Kultainen 60-luku: viikko 3
Aloittelen uuden pinon uuden viikon kunniaksi. Hyvää viikkoa 3 siis kultaisille!
Niisku varoitteli viime viestissään (joka ikävä kyllä jäi viime pinoon) koirien aiheuttamista ennenaikaisista laitoksellelähdöistä. Minulla on hihnan päässä yhtä aikaa 110 kg, pelkän uroksen suhteen painoetuni on ollut 4 kg, nyt enemmän. Kieli keskellä suuta saa siis hihnalenkit tehdä, varsinkin nyt kun on ollut megaliukasta. Tänä aamuna jään päälle oli satanut vielä hämäävä lumikerros. Siksipä yleensä ajamme hiukan kauemmas jotta pääsemme hihnattomalle lenkille. Jos hihnalenkillä on tarkkana, selviää pupuistakin jollain tavalla mutta auta armias jos pupu tai orava pääsee yllättämään. Koiranomistajan refleksit kun ovat selkäytimessä: irti en päästä missään tilanteessa. Ennen raskautta olen monet kerrat mennyt vatsanahka savuten pitkin pusikoita. :) Tarkkana siis kaikki myös ilman koiraa kulkijat jäätiköillä!
...pakko vielä purkaa ärsytys yhdessä koira-asiassa: ottaa niin älyttömästi päähän ne yhden koiran omistajat, yleensä vanhemmat rouvat tai vanhan kultaisen noutajan omistajat, jotka puskevat väkisin tervehtimään koiransa kanssa " tämä on ihan kiltti" . Kilttejä ovat minunkin koirani, mutta iso hässäkkähän siitä tulee kun kolmea isoa innostunutta yrittää pidätellä. Alkuraskaudesta makasin taimikossa neljän innostuneen koiran alla, nyt lopussa olen kai ottanut vahvemman sanaston käyttöön... Helpotti, siis asiaan.
Päätin kuitenkin lähteä viettämään vielä yhden viikon maalle, muutamasta pelottavasta esimerkistä huolimatta. Vääntö oli kovaa äitini ja hänen miehensä kanssa; kovat pakkaset tulossa, puut ulkovarastossa, liukasta, yksin. Ihan kuin olisin menettänyt kaikki taitoni ja tietoni raskauden myötä. Kiva tietysti että ovat huolehtivat mutta en nyt ihan pyörätuolikunnossakaan koe olevani. Olen luvannut pysyä paikkakunnalla viikosta 36 lähtien, tämä viikko vielä on aikaa siihen.
Kävin sunnuntaina kirppiksellä ja ostin vauvan hoitoalustan 3:lla eurolla. Ihan kuin uusi. Nyt alkaa olla kaikki hankittuna, pitäisi vain johonkin väliin sovittaa vaatteiden pesu-urakka. Oletteko käyttäneet tuoksuttomia pesuaineita? Minusta kaikki hajusteettomat jättävät pyykkeihin tunkkaisen " liimamaisen" hajun, toivoisin hiukan mietoa tuoksua.
Kiire päivä, nyt töihin.
belinda_x 35+3
Kommentit (41)
Heippa kaikille tasapuolisesti.
Olen jo jonkin viikon verran seuraillut keskusteluja eri ryhmien alla ja tuntuis nyt siltä , että tää on se mun " osasto" .
Meillä on ihana 3 vuotias tyttär jonka saimme hoito avusteisesti noin viiden vuoden yrittämisen jälkeen. Hänen olleessaan reilun vuoden aloitimme " leikkikaveri" -projektin.
Taustalla on todella paljon hoitoja ja monta kertaa on ollut tilanne jossa usko on meinannut loppua. Pari luomu raskauttakin oli enne hoitoja mutta ne meni kesken ennen eka ultraa (rv 11 ja 9 ) Tuntuu, että päivä ei kerta kaikkiaan voi tai onnistu paistamaan meidän kotiin. Tuttu tunne varmaan monelle muullekkin hoidoissa pettyneille.
Plussasimme nyt viikolla 52 ja eilen kävimme ekassa ultrassa. Olimme onnesta soikeena kun saimme kuvaan sydämmen sykkeet. Lääkärikin oli jo sanomassa, ettei täällä sitten toista... ei kun onhan täällä toinenkin sikiö !!!!
onhan mulle aina hoidoissa laitettu ne ainoat toivon kipinät 2 alkioita, mutta ei mun pieneen mieleenkään tullu , että just nyt ne molemmat olis kiinnittyneet.
Tässä on nyt miehen kanssa toivuttu ekasta hämmennyksestä ja huokastu helpotuksesta , että koti ja auto on riittävän isot eikä niiden kanssa tarvitse aloittaa uutta projektia.
Nyt sitten itsekkin ymmärrän miksi mä tässä raskaudessa olen näin sairaan väsyny ja ympärivuorokautisesti huonovointinen. En sentään oksentele, mutta muuten on tosi öklöttävää....
Kukas muu täällä kultaisilla odottelee tuplia ?? Täytynee alkaa perehtyä hiukan enemmän tulokkaiden tuomiin lisähaasteisiin.
Miska-64
rv 7+4
Tervetuloa mukaan Miska! Kiva kuulla mukaviakin uutisia! Samoin onneksi olkoon Hankalin ultrakuulumisista!
Ensimmäinen päivä viikkoon kun en ole syönyt lääkettä päänsäärkyyn, toivottavasti alkaa vihdoin helpottamaan. Tosi tukkoinen olen edelleenkin.
Harmittaa vaan pojan puolesta, kun ensin hän oli itse kipeä eikä päässyt ulos, sitten minä ja taas jäi päiväulkoilut ja nyt kun isäni tuli tänne pariksi päiväksi (tykkää touhuta ulkona poitsun kanssa) niin sitten tuli kovat pakkaset - ja sisällä olo jatkuu... No, tämän päiväinen uimahallireissu ehkä vähän auttaa, kun saa purkaa energiaa.
Minä olen tässä flunssaa potiessa ehtinyt mielessäni sisustaa koko olohuoneen uusiksi. Erityisesti verhot näyttää ihan kamalilta. Kunhan vaan tästä tervehdyn niin alkaa tapahtua... :)
Toinen juttu mikä saattaa sisustamisinnon ohella liittyä raskaushormoneihin on pohdinta siitä, että pitäisi alkaa säästämään pahan päivän varalle (mistäköhän rahoista??) Ei ollenkaan tyypillinen ajatus minulle, ei ole itseasiassa tullut ennen mieleen. Nyt vain tuntuisi " turvallisemmalta" jos kaikki mikä tulee ei menisi samantien.
Kohta varmaan alan jemmaamaan jotain " pähkinöitä" patjan alle, jos pää vielä tästä pehmenee.
Hyvää viikonloppua kultaisille!
äitimiia rv 21 (ohops, uusi viikko!)
Tervetuloa Miska mukaan, ja paljon onnea plussauksen + ultrassa näkyneen sykkeen johdosta!! Ja Hankalimmalle kanssa onnittelut hyvistä ultrauutisista.
Nyt olen kyllä lopullisesti romuna. Ikä ilmeisesti painaa yhdessä tän siunatun tilan kanssa!! Kääk!! Aamulla imuroin yläkerran ja kuskasin pölypunkit kuolemantuomiolle ulos. Tällaisessa viiden hengen + koiran perheessä niitä punkkipesiä riittää, eli aikamoinen roudaus. Sitten leivottiin isojen poikien kanssa pullaa - ja samalla oon yrittänyt halvemmalla sähköllä pestä viikon pyykit plus lakanapyykit. Vielä pitäis tää alakerta imuroida, kun huomenaamulla tulee vieraita... Illalla tarvitsen varmaan paareja! Oma vika, kun en eilen jaksanut tehdä mitään vaan sen kun huilailin...
Päätin ykskaks lähteä yksityiseen ylimääräiseen ultraan huomenna. Huolestuttaa se istukan sijainti. Sen lisäksi mulla on yhtä sun toista muuta kysyttävää, mm. yököttävästä valkovuodosta. Tosin on tällaista ollut aiemmillakin kerroilla, ja ei siitä oo mitään ylimääräistä bakteeria tms. löytynyt. Inhottavaa keltaista paksua hyytelöä, hyi. :P - - - Mutta täytyy myöntää, että yritän samalla kurkkia näkiskö onko meille tulossa Pertti vai Bertta... :)
Huomenna illalla se sitten on, eli ehkä tiistaina ehdin koneelle ja kertoilen kuulumisia...
Tsemppiä kaikille kuusikymppisille t. Jymy rv 26+2
Viikko kulunut täällä nopsaan ja en ole ehtinyt palstailemaan. Nyt järkytyksekseni luin Sonjaemman kuulumisia ja toivon todella jaksamista ja voimia hänelle. Toivottelen onnea hoitoihin jatkossa!
Tervetulemas minunkin puolestani uusille kultasille!
Me olemme tänään uhmanneet pakkasen herraa ja käyneet lenkkeilemässä,hyvin tarkeni,kun oli varustautunut lähes" Michelin ukoksi" .Kurjaa on se että toppavaatteet soivat päällä vatsan kohdalta ja millään ei raskisi hankkia näin lyhyen ajan vuoksi mitään uusia reilumpia toppavehkeitä...joten kiihkeästi kevättä odotellaan täällä.
t:Tuah rv 17+5
Äitimiialle vaan huomioksi, että tuo sisustus vimma iski mulla ainakin toden teolla siinä vaiheessa kun oli ollut kotiäitinä sen ekan vuoden. Luulen, että kun on " aikaa" katsella nurkkia päivästä toiseen niin sitä kaipaa piritystä ympärilleen.
Tästä syystä kotona ollessani ostelin mielelläni jopa kukkasia perjantaina siivouspäivän kunniaksi pöydälle.
Toivottavasti paranet pian ja jos nuo pakkasetkin hellittäis niin eiköhän se kevät sitten muutaman viikon päästä ala näyttäytyä maidän kaikkien iloksi.
Joku oli ollut oikein ulkoilemassakin. Aktiivisena kuntourheilijana mulle on ollut tosi masentavaa kun en ole viimeisen kuukauden aikana saanut itseäni ulos sitten millään. Kerran pakotin itseni sauvalenkille mutta sieltä tullessani olin vieläkin väsyneempi ja nukahdi sohvalle. Tytär ihmettelee kun äiti ei jaksa leikkiä vaan nuokkuu koko ajan joko sohvalla tai sängyllä.
Täytyy vaan yrittää stempata taas huomenna kun työt kutsuvat.
Miska-64
tuli tästä maanantaista! Sonjaemma, lämpimiä ajatuksia sinulle ja perheellesi! Todella surullisia uutisia! Jos tuntuu, että haluat jutella, liity lenkkipolulle kanssamme kun kultaisesi kynsi on lenkkikunnossa. :) Toivottavasti liityt palstallemme taas kevään mittaan!
Vietin 5 päivää maalla läheisten vastustuksesta huolimatta. Pakkasta oli 30 astetta, koirat potevat kai ummetusta kun palasivat metsästä niin kovin pian kolmella tassulla takaisin sisälle. Putket jäätyivät, äitini auton akku jäätyi, kompostin kansi halkesi avatessa, jääkaappi simahti. En kai koskaan enää pääse viettämään aikaani tähän mukavaan maapaikkaan. :) Hyvää reissu kuitenkin teki.
Hyvää alkuviikkoa teille kaikille, onnea ultran iloisistakin uutisista!
belinda_x, 35+3
Hei kaikille,
Laitan viestini tähän viestiin, kun en jaksanut kelata viestejä niin pitkälle, että olisin varsinaisen esittelyviestin nähnyt. Ihanaa huomata, että meitä " vanhoja" eukkoja on näinkin runsaasti liikkeellä...
Olen siis vm 69 ja odotan toista lastamme, jonka la on 1.8. eli tänään viikkoja on 11+6. Esikoispoika syntyi vuonna 2003 joten 3 vuotta tuleepi ikäeroa. Sijaintikoodina syntyjään Kotkasta ja Helsingin kautta Lahteen eksynyt tai lähemmin nykyään Hollolaan. Lahdessa olen töissä.
Mulla on huomenna niskapoimu-ultra ja tosiaan herkuttelen myöhemmin viikolla uutisillani pomolle. Olen aika kohtalaisen kypsä töihin, joten odottelen lomien alkua innolla ;).
Onnellista odotusta kaikille ja kirjoitellaan!
Minä olisin kyllä tarvinnut yhden päivän lisää viikonloppuun ihan vain olemiseen. Oli niin täynnä puuhaa että ei ehtinyt kunnolla lepäämään. Alennusmyynneissa tuli käytyä muutamassa liikkeessä, miehelle etsittiin murtsikoita ja minä ostin itselleni uudet ulkoiluhousut. Itse asiassa kahdet, yhdet normaalit ja yhdet missä on massulle tilaa. Voi sitten myydä kirpparilla pois myhäemmin. Pakko olla koiraihmisellä näitä varusteita säähän kuin säähän (seli seli...). Siihenpä meni sitten ruokakauppoineen melkein koko päivä. Ja illalla mentiin sitten kyläilemään.
Koira-asiaa täälläkin :). Lauantai-iltana mies vei koiran iltalenkille ja takaisin tullessa tassusta tuli verta. Kynsi oli haljennut joten eilinen iltapäivä sitten meni eläinlääkärissä kun kynnen jämät poistettiin. Reppana oli sitten ihan tokkurassa koko illan, tassu paketissa. No, näitä on ollut ennenkin joten varastossa oli lasten kurahanskoja valmiina suojaamaan tassusidettä.
Ja belindalle, tsot tsot " heristää sormea*. Eipäs yleistetä sanoo nimimerkki yhden kultsun omistaja. Minulla on kiltti koira mutta jostain syystä melkein kaikki (ainakin urokset) rähisevät sille ja se on aika arka. Ja mielestäni näiden rähisijöiden pitää väistää. Koitan kyllä aina väistää useamman koiran kanssa kulkijoita, kun tietää miten hankalaa heidän väistää ja meiltä se sujuu helpommin. Mutta sitten on näitä useamman (yleensä pienen koiran) omistajia jotka päästää koiransa pitkässä hihnassa valtaamaan tien ja sitten ollaan solmussa...Minusta taas periaatteena pitää olla se että hihnassa pidetään just niin montaa koiraa kuin pystyy hallitsemaan (ja hillitsemään). Jestas että pelkään meidän naapurustossa asuvia isoja koiria, se rouva kun ulkoilutta niitä yksin, niin jos ne saa päähänsä tulla kimppuun niin tulee pahaa jälkeä...
No tämä koirajutuista. Täällä mennään rv 12+6 ja keskiviikon np ultraa jo kovasti jännitetään. Olo on ihan mainio, lukuunottamatta noita vihlaisua joita tulee välillä enemmän, sitten on taas pitkään hiljaista.
meillä on näemmä päivälleen sama laskettu aika ja molemmilla np-ultrakin huomenna Lahdessa. Hassu juttu! Ehkä vaelletaan toistemme ohi PHKS:n käytävällä. :)
Hieman jännittää tuo huominen ultra, mutta koetan olla kiinnittämättä siihen liikaa pelkoja ja toisaalta odotuksiakaan. Viime yönä näin ihka ensimmäisen unen, jossa lapsi oli maailmassa. Ihmeellinen tunne herätä aamulla, kun muistin vielä lapsen kasvot ja olemuksen tarkasti.
Tänään menen mammajumppaan toista kertaa (vaikka vielä näin varhaisessa vaiheessa olenkin). Viime viikkoinen kerta oli ihanan virkistävä ja lihaksissa tuntui oikein kunnolla pari päivää jumpan jälkeen.
Odotan kiihkeästi valon lisääntymistä ja kevään tuloa, ja tietysti sitä että np (sekä mahdolliset jatkoselvitykset) osoittaisivat että " toukalla" on asiat hyvin...
aiheuttanut kenellekään adrenaliinipiikkiä? :) Yleistys kultsuista oli vain se, että ne ovat yleensä kilttejä, joskus myös aika vilkkaita. Tarkoituksenani oli sanoa, että jos joku antaa signaalin, että ei ihan välttämättä halua kuonoja hierottavan vastakkain, esimerkiksi juuri väistämällä polun sivuun, olisi tosi kivaa, että silloin ei tulla perään sinne metsään tai päästetä koiraa flexi pitkänä tervehtimään. Oli sitten väistäjä yksi tai useampi koira. Tapaamme mielellämme vastaantulevat koirat, mutta vasta sitten kun tilanne on rauhoitettu enkä joudu varomaan vatsaani koirien leikeissä. :)
Hauska huomata, että uusia 60-lukulaisia putkahtelee ilmoille säännöllisesti. Tulkaahan kertomaan itsestänne enemmän!
belinda_x
ei tullut adrenaliinipiikkiä =) , vaikka sitä adrenaliiniä nyt kyllä maanantaisin kyllä kaivattaisiinkin... Juu, välillä vilkas nuori mies meilläkin on, mutta kaipa niitä ennakkoluuloja on sitten aina rodusta riippuen (siis mikä itsellä on). Mulla taas on pieniin räksyttäjiin...tai siis ennen kaikkea niiden omistajiin. Siellä flexin toisessa päässähän se vika on ;)
Tosiaan tervetuloa marita, oltiinkin samaan aikaa kirjoittamassa.
Tulkaahan maritta ja juulia kertomaan sitten ultrakuulumiset. Tuntuu muuten vaihtelevan nuo ultra-ajat, meillä on np-ultra ke eli rv 13+1, alunperin aika oli varattu peräti 13+6 mutta piti perua.
Hirveästi olisi hommia, mutta kun viikonloppuisin ei tule nettiä käytettyä niin ensin täytyy tietysti kaikki kuulumiset lueskella täältä...
Minä viettelen täällä sitä kiireisen viikonlopun jälkeistä ylimääräistä vapaapäivää,jota Sonjaemma tuossa kaipaili:-) Viikonloppu sujui huiskeessa, kun miehen lapset olivat viikonloppuaan viettämässä meillä ja ohjelmaa oli runsaasti. Saatiin vihdoin kerrottua lapsille tuelvasta vauvasta ja suhtautuivat todella hyvin ja alkoivat kilvan suunnitella mitä asioita tulevalle vauvalle sitten opettavat ja minkä ikäisiä ovat, kun sisarus aloittaa koulun.
Huhuh,huokaisin helpotuksesta olin näet etukäteen pelännyt asian kertomista ja heidän reagointiaan todella paljon!!
Vuorotyö on sen suhteen mukavaa, että näitä arki vapaapäiviä ja saa olla aivan yksin kotosalla, kun mieskin töissä.Yrittelen tässä joulutauon jälkeen viritellä taas avoimenyliopiston opiskeluja käyntiin,mutta jostakin syyttä opiskelun aloitus sujuu tahmeasti ja olen saanut hyvin aikani kulumaan täällä palstailemalla:-)).
Minä en voi ollenkaan osallistua tuohon koirakeskusteluun,kun näet aina olen ollut kissa ihminen:-)ja nyt kaikki lemmikit pannassa miehen allergian ja miehen tyttären astman vuoksi.
Tervetulemas minunkin puolesta uusille kultaisille,mukava saada muitakin alkuviikoilla olevia mukaan jakamaan kokemuksia.
t.Tuah rv 16+6
Täällähän on vikasta keskustelua jo heti maanantai aamulla, kiva!
Maritta: Tervetuloa! Meilläkin on 03 syntynyt esikoinen, juuri muuten 1.8. syntyi :) oliko se nyt Juuliankin la? Kakkonen on tulossa kesäkuun alun tietämillä.
Belinda: Olen käyttänyt hajusteettomia pesuaineita 6 vuotta (siis ihan kaikkea saippuasta ja astianpesuaineista lähtien) kun minulla on niin vaikeat allergiat. Aluksi vaatii tottumista, kun esim " pyykin tuoksu" puuttuu. Minusta hyvä pyykinpesuaine on KW professional niminen, jota saa 8 kg:n pakkauksissa. Mutta valitettavasti ei vähittäiskaupoista. Me ostetaan kun yhden tutun urheiluseura kerää rahaa sitä myymällä. Mutta on niitä muitakin hyviä. (LV on ainoa mielestäni tosi " pahanhajuinen" hajuton :))
Onneksi pystyn käyttämään Kerastasen shampoita, joissa on mieto tuoksu, se mainitsemasi hajusteettomien liimainen tuoksu oli tukassa ihan kauhea!!
Minulla on ihan hirveä flunssa, johon kuuluu tajunvievä päänsärky. Onneksi olen keskivaiheen odottaja, jolloin saa käyttää buranaa (alussa ja lopussa kuulemma ei) .Panadol ei nimittäin auttanut yhtään.
Ja taas tietysti murehduttaa, että onko tällaisilla rajuilla flunssilla - joita meidän 2 v keräilee :) -jotain vaikutusta masuvauvaan.
Hyvää alkanutta viikkoa kultaisille!!
äitimiia rv 20+2
Terveisiä vaan täältä Vanhasta Espoosta, nyt on taas sentään aika nättiä kun tuli muutama millimetri lunta peittämään roskaisen ja loskaisen näköisen maiseman. :) Tosin nyt niitä jääkohtia on vielä vaikeempi huomata... :(
Omasta olosta: mahan olotila vaihtelee, mutta on suht hyvä. Mieliala on ihan OK, eli joulua edeltävästä ahdistuksesta taidan olla selvinnyt kuiville. Mutta selkä vihoittelee, ja nyt täytyy lähteä niksauttamaan niska, kun sekin meni jumiin. :P
Yritän lukea keskiviikkoiseen tenttiin, mutta en jaksais millään keskittyä. Mielessä pyörii yhtä sun toista, eikä vähiten miehen huomiset synttärit (vasta 39, voi sitä nuorukaista! ;) ja esikoisen sunnuntaiset 6-v-juhlat. Me pidetään kyllä varsinaiset lastenkemut yms. vasta kahden viikon päästä, kun oon selvinnyt tästä opintoputkesta ja ehdin toivottavasti vähän valmistellakin.
Koiraärsytyksistä... toivottavasti kukaan ei kauheesti hermostu tästä... mutta mua nyppii ne koiranomistajat, jotka ulkoiluttaa hauvaansa lenkkipoluilla ilman hihnaa _eivätkä laita koiraa kiinni/ota muuten hallintaansa kohdatessaan vastaantulevan koiran_! Sellaiset vapaana juoksevat yksilöt, jotka osaa seurata eli menevät tiiviisti omistajansa jalan vieressä, ovat mielestäni OK, mutta eivät ne, jotka juoksevat kymmenen metriä edellä. Meillä on niin mäkiset ja mutkaiset lenkkimaastot, että vapaat hurtat pääsevät usein yllättämään. Meidän oma koira ei välitä vastaantulijoista muuten mitään, mutta jos kaveri on irti ja tulee kohti (ilman omistajan kontrollia) niin kyllä koiramme pitää sitä uhkana. Ottaa päähän sitten taiteilla oman kiinniolevan ja toisen irtonaisen hurtan kanssa kunnes se jälkimmäisen omistaja ehtii paikalle....
Eikun nyt pitää ryhdistäytyä ja lähteä kirjojen kimppuun. Juulialle ja Maritalle onnea ultratutkimuksiin, ja hyvää alkanutta viikkoa kaikille
t. Jymy, pojat ja masupertsa rv 25+3?
Olipa tosiaan ihanan paljon viestejä :o) Tervetuloa Maritta meidän joukkoomme. Onnea Juulialle, Marittalle ja Sonjaemmalle tuleviin ultriin, tulkaahan sitten kertomaan uutisia!
Täällä ei mitään ihmeellistä. Housujen kanssa on nyt vähän mietiskeltävää kun yhdetkään ei sovi kunnolla. Tavalliset housut jo vähän puristaa, vaikkei mahaa vielä varsinaisesti olekaan näkyvissä ja mammahousut putoaa vielä jalasta, vaikka niitä kuin kiristäis! Tänään kävin alennusmyynneissä ostamassa caprit ja pari hihatonta paitaa kesäksi, olivat -50%, joten ajattelin, että kannattaa hankkia, vaikka kesään onkin vielä ¿hiukan¿ aikaa. Samalla reissulla hiplailin yhtä 74cm toppahaalaria, mutta se jäi vielä kauppaan¿ Kuitenkin oli jo ¿pakko¿ ostaa kaverilta turvakaukalo kun myi sitä niin halvalla :o) Oli sitten eka ostos tulevalle vauvalle. Ai niin, ja käytiinhän me jo kokeilemassa tuplarattaita, mutta enpä vielä osannut niistä päättää, millaiset olis hyvät.
Äitimiia kyseli flunssan vaikutuksesta vauvaan. Mä joskus aikoinaan kyselin virusten vaarallisuudesta masuvauvalle ja lääkäri sanoi, että ihan alkuraskaudessa raju virus voi aiheuttaa keskenmenon, mutta myöhemmillä viikoilla ei vauvalle ole vaaraa flunssasta. Joten, ole huoletta!
Tinka rv 14+2
Tervetuloa Maritta! Mukavaa kun joukkomme kasvaa.
Olipa kiinnostavaa lukea koirajuttujanne! Meilläkin heiluttaa häntiä kaksi, niitä " pelottavan isoja" sakemannineitoja. Belinda, oikein eläydyin ulkoilukokemuksiisi. Meillä tulee myös vauhtia masiinaan jos pupulit poukkaa tielle, riekot ovat toinen paha paikka. Pääsääntöisesti aamulenkit sujuvat ihan leppoisasti, mutta joskus yllättää...
Mitä olette mieltä voisikohan kantoliinan käytön ja koiran ulkoilutuksen yhdistää? Minusta kuulostaisi kätevältä yhdistelmältä, mutta toimiiko käytännössä?
Hankintoja meilläkin mielessä: kävin katsomassa tuttavan luona sänkyä, syöttötuolia ja vaunuja ja taitaapi kaupat syntyä. Vaunut oli tosin sen verran vanhat, hyväkuntoiset , että niistä puuttui useimmat nykyisten vastaavien säätöherkut, niitä etsin vielä kaupasta.
Että sitä on joskus järki tiukassa! Olen pähkäillyt hoitopöydän sijoituspaikkaa ja huokaillut, että toki pitää sekin hankkia erikseen. Eilen koin valaistumisen hetken! Keittiössä oleva pakastin hoitaa homman hyvin, päälle vain sopiva hoitoalusta ja taitaa se minun kylvetysongelmakin ratketa samalla kertaa. Korkeuskin on passeli.
Tänään on närästänyt oikein urakalla, jostain syystä masukki pungertaa ylöspäin ja sinnillä. Huomenna lapsivesipunktio, pitäkää peukkuja! Lisää pehmenemisen merkkejä puoliskossa; lähtee huomenna mukaan, kyllä tästä taitaa sittenkin hyvä tulla...
Terkkuja ja haleja
Aadiliina
32+1
Tsempit kaikille ultralaisille.
Hyvä Belinda kun pidät oman pääsi ja lähdet mökille kun kerran haluat ja vielä on mahdollisuus. Pääseehän sieltä pois kesken kaiken jos siltä tuntuu, että vauva alkais syntymään.
Niin ja tervetuloa Maritta ja muut uudet (Pallomaha ja Toisio2)jotka kävi vaan lisäämässä tietojaan meidän listaukseen, jonka päivitin äsken.
Huomenna ois tarkoitus lähteä miehen kanssa tutustumaan synnäriin, tietääpähän sitten mikä meininki siellä on.
Mutta nyt saunaan nauttimaan lämmöstä.
niisku 34+5
tsempit aadiliinan lapsivesipunktioon. Miksi muuten enää tässä vaiheessa menette? Ja miten ne vielä tekee sen?
Siitä kantoliinailusta Aadiliinalle. Tottakai sen voi yhdistää koirien kanssa lenkkeilyyn, kunhan ei tee sitä liukkailla ja kaadu vauvan kanssa, mutta eiköhän silloin ole jo kevät pitkällä kun pääset liinailemaan. Pitäähän sitä myös osata päästää irti koirista, jos ne näkee sen väiski vemmelsäären tai kaverit, ettei lähde vauvan kanssa rientoihin mukaan.
niisku
...kuvittelin saavani jo 36 viikoa kohta täyteen. Niisku lähestyy viikkoa 35 joten niin kai minäkin. :(
Tänään on ollut ensimmäinen hankala päivä. Koko päivän juoksin palavereissa ja nyt illalla olen saanut siitä kärsiä. Kylkiä pakottaa, vatsanahka on repeämäisillään. Ihan kuin tänään olisi tullut 10 senttiä ympärysmittaa lisää! Sairaalaan olin tutustumassa pienimmän vatsan kanssa, nyt on taatusti vatsan koko sama kuin muilla. Toisaalta, jotain voi olla tapahtumassakin, henki kulkee tänä iltana vapaasti ensimmäistä kertaa moneen viikkoon. Olisiko tipahtamassa jo alaspäin? Missä vaiheessa se tapahtuu (ja minä kävellä ankkakävelyä...)?
Tällä hetkellä lapsivesipunktio tuntuisi kai siltä kuin ilmapalloa pistettäisiin. :) Haluavatko tarkistaa lapsiveden laadun? Tsemppiä, ilmoitelkaa mitä sanottiin kaikille ultrassa kävijöille!
belinda, vasta 34+3
Pitkään aikaan en ole ehtinyt mukaan, ja luin pitkää pinoa, kunnes kohdalle osui Sonjaemman suruviesti. En osaa muuta kirjoitella, kuin että otan syvästi osaa ja koittakaa jotenkin vaan pärjätä tämän surullisen kokemuksen kanssa. *halaus*
En minäkään nyt oikein halua jatkaa mitään omia kuulumisiani, niihin sitten joskus toiste.
terveisin Jymy 26+1