*~' Joulupalleroitten keskiviikkolöpinät ' ~*

missäs kaikki tontut on? ei kait vaan näin paljon porukkaa sähköttä?

mies soitteli työmatkalta ja kertoi että oli ottanu kunnon aamujumpat kun oli kammennut ensin ovesta ulos, lunta n.puoli metriä ja sitten työntäneet naapureiden kesken 4autoa matkaan, osan vielä alamäkeen. ulos ei viitsi edes katsoa. uskaltauduin kuitenkin kurkkaamaan niin naapurille oli tullut lunta takapihalle takaoveen asti. neuvola aika olisi ollu 9.30 mutta sen verran itsesuojeluvaistoa jäljellä etten lähtenyt edes yrittämään, jos tuolla ei edes autolla pääse liikenteeseen niin kuis kävellen :(

te jotka olette ehtineet jo lähelle rv35 onko vauvelin liikkeistä tullut enemmänkin möyrimistä? meidän vauveli tuntuu pyöriskelevän eikä niinkään potkivan, taitaa käydä koti ahtaaksi masussa :)

jokohan nyytin saa 3vk päästä syliin? sellaiset suunnitelmat minulla on!

tietty olen mahapystyssä vielä tammikuussa :)))

eilen sain vauvelin vaatteet käytyä läpi, yhtään bodya tai muuta ei kyllä tarvitse ostaa :D

kiva katsella kun kamut täältä lähtee vuoronperään nyytin hakuun.

aika hassuja käytäntöjä sairaaloilla kun 2.7kg vauvelin ei anneta syntyä. kaikille lohdutuksen sana: meidän poika painoi syntyessään rv 38 2790g ja hyvin oli valmis tähän maailmaan.

höh...miestä patistin eilen tekemään piparkakkutaloa niin töksäytti että eihän vielä ole edes joulukuu :( nooh toi mies on ottanut tavakseen sanoa kaikkeen mitä pyydän tekemään: pitää ottaa tässä joku torstai asiakseen. eilen suutuin taas moiseen kommenttiin ja tokasin että taitaa herran torstait olla buukattuna ens vuoden helmikuulle saakka :S

miehet miehet...

nyt nokka kiinni ikkunaan ja vilkuttelemaan huoltoyhtiön ahkerille lumenluojille ;)

voikaa hyvin!

olla näin pitkällä jo. Tavallaan voisin jo erkaantua joulupallostani, mutta eiköhän tässä lomalla kestä tukalaa oloa vielä muutaman viikon.



Olen laittanut lähestulkoon kaiken valmiiksi vauvaa varten. Kelan äitiyspakkaus on saapunut postiin ja käyn tänään hakemassa sen. Alkaa vähitellen tuntua siltä, että perheeseen ihan oikeasti saadaan se kauan odotettu vauva.



t.pikkutapiiri rv. 34+4

erkkierika: Tosiaan olen itse huomannut saman, mukelo ei enää potki, niinkuin ennen. Möyrii enemmän. Eli koettaa yksiössään epätoivoisesti vaihtaa asentoa ;) Toivon tosiaan, että baby syntyis viikkoa ennen LA:aa. Pääsisi kotosalla joulua viettämään :) (LA 28.12)

Tai sitten saa synnärillä olla _toosi hyvät_ joulupöperöt!! ;)

Verenpaine nousee!!!!!!!!!!!!!!

Kirjoitin tosi pitkän pätkän mm. siitä kuinka kireällä mun pinnani on, arvaatte varmaan et se sit katos jonnekin!!!!!

Pakko vähän rauhottua ja sit yrittää uudestaan, nyt olen nimittäin hyvin lähellä et paiskaan tän koneen ikkunasta.

nefili

lunta tuiskuttaa.... kohta puoli metriä pihalla, mies teki illalla ja uudestaan aamulla yli tunnin lumitöitä, ja kohta on piha taas sen näköinen ettei ole edes tehty..... Ikkunat lumessa, ulos ei näe, tuuli tuivertaa ja ip pitäisi lähteä asioille.... saas nähdä rauhoittuuko tuo myräkkä siihen mennessä.



No, nyt hyvä hetki tehdä sisähommia. Jos vaikka silittäis vähän vaatteita.



Luin eilen ekaa kertaa tässä odotuksessa synnytyskertomuksia, ja sain jotenkin uutta rohkeutta niistä. Taisi olla lokakuisten synnyttäneiden pino tuolla synnytyspuolella. Mäkin haluun pian....



Masussa möyritään joo. Potkitaankin vielä. sattuu oikein kun pikkuinen oikoo jäseniään. Tuntuu hullulta, miten kestän supistuskivut kun en kestä näitä potkujakaan, vatsanahka on ihan mustelmilla varmaan sisäpuolelta ja tosi kipeä... ;)



Kynttilät palamaan ja villasukat jalkaan, nautitaan sisäpäivästä ja ulkona myllertävästä myrskystä! Älkääkä lähtekö ulos liikenteeseeen ellei ole pakko...



äitikuu rv 35

Heti aluksi pakko sanoa NEFILIlle että et ole ainoa kenellä on käynyt noin!! Että osaa olla raivostuttavaa!! Pienenä vihjeenä, olen nykyisin alkanut maalaa - kopioi - linjalle ennenkuin painan ok nappulaa. Silloin ei käy niin suurta vahinkoa ja tekstin saa nopeasti liitettyä uudestaan.



Oikein harmitti kun lueskelin eilistä pinoa, oli niin mahtavan pitkä, mutta tyypilliseen tapaansa meikäläinen missasi sen kokonaan. No, yritetään tehdä tämän päiväisestä yhtä pitkä!!



Eilistä pinoa lueskellessani huomasin että useita vaivasti kova MAKEANNÄLKÄ. Minulla taasen päinvastainen ongelma: mikään ei oikein maistuisi, tuo makea nyt viimeisenä. Sen näkee sitten painossakin jota on tullut lisää vaivaiset 4 kiloa. Olin jo 5,5 kg plussan puolella, mutta tänä aamuna puntari näytti taasen pienentyneitä lukemia. No, onneksi vauva kasvaa hyvin, ehkä vähän liiankin innokkaasti, sf-mitta mennyt koko ajan käyrien yläpuolella. Ja oma lähtöpaino on ollut sen verran yli sallittujen rajojen, että en oikeastaan kaipaakkaan yhtään ylimääräisiä kiloja. Aiemmissa raskauksissa on kuitenkin näillä viikoilla tullut jo 10-12 kg lisää.



Tuota syömistä haitannee lähinnä se, että mahaan ei kerta kaikkiaan mahdu ruokaa. Vauveli on siis ilmeisestikin jossain sellaisesssa asennossa että se painaa mahalaukkua. Jopa pelkkä lautasellinen aamupuuroa tekee vatsan niin täyden oloiseksi että tulee oikein huono-olo. Päiväruoasta tulee usein sellainen kun olisi oikein mässäillyt jouluna. Ei muuten kiva fiilis kokea lähes päivittäin. Illalla ei voi syödä yhtään mitään, kun pitkälleen ei voi mennä täyden vatsan kanssa...



Eilisessä pinossa käsiteltiin myös " lempi" aihettani eli appivanhempia. Minun anoppi on suhteellisen ok, mutta appiukko... saisin vaikka romaanin kirjoitettu asioista mitä inhoan appiukossa!! Tällä hetkellä kaikista rasittavinta on se, että hänelle tuntuu olevan henki ja elämä se, että tämän lapsen ON OLTAVA poika. Ihan kuin asia ensinnäkin hänelle kuuluisi ja ihan kuin sillä olisi loppujen lopuksi mitään merkitystä!! Voi että hän saa sappeni kiehumaan noilla kommenteillaan!! Samaa asiaa on vaahdottu aiemmissa raskauksissakin (molemmat tyttöjä) ja kuitenkaan ei häntä näytä yhtään häiritsevän jo syntyneiden lasten sukupuoli. Tietenkin voi olla että jos ja kun tämä tulokas on poika, niin hän suhtautuu lapseen aivan erillä tavalla kuin vanhempiin lapsiin.



Täytynee tunnustaa että minulta on mennyt suurin " ilo" lapsen sukupuolesta idiootin appiukon takia. Niinkuin aiemmin totesin, ei sillä väliä kumpaa laatua sieltä tulee, mutta jotenkin olen omalla tavallani iloinnut pojasta kahden tytön jälkeen. Onneksi appivanhemmat asuvat niin kaukana että emme näe kuin noin 3 kertaa vuodessa. Mutta siinäkin tuntuu välillä olevan 4 kertaa liikaa!!!



No välillä jotain " iloisempia" aiheita. Olen nyt sitten virallisesti saikkarilla äitiysloman alkuun saakka eli neljän viikon pelleily: saikkua, töissä, saikkua, lomalla, saikkua jne. on onneksi takana päin. Maanantaina kun lääkäri kirjoitti minulle sairasloman, itkin varmasi pari tuntia sen jälkeen. Tavallaan harmitti suunnattomasti jäädä pois töistä " jo" nyt, mutta tavallaan helpotti huomattavasti kun tietää ettei tarvitse joka aamu miettiä lähteäkö töihin vai ei. Nyt voin hyvällä omalla tunnolla heittäytyä kotiäidiksi ainakin seuraavaksi vuodeksi ja toivon mukaan pidemmäksikin aikaa, kunhan rahatilanne sen vain sallii...



Teppis ja Juniori 32+4

Ihanaa, kun saadaan Helsingissäkin maa valkoiseksi! Tyttö on ihan innoissaan, kun ei muista viime talvesta mitään ja lumi on siinä mielessä ihan uusi juttu. Kävisipä tänä vuonna niin, että saataisiin kerralla kunnon talvi. Inhottaa, kun lumi sulaa ja muuttuu loskaksi ja sitten se taas jäätyy...



Yhdet tutut sai viime yönä vauvan. Ei päästä sitä katsomaan, kun asuvat niin kaukana, mutta ihan tippa linssissä täällä olin kun kuulin. Kohta on meidän vuoro!!!



Tänään olisi taas neuvola. Ihan sama kuin viime raskaudessa: turhauttaa koko homma. Nyt kun on vielä pari kertaa ollut aika onneton opiskelija mittailemassa niin tuntuu, ettei siitä ole sitäkään vertaa hyötyä. Vaaka keikkuu kuin viimeistä päivää kun hän jo merkkaa painon korttiin ja sf-mittaa tulee 4cm lisää kahdessa viikossa... Ymmärrän tietysti, että pitää päästä harjoittelemaan eikä heti olla ammattilaisia, mutta ei vaan viitsisi vaivautua sinne asti. Opiskelen itse kätilöksi, joten varmaan joku haukkuu minuakin joskus kun koulun penkille palailen... Tämä nyt on tätä valivali-linjaa. Olisin mieluummin shoppailemassa joulukoristeita kuin harjoittelukappaleena neuvolassa.



Äh, samaa anoppijuttua täällä. Oli mennyt ostamaan jonkun auton pienoismallin meidän tulevalle lapselle (esikoinen on tyttö). Mieheni sanoikin, että taidatte pettyä jos tulee toinen tyttö ja anoppi siihen, että voihan sen auton tytöllekin antaa. Ei siinä mitään. Olen itsekin ostanut esikoiselle pikkuauton, kun hän ihastui " poikakaverinsa" autoihin, mutta ei ole kiva toisen lapsen kannalta jos muistoesineissä sitten isompana on autoa ja sinisiä kenkiä, kun isosiskolla on kaikenmaailman tyttöhörselöä. En halua, että mahdollinen tyttö kokee olevansa jotenkin toissijainen tai pettymys. En oikein ymmärrä sitäkään, että " tehdään" toinen siksi, että esikoinen saa kaverin. Ei sen minun mielestäni pitäisi lähteä esikoisen tarpeista vaan toinen on samanlailla yksilö ja omanlaisensa tyyppi, joka on arvokas ihan omana itsenään ja tervetullut ihan samoista syistä kuin ensimmäinenkin. Anoppi ei ole ainoa, joka puhuu jatkuvalla syötöllä pojasta. Tuntuu, että poika on kuitenkin monen mielestä perheen kruunu, suvunjatkaja. Ihmettelen vaan, että joku tosiaan vielä ajattelee tuota sukunimen jatkuvuutta nykypäivänä. Monet miehet ottavat naisen nimen jo nyt, entä sitten parinkymmenen vuoden päästä, kun ensimmäiset näistäkin joulupalleroista menevät naimisiin. Ellei se ole sitten kuollut instituutio silloin... Keksin monta hyvää syytä miksi olisi kiva saada tyttö ja monta hyvää syytä miksi poika olisi kiva. Kukaan vaan ei tosissaan usko, että se on meille aivan sama. Kaikki ajattelevat, että se on korulause, joka kuuluu sanoa. Toivon yli kaiken, että lapsi on terve ja pysyy terveenä. Joku kehitysvammaista lasta odottava sanoi, että häntä loukkaa, kun vanhemmat toivovat lapsen olevan terve. Sairas on yhtä rakas. Varmasti onkin, mutta kai sitä jokainen omalle lapselleen toivoo kaikkea hyvää ja siksi myös, että hän olisi terve.



Pitää yrittää keskittyä omaan elämäänsä ja jättää sukulaisten kommentit omaan arvoonsa. Paljon olen kuullut kritiikkiä myös kotiäitiydestäni ja jos olisin siitä välittänyt niin varmasti olisin jo töissä. Pakko olla kuuntelematta sellaista ja arvostettava itse itseään ja perhettään.



Tulihan tässä jo tekstiä. Tiskit odottaa...

ja kaunista sellaista. Pakkasta on yli kaksikymmentä ja aurinko paistaa alhaalla tosi kauniisti. Ihana aamu.



Toivottavasti Päivikki pysyy vielä yhtenä kappaleena. Aina se olisi helpompaa, mitä pitemmälle....



Ja kiitos, että Heini ilmoitit itsestäsi. Mietin juuri eilen myös, että toivottavasti kaikki on ok, kun ei ole mitään kuulunut.



Haalarigallup: Pojalla on ollut Jonathania ja Lassieta, välikausihaalarina reimaa. Kyllä noissa lassiessakin on eroja, riippuen siis kankaasta ja käsittelyistä. Meillä tärkeintä on se lämpö, ei niinkaan kosteudenpito. Ja ne talvivaatteet, jotka alkaa pikkupakkasessakin ratista Ärsyttävät Suunnattomasti.



Oli puhetta makeannälästä. On se vaan kummallinen asia. Olen hiukan huolissani tuosta omasta painonnoususta ja yrittänyt hillitä syömisiäni. Oikeasti olen karkkihakki ja pullahiiri ja kaikki makea käy. Neuvolassa ei ole kertaakaan huomautettu painon noususta (nyt + 16 kg, alkutilanteessa norm bmi), mutta itseä huolestuttaa. Ja saatikka sitten, kun näin vauvan, joka oli kolme viikkoa vanha. Ihan normaalipainoisena syntynyt, taisi olla 3800 ja 51, mutta kun se näytti niin valtavalta. Meidän poika syntyi keskosena ja painoi kotiin päästessään 2260. Heh, kyllä se mietityttää ja silläkin silmällä tulisi tuota omaa syöntiä tarkkailla. Meillä otetaan neuvolassa joka kerta verensokeri, koska halutaan seurata, ettei jättivauvoja pääsisi tulemaan.



Olen käyttänyt koiraani lenkillä autolla aamuisin jo heinäkuusta asti, lääkäri kun kielsi nuo oikeat lenkit. Alkuun oli tosi noloa, kun ihmisiä tuli vastaan (koira oli tietenkin silloin otettava kiinni) ja minä niille selittelemään... Kaveri keksi, että sano, että hiivatin koira, kun taas karkasi. Ei oikein auta, kun koira jolkottelee koko ajan auton ympärillä.



No enää ei tarvitse selitellä, ulkomuoto kertoo kaiken. Eilen tuli vastaan vanhempi tuttu mies, erittäinkin liikunnallinen. Kun aloin taas selitellä, hän totesi tyynesti, että toimenpiteet tulee mitoittaa vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tosi Viisas Mies, todettaisiin Tuomas veturissa. Nauratti koko päivän.



Nyt kahville



t. Veikkoko? 33 ja jotain

VÄSYTTÄÄ.... mietin jo ottavani torkut mutta taidan kuitenkin yrittää tehdä jotain muuta. Tänään on ollut jotenkin niin väsynyt ja masentunut, jopa itkuinen olo. Ytitin käydä lenkillä mutta -15 asteen pakkanen ja hienoinen tuuli pakottivat kääntymään takaisin.



Mies ilmoitti eilen että perjantaina olisi tulossa hänen työkaverinsa saunomaan ja juomaan olutta meille. MITÄ...??? Tosi kiva juttu jos pitää lähtä jostain syystä sairaalaan. Mies ei kyllä tosiaan ota ikinä enempää kuin 2-5 olutta että humalassa hän ei ole mutta ei ole ajokuntoinenkaan. Luulen että miehen kaverikin hipsii kotiin jo viimeistään 22 jälkeen mutta silti ottaa kaaliin tuommoinen. Eikö sitä olisi voinut siirtää synnytyksen jälkeisille viikoille. Huomenna on äitipolikäynti ja saa nähdä kuinka kovakouraisesti ronklaavat kohdunsuuta. Sanoin kyllä miehelle että sitten pienellä varauksella se perjantai-ilta...



Mutta nyt täytyisi alkaa kyllä hommastelemaan jotain... ottaa vaikka aluksi ne pikku torkut.



MrsCruiser

Te hehkutatte tota lumen autuutta niin heitänpä poikkeavan mielipiteen: omakotitalon ihanuutta... lumitöitä ja kun ei jaksa lykkiä tota kolaa.. lunta sisällä, ulkona, koiran karvoissa, joka paikassa... ääks!! Asuapa nyt kerrostalossa jossa suurin osa lumesta jäisi rappukäytävään :)) No, tossa vaan puolitotuus: oikeesti pidän talvesta ja lumitöitä rakastan mutta kun nyt ne ei onnistu :/ (on muuten aivan mahtava hyötyliikuntamuoto).



Onko muilla semmosta ongelmaa että on liikaa tekemistä? Pitäisi mennä sinne ja tänne. Polin käynnit, neuvolat, labrat jne.. Koska ihmeessä ehtisin laittaa nuita toukan tavaroita?? Plääh...



Herttinen kun meinaa tulla synkkä viesti... oiskohan mulla joku blues päällä? No ei kait kuiteskaan: on vaan niitä päiviä että kaikki on liikaa ja pitäs vaan päästä lepäämään :))



Mulla on sokerit pysyny nyt hyvinä joten palkitsin itseni eilen Fazerin sinisellä levyllä (söin vaan puolet) - - nam!! Ja painoakin tullut koko raskauden aikana 1kg (Bmi oli kyllä ennen 26). Huomenna aamulla taas labra joten tänään taas kiltisti dieettiä noudattaen :)) Nyt pitää lähteä hakemaan labrasta jotain pänikkää mihin kerään yö- ja aamupissan -> mitä lie siitäkin tutkivat? :o



Ja eikun liikenteeseen... RauPotar ja toukka 34+4

ymmärrän suuttumuksesi. Meilläkin aiheesta puhuttu, ja lähellä laskettua aikaa mies lupasikin olla valmiustilassa ja ajokunnossa. Mutta koska mies ei ole ollut missään ainakaan puoleen vuoteen ja koska musta tuntuu ettei tämä nyt vielä synny, lupasin että saa lähteä kerran vielä kaverinsa kanssa baarikierrokselle, joko ens tai seuraava viikonloppuna, tekee sille ihan hyvää päästä kanssa välillä tuulettumaan täältä kotiseinien sisältä, on aina illatkin töiden jälkeen vaan meidän kanssa. Mäkin menisin jos voisin. Marraskuun puolivälin jälkeen saa sitten kyllä pysyä kotona, ja saunakaljatkin vaihdetaan alkoholittomaan.... :) Pikkujoulut jää sanomattakin väliin, omat ilokaasujuhlat kun on tiedossa... ;)



Lumisade senkun yltyy... pian varmaan metri lunta..... Saa nähdä pääsenkö mihinkään tänään lähtemään, piti mennä tyttöjen kanssa ulos syömäänkin illalla....



äk

Meillä ei ole sitä lunta tuiskuttanut, mutta pakkasta on sopivasti -10. Ja tietenkin kävi niin, että auto jäässä. Joten kaupareissun saan unohtaa. Tosin ei ne kovin kivoja ole olleet, kun aina pitää pysähtyä supistelemaan. Jospa mies kävis ruokaa hakemassa...



Huomenna kuopuksen 5v synttärit, viikonloppuna jo vietettiin, mutta huomenna pari kaveria vielä tulee käymään. Sain onneksi sovittua tytön kanssa rajat, kun ei vaan jaksa isoja vauhtisynttäreitä.



Meillä liikkeet ovat möyrimistä ja potkimista. Potkut välillä tosi kipeitä kun kohdistuvat tuonne alapäähän. Virtsarakko on ilmeisesti potkupallo. Meille veikkas neuvolantäti poikaa, saapa nähdä miten käy. Olis kyllä ihan kivaa jos olis tyttö niin olis " tasajako" . Pääasia kuitenkin, että kaikki on hyvin!



Mielessä pyörii (ja unissa myös) ensi viikon lääkärissä käynti. Mitä päättävät tai yrittävät minun pään menoksi keksiä synnytyksen ja kääntämisen suhteen. Turhaa sillä tietenkin etukäteen mieltä vaivaa, mutta kun ei voi luonteelleen mitään. Kaikista mieluiten synnyttäisin alateitse, mutta sillon haluan olla varma, että mahtuu tulemaan.



Ostin eilen pojalle talvihaalarit, löysin viime vuoden mallia reimat, jotka olivat hiukkasen halvemmat. Hän kun onneksi suostuu vielä laittamaan kouluun haalarit. Ovat kuulema paljon nopeammat pukea välkälle mennessä. Tahtoo vaan olla, ettei kokoja enää tokaluokkalaiselle oikein ole. Vauvallekkin erehdyin ostamaan toppapuvun 56 cm, ennestään on jo 68 cm. Ajattelin, että olis kiva pukea sopivaan. Mahtuu kaukaloonkin paremmin.



Joulu pyörii mielessä, lahjoja olen hankkinut, paljon vielä hankkimattakin. Jouluruokia arvelin tehdä jos jaksan. Niitä saa kyllä kaupastakin. Anoppi ja hyvä ystäväni ovat luvanneet laatikoita tehdä.



Tulipas siinä tarinaa, jospa joku jaksoi lukea loppuun asti. Ei kun vatsat pystyssä eteenpäin kanssasisaret!



Jouluodotus 32+6



Ps: Päivikki, kerrohan tilanteestasi kun/jos jaksat/pystyt/ehdit!

Pinoudumpas minäkin pitkästä aikaa. Vitsit mikä myräkkä pihalla! Saatiin koirien kanssa raivata tietä suunnilleen puolmetristen kinosten läpi että päästiin ees johonkin päin liikkumaan. Ja asiaa ei helpottanu yhtään se että koirien mielestä keli oli mitä parhain kaikenlaiseen riekkumiseen..;) Hauska katella kun karvakorvat nauttii yli kaiken :)) Tunti siellä pihalla sitten vierähtikin, tosin päästin itteni suosiolla helpommalla ja raahauduttiin vaan puistoon saakka, sai sesset juosta hangessa ja painia keskenään. Lopputulos oliki sit kaks lumipalloa jotka piti sulattaa suihkussa että sai niistä koirat esille :D



Kyllä nopeesti menee nää lomapäivät! Vähän hassulta vielä tuntuu olla kotona, mutta tää on vasta 3. lomapäivä joten ehkä tähän tottuu.. Eilen leivottiin ystävien kanssa porukalla pipareita, tuli niin paljon että taitaa riittää jouluun saakka :)) Ja tietty piti juoda glögiäkin sitten piparien kanssa, ihanan jouluinen fiilis! Nyt pitäisi sitten viimein alkaa laittaa vauvan kamoja kasaan ja hommata ne loput puuttuvat jutut. Kauhea kiire vaan kokoajan, tuntuu ettei mitään ehdi tehdä!!! Ja tänään en kyllä kaupungille ees yritä, sen verran paljon näytti olevan busseja jumissa tuolla hangessa että kestäs varmaan puoli päivää päästä ees sinne keskustaan saakka. Ja eka synnytysvalmennuskin on muuten tänään! Jännittää jo :))



Meilläkin masukki [b]möyrii[/b] enemmän kuin potkii. Tosin saattaa johtua siitäkin että pieni on edelleen sitkeesti perätilassa ja potkii sitten jonnekin tuonne sisäelimiin päin.. Sais vaan nyt pieni jästipää tehä äitinsä onnelliseksi ja kääntyä itte raivotarjontaan.



Piti kommentoidakin kaikkea mutta en nyt enää muista että mitä :( Päivikille paljon tsemppiä sitten kun vauveli päättää maailmaan tulla!!!

Niinjuu tuohon anoppi-aiheeseen piti vielä sanoa että mulla meinaa väliin mennä hermot tuohon melkeen-anoppiin.. Se on sitä mieltä että meillä on yks koira liikaa, että yks ois menny mutta kaks ei. Ja viimeks lauantaina käydessään kysyi että miten me aiotaan pitää koirat pois pinnasängystä ettei ne syö vauvaa?! :D :D Juu-u, se vissiin oikeesti kuvittelee että cockerspanielit kiipeilee pinnasänkyyn ja popsii vauvoja aamupalaks :DD Nyt naurattaa mutta sillon meinas kyllä mennä hermot! :D



Mut jos nyt koittas mennä vaikka vähän lajittelemaan vauvan vaatteita - näkis mitä kaikkea vielä uupuu. Palaillaan tonttuset! :)



-nesselia & masukki, rv33+3

Joskos nyt sit onnistuis paremmin.. tosin sain juuri kuulla et mun sähköposti ei jostain syystä ota viestejä vastaan (ei täynnä) saa sit ukko illalla katsoa mikä vaivaa ite en edes yritä. Laitoin mukelot filmin äärelle(huono äiti.. tiedän).

MAKEANHIMO.. mikä se on..? tunkee juuri suklaakeksiä suuhun ja pullakin sinne on jo tänään livahtanut. Mahtaa puntari huutaa hoosiannaa ens viikolla neuvolassa.

PÄIVIKKI toivottavasti masukki vielä jaksaa yksiössään viihtyä, vaik kokoa ja viikkoja kyl on jo aika mukavasti. Jännää olekose sinä joka seuraavan luukun avaa??? Saas nähdä onko jo kaikki luukut avattu ennen joulukuuta.

HEINI " löytyi" sieltä taustalta, aina kun joku vakio on muutaman päivän hiljaisena alkaa huolestua.

RAKKULOISTA joku kyseli itsellä eivät auttaneet, päin vastoin lisäs kipua. Luulen kuitenkin et yksilöllistä on niiden vaikutus. Eipä mulle sopinut tua ilokaasukaan, pisti oksentamaan.

OMAAnapaa: Nyt tiedossa valitusta joten voitte vapaasti hypätä yli jos siltä tuntuu. Kolmatta päivää eristyksessä noiden murujen kanssa ja alkaa olemaa pinna todella kireä! Mies ei paljon auttele kun on itsekin kipeä, töissä kuitenkin pakko käydä. Arvatenkin on sit illalla ihan kuollut. Yöt on todella rankkoja, ei nukkumisesta tietoakaan. Itsellä alkoi eilen tosi kipeät supparit (ei meinannut panadol tehota) ja siis sit yritin kontallani saada oloa helpommaksi ja jotenkin onnistuin rusauttamaan olkapääni. sitä sit särki koko yön niin julmetusti. Tämä on tämmönen lyhennetty versio alkuperäis valituksesta joka sit tosiaan katos jonnekin.

KAATUILUA oli joku harrastanut, onneksi ei käynyt kuinkaan. Nyt sit kaikki pallerot liikkuu varovasti tuola ulkosalla.. jookos..??



Se Tällä kertaa, nyt menen hetkeks makoilemaan.

Nefili 31+5 jos oikeen laskin

ERKKIERIKA: Enempi juu möyritään täällä masussa mutta potkujakin vielä tuntuu.



ÄITIKUU: Mulla on ihan sama tunne että sisäpuoli vatsasta on mustelmilla.



TEPPIS: Lepäilehän nyt sitten ja tosiaan ihan hyvällä omalla tunnolla ! Kun lääkäri määräs mulle sairaslomaa itkin myös - jotenkin sitä vain oli toivonut että vois olla loppuun asti töissä.



RAUPOTAR: Olis kyllä kiva päästä itse tekemään vähän lumi hommia. Mutta ei tosiaan tällä mahalla onnistu.



NESSELIA: Aika hauska tuo koirakommentti anopilta :-) Esikoinen oli tosiaan mullakin perätilassa ja lähes koko ajan kun liikkeitä tunsin niin ne oli sellaisia möyrimisiä ja punkemisia.



Tekemistä olis täälläkin vaikka millä mitalla. Olis kiva lähteä jo käymään taas jossain vaikka keli on mitä on. Kolmas päivä kotona neljän seinän sisällä tuntuu jo olevan liikaa - mutta minkäs teet kun tohon toiseen autoon ei noi talvirenkaat itsekseen vaihdu. Eilen oli niin kova myräkkä että ei mies viitsinyt sillon ruveta vaihto puuhiin. Taitaa tänäänkin käydä samoin. Huomenna ei ennätä joten taitanee mennä koko viikko ihan vaan kotosalla :-( Lunta on tosiaan tullut ihan hirvittävän paljon. Aamusella oli täys työ kahlata postilaatikolle ja huomata että no eipä se lehden jakajankaan homma helppoa ole - ei nimittäin lehteä näkynyt laatikossa. En edes viitsinyt soittaa jakelupäivystykseen kun järkikin sen sanoo että keli kenties sotkee aika lailla jakamista. Mieskin lapio lunta parisen kymmentä minuuttia ennen kun sai auton esiin. Olis kiva mennä katsomaan tonne päiväkodin pihaan mitä lapset siellä touhuaa - varmaan aika kivaa kun lunta on tullut yhdessä jukausessa. Toivottavasti pienimmät ei ihan huku lumen sekaan :-)



Eilen soittelin neuvolaan labra tuloksia (viimeviikolla kävin viemässä pissanäytettä otettiin joku limanäytekin) kun haluttiin varmistua että supparit ei vaan tulehduksesta johdu. Mitään tulehdusta ei onneksi ollut. Täti kysyi että haluunko lääkärille että olis tänään ollu aikoja - onneks sanoin että ei olis pitäny muuten taksilla mennä. Viikon päästä mulla on viimenen virallinen lekurikäynti kuitenkin tässä raskaudessa. Eipä siitä tiedosta kuitenkaan mitään hyötyä ole onko tuolla kohdunsuulla jotain tapahtunut vai ei - hissun kissun tässä on joka tapauksessa otettu ja eivät tosiaan ymmärtääksen kuitenkaan enää estele jos vaavi lähtis jo syntymään.



Hyrre 35 + 4

Väsyttää¿Jotenkin se eilinen kompurointi ulkona vei yöunet. Heräilin jatkuvasti ja mietin onkohan vaavilla kaikki hyvin. Täytynee ottaa pienet päiväunet hetken päästä.



Olin neuvolassa tänään ja hikasta huolimatta vauvan sydänäänet oli normaalit. Huh, helpotusta! Silloin kun sattuu jotain harmittaa asua näin maalla, kun äitiyspolillekin (lähin ultra) on matkaa 70 kilometriä. Lähdepä nyt näillä keleillä ajelemaan tarkastukseen¿ Hyvä, että noiden kinosten keskellä selvisin autolla edes neuvolaan (matkaa pari kilsaa).



Neuvolakäynnillä ei mitään erikoista. Painoa oli tullut +840g per viikko eli varmaan arvaatte, että täälläkin kaikki makea himottaa liiaksi (tietysti vielä se pahin eli suklaa :)). Verenpaine oli hyvä (104/72), hb 129 ja sf-mitta jo 33! Tarjonta oli viisto rt eli ei vielä tiedä minkä asennon vauva ottaa¿Hyvin tuntuu olevan tilaa vaihdella asentoa ja terkkarin mielestä vauva ei vaikuta kovin suurelta viikkoihin tai sf-mittaan nähden. Sf- mitan sanoi olevan myös suurempi, koska vauva aika ylhäällä vielä. Äityspolille saan ajan ensi tai seuraavaksi viikoksi. Silloin tarkastetaan tarjonta, tehdään kokoarvio jne.



Erkkierika: Meillä myös tuota möyrimistä enemmän. Toki vauva myös potkii ja välillä saa melkein ottaa kantapäästä kiinni ;)



Nefili: Mulla kans on tekstit kadonnut useamman kerran ja sekös pistää harmittamaan¿ Nykyisin kirjoitan pitemmät sepustukset wordiin ja kopioin sieltä sitten. Eipä enää tekstit häviä! Suosittelen:).



Lapset ovat todella innoissaan noista valtavista lumikinoksista. Yleensä, kun ensilunta tulee vain sentti tai pari eikä siitä saa juuri mitään tehtyä. On tämä keli siis ainakin lapsille yhtä juhlaa : ). Itse taidan eilisestä viisastuneena pysyä sisällä¿



Tuuti tasan 35 (hurjaa olla jo näin pitkällä¿enää ehkä viisi viikkoa ;)).

Juu, täälläkin on lunta saatu ihan reippaasti :) Mies teki aamulla ennen töihin lähtöä sen verran lumitöitä, että pääsin mukavasti esikoisen viemään hoitoon ja itseni neuvolaan. Mutta näyttää tuota lunta tulevan niin, että pääsee raasu sitten töistä tultuaan tekemään toiset lumityöt... :P

Laitetaanpa ensin ne tämänaamuiset neuvolakuulumiset eli [b]( . )[/b]

Alapaine oli edelleen koholla (126/84), mutta kun turvotusta ei liiemmälti ole (painoa tullut siitä makeanhimosta huolimatta sopivat 233 g/viikko), niin seuraillaan vain vähän tiuhemmin. Pissat ok, vauva kaiketi raivotarjonnassa (th ei ollut ihan 100% varma, kun kummassakin päässä tuntui jotain pyöreää käteen :D, että kumpi oli pää, kumpi peppu, mutta arveli todennäköisemmin raivotarjontaa), sykkeet 155. Seuraavan ajan sain jo ensi viikon perjantaille tuon lievästi kohollaan olevan verenpaineen vuoksi (ja käskyn tulla välillä näytille jos olo siltä tuntuu), muuten " huolettomia kilometrejä" .

Sitten muistin yhden jutun, mitä [b]äitikuu[/b] eilisessä pinossa kyseli; siis [b]AQUARAKKULOISTA[/b] eli " papuloista" , jotka siis (jos jollekin on vielä outo termi) ovat alaselkään tiettyihin hermokohtiin ihon alle ruiskutettavat VESIPISARAT, jotka " hämäävät" etenkin selän puoleisen supistuskivun pois. Minulla ne toimivat aivan loistavasti, veivät todellakin kaikki selän puoleiset kipuaistimukset avautumisvaiheessa pois ja ne uusittiinkin vielä pariin kertaan. Toisaalta en kenties uskalla suositella niitä kenellekään, sillä esimerkiksi serkkuni oli kokenut noiden papuloiden laiton äärimmäisen tuskalliseksi eikä niistä ollut ollut hänelle mitään apua :( Riippuu ilmeisestikin siitä, osuvatko ne juuri oikeisiin hermokohtiin? Minulle ne laittoi kätilöopiskelija :D

[b]APPIVANHEMMAT[/b] asuvat kaukana ja puuttuvat todella vähän elämäämme. Ovat eronneet ja kummallakin uusi kumppani, appiukolla vieläpä aika tiuhaan vaihtuva :( Anoppi on kiireinen yrittäjä, saisi mielestäni melkeinpä enemmänkin osallistua arkeemme, nyt tuntuu vain

puuttuvan

elämästämme ;P Eli kyllähän heistäkin traumoja aikaan saa halutessaan :) Miehelläni on vain anoppi, siis minulla ei ole elossa kuin äiti, joka onkin ollut innokas mummu. Onneksi sentään asuu noin 100 km päässä, ettei ole liian innokas...

[b]SUKUPUOLI[/b] Ja kyllä, grr, kun esikoinen on tyttö niin kyllähän sitä on saanut kuulla niitä " leikkimielisiä" arveluja tulokkaan sukupuolesta, että " kyllä se poika on tällä kertaa" . Ikäänkuin sillä olisi mitään väliä? Ystäväpiirissä ja suvussa on perheitä, joissa lapset ovat samaa sukupuolta, enkä pidä heitä mitenkään sen " epäonnisempina" kuin niitä, joilla nyt sattuu olemaan sekä tyttöjä että poikia :S

[b]MIEHEN MENOT[/b] Minulle ei ole kyllä tullut mieleenkään rajoittaa miehen menoja, toisaalta minulle on osunut sellainen kotona viihtyvä kotikissa :) Mutta nyt kun asia tuli puheeksi, niin saattaa varmaan olla aiheellista mennä NYT, eikä sitten lähempänä H-hetkeä! Minunkin siippani on sellainen " maksimissaan 5 oluen mies" , mutta kun hänellä on ollut tapana viikonloppuna ottaa kotona vaikka se 2-3 olutta ruoan kanssa ja illan mittaan, niin täytyypä vihjata, että ajokunnossa pitäisi pysytellä! Ikinä ei voi tietää, milloin se sairaalaan lähtö sitten tulee. Itselläni on yhdet pikkujoulut muutamaa päivää ennen laskettua aikaa :D, nauroinkin jo, että täytyy sitten syödä niin riehakkaasti, että saa synnytyksen käynnistymään :DDD Siipan pikkujoulut taitavat olla kaikki (kahdet työpaikan) marraskuun puolella, joten uskaltanen hänet vielä sinne " päästää" . Onneksi ei ole mitään työmatkoja tms luvassa!

Ja ensin copy, ennenkuin lähetän...

Tinuri ja Itu rv 33+4

PS. Nefilille ja muille ärtyneille syvät sympatiani! Sitäkin esiintyy täällä välillä, ne hormonit, ne hormonit ;D!

MrsCruiser. Miehen menohaluista..kivempi olis tosiaan että pariin ölbään jäisi ottaminen. Mutta tää meikäläisen adonis ei taida ihan tuota taitoa. :)



Nyt on jopa 2 viikkoa ollut käymättä baarissa tuo toinen puolisko. Lienekkö omatoimisesti halunnut rajoittaa tai sitten mun sanomiset on menny perille. Siis ei mua haittaa et kerta-kaks kertaa kuukaudes käy kavereitten kanssa kaljalla, mutta jos rupee oleen viikottaista, ni mä en sellasta jaksa katella. (varsinkin, jos joutuu itse vielä maksumieheksi laskuissa loppukuussa, kun toinen kitannu rahojansa kurkusta alas)

En ole ennen siis näin hirveä ollut näissä asioissa, mutta varmasti osasyy on, että loppuvaiheessa toivoisi, että viihtyis kotona: kun ei voi tietää, millon tulee lähtö :)

Onneks mies tajuaa, et baari-illan jälkeen " saa" nukkua sohval. Mä en voi sietää tupakan ja viinan hajuista alfaurosta vieressä :D Joten mä köllöttelen sitten ihan oikessa sängyssä, heh.

No joo valivalijutut sikseen :)) Nyt kampean hakemaan jugrua. Ei sitä ilman mursuamista töissä olla :) *suu napsajaa*



Makeanhimosta vielä..joku eilen kirjoitti _VANUKKAISTA_.

Kappas eilen illalla kauppareissulla tarttui niitä mukaan..nam nam.

*herkkuperse mikä herkkuperse, heh*





T. Tirppis ja mukelo

Neuvola kuulumisia: mukavat 12 kg tullut yhteensä painoa lisää, hieno suoritus meikäläiseltä, verenpaine (116/70) ja sokeri edelleen hyvät, ei muutoksia, pikkuisen sykkeet siinä 135-140, hyvä kun sai mitattua kun tahtoi karkuun lähteä, ajatteli että mua ei niin vaan kuulostella. Menekkös siittä että saan huilia. Vauva on sitten päättänyt asettua aloilleen ja on raivotarjonnassa, niin terkkari tuumaili kun vatsaa paineli, oli pää ikäänkuin hukassa :) kun sanoin että nivusissa välillä tuntuu kuin hermo nykisi, sanoi että pää siellä sitten on. Mutta sen varmistaa lääkäri muutaman viikon päästä sitten.



Muutoin kuuluu ihan hyvää, mieli on tosi hyvä nyt kun saatiin valkoinen maa, toivottavasti saamme nauttia lumesta sen sulamatta.

Nyt ei muuta kun joukolla ulos lenkille..nauttimaan raikkaasta ilmasta :)



sonette ja babyboy 32+5

Tulipa noista vakio kirjoittelioista mieleen et missä on mm??

Muistaako kukaan onks hän maininnut netti pimennosta tai vastaavaa? Vai onks hän luukkua avaamassa?