistä mainintaa seuraavan kohdalle synnytystapa-arviosta, saati leikkauksesta!

yksin tämän takia voi olla, etten koskaan halua sitä seuraavaa. kovasti neuvolassa väittivät, ettei sitä muka tiedä, minkä kokoinen seuraava on, mutta minä en ainakaan ota sitä riskiä, että joutuisin tuohon helvettiin uudestaan.

Esikoisesta tehtiin synnytystapa arvio viikolla 38. Kuopus oli suht iso (4,205 ja 54) tämän kakkosen odotuksessa ei ollut mitään synnytystapa arviota ollenkaan, eikä missään papereissa lue, että sellainen olisi mahdollisen kolmosen kohdalla tulossa.



Mareila

Esikoinen oli 4410 g/55,5 cm/38 cm. Odotus sujui helposti. Synnytys muuten normaali, kesto 8 tuntia, mutta päätyi imukuppiin. Syynä ilmeisesti epiduraalin vuoksi heikentyneet supistukset ja varmaankin myös vauvan koko. No, epikriisissä ei ollut mitään mainintaa seuraavan synnytystapa-arviosta. Seuraavassa odotuksessa vatsa oli koko ajan paljo pienempi ja vauvakin pienempi (3460g/50cm/35 cm). Synnytys oli erittäin nopea ja helppo. Noin 2 tuntia kestoltaan ja puudutustakin ehdin saada.