~Huuhtikuun myöhäiset~

Heips Marru ja muutkin ns. huhtikuiset...



Täälläkin odotellaan kovasti ja ajoittain jo ihan ahdistuneena vauvan syntymää. Ekaa kun odotellaan niin tulee ehkä herkemmin vielä kaiken maailman oireita kuulosteltua.



Viime yönä olin pari tuntia hereillä menkkamaisen alavatsakipuilun vuoksi. Uskoisin, että oli supisteluja? Samaan aikaan tuli myös vähän kuvottava olo ja ajattelin, että maha on ihan sekaisin. Vessassa istuessa ei kuitenkaan mitään tullut... Sain sitten nukuttua muutaman tunnin ja olo vähän helpottui.



Nyt on taas välillä noita alavatsatuntemuksia. Mistä hitsistä sitä tietää, kuinka kauan näitä kuulostella?



Mulla on yliaikaiskontrolli ensi viikon ti. Toivottavasti eivät silloin laita kotiin vaan käynnistävät samantien.



Hyvää oloa kaikille!



t. iida-linnea 41+0 plaaaaaaaaah.........

Meille siis syntyi tyttö vauva 30.4 klo 18.48

painoa oli 3435g ja pituutta 47cm kotiuduttiin eilen illalla kunvauva tuli 2vuorokautta. Synnytys oli helppo ja nopea. En edes kerenny saamaan puudutusta tai mitään muutakaan.. Tikkejä ei tullut yhtään. Sairaalassa kerettiin olla vajaa puolitoista tuntia kun neiti synty.



Kirjottelen tarkemman kertomuksen synnytys puolelle kunhan jaksan ja kerkeän...



Nyt lepäilemään..



ai niin tyttö siis syntyi rv 41+1

Mites sun neuvolakäynti - oliko kaikki ok? Onko ollut päivän aikana sellainen olo, että vauva haluaisi maailmaan?



Täällä niiiiin tasainen päivä kuin vain voi olla. Eli taisi olla viime öiset tuntemukset vaan väliaikaisia. Plaah.



No, nyt Suomen peliä kattomaan telkusta.



t. iida-linnea

Neuvolassa kävin ja kaikki oli ok. Vauva edelleen kiinnittymättä ja eikä ole laskeutunut. sf-mitta 38 ja sen takia olen äitipolille käynyt. rv32 sanottiin että käynnistetään viimeistään rv40, mutta ku minulla oli rv 37+4 kontrollikäynti äitipolilla niin sepäs lääkäri tuumasi vaan että lantio on niin hyvän mallinen että sopii tosi isokin vauva tuleen. Vähän otti päähä. eli tuolloin oli jo painoarvio 3.5kg. Esikoinen oli syntyessään rv42+2 3.9kg, joten tämä vauva on tosi paljon enempi. ja silloinkin sain muistoksiksi tikkejä =(

Limaisia klönttejä on tullut ja vatsa on jatkuvasti kovana. mutta ei niinkään tuntemuksia että syntyis. Ensi viikolla ti nla ja varataan perjantaille yliaikaiskontrolliin aika. vähän ottaa päähän ku taas annetaan mennä niin pitkälle. ja ku viimeksi eivät alkaneet viikonloppua vasten käynnistään. Esikoisellä ei ollut oikeastaan yhtään vettä ja oli syntyessään melko kuiva. Ärsyttää moinen, mutta minkäs teet.

Kilo oli paino pudonnut että jotain lohduttavaa, mutta turvotus on aivan jotain kauheaa.

Häpy/lantioluu on taas kipeytynyt ku vauva on suoraan sen päällä...



Jos tämäkään ei tule ilman käynnistystä niin voipi olla että kolmatta ei ihan heti tule.

Minulla on joinnain yönnä ollut supistuksia niin tasaseen tahtiin että olen jo ollut viittä vaille että lähen synnärille,mutta sitten ne loppuu =(

Mutta keiton teko kesken..



Zemppiä... jospa me joskus poksuittais....

Olen lueskellut enemmän ja vähemmän ahkerasti huhtikuisia, mutta alun jälkeen ei ole vain tullut kirjoiteltua. Olen ollut koko raskauden ajan tosi väsynyt ja kun kuudelta pääsee töistä, niin ei ole vain jaksanut... Jokatapauksessa, täälläkin tulevalla esikoisella on viikkoja kasassa 41+1. Neuvolantätikin eilen vain purskahti nauruun, kun näki meidät- on jo viikkoja sanonut, ettei enää ensi kerralla tulla. Vauva on ollut todella pitkään jo laskeutunut. Kovasti valmiina tulemaan maailmaan, mutta kuitenkin taitaa olla niin hyvä olla masussa, ettei halua " härkäpää" tulla vielä. :) Olen voinut tämän lopun sitä väsyä lukuunottamatta tosi hyvin. Verenpainekin oli vain laskenut entisestään. Painoa ja turvotusta on kyllä muille jakaa. Lähtöpaino oli 52kg ja nyt painoa on 70,5kg. Mun isä kuoli heti sen jälkeen kun mun äitiysloma alkoi, mutta eipä sekään antanut potkua syntymään. Jännää kyllä on, miten se elämän kiertokulku toimii.

Maanantaina olisi äitipolille aika. Saas nähdä onko meillä tämän odotettu pieni sylissä jo siinä vaiheessa, toivottavasti!

Tsemppiä meille vielä odottaville ja onnea vauvan saaneille! :)

Marru ja Amppu!



Mitkäs on teidän fiilikset näin viikonlopun kynnyksellä?



Itsellä jälleen päivä, että ei mitään viitteitä mahdollisesta synnytyksestä. Henkisesti olenkin siis alkanut valmistautumaan käynnistämiseen ensi viikolla. Tiistaina meinaan polilla olla tiukkana että kotia en lähde ennen kuin vauvan kanssa....



Toivottavasti teillä on vointi hyvä!



t. iida-linnea ja sinnikäs masuasukki 41+1

Vieläkin olen koneen ääressä hereillä. Oli aivan pakko lukea synnytyspuolen synnytyksessä kuulleita kommentteja. Hauskoja olivat!

Tänään on ollut sellainen olo oikein tosissaan, että saisi se pieni sieltä jo tulla. Jalkoja pakottaa, olo on niin kankea ja muutenkin. Supisteluita on silloin tällöin, välillä ollut kipeitäkin. Ei kertaakaan kuitenkaan edes säännöllisen lähellä. Pahalla tuulella olen tällä viikolla ollut useampaan otteeseen ihan syyttä, vaikkei muuten mitään mielialanvaihtelua ole ollutkaan.

Vauva taas möyrii tuolla vatsassa oikein kunnolla. :)

Olen niin toivonut, ettei synnytystä tarvitsisi käynnistää, mutta saas nähdä mitä tekevät ensi viikolla. No, se lohduttaa, että eiköhän viikon päästä ole jo pieni nyytti kainalossa! :)

Nyt täytyy kyllä mennä nukkumaan- pääkin alkaa olla valvomisesta kipeä...

Jaksamista! :)

Oma vauvani´on jo 6vko' a mutta silti uskollisesti käyn odotus puolella kurkkimassa tilannetta.Seurasin loppu raskaudessani teidän pinoa kun oma La' ni oli vasta maaliskuun lopussa ja meidän pino pieneni niin kovasti loppua kohden,yllätys yllätys:)



Haluan toivottaa kaikille viimeisille huhtikuisille paljon onnea ja paljon voimia viimeistä koitosta varten!! Muistakaa se palkinto käärö minkä te kohta saatte syliinne on mittaamattoman arvokas!!!



Odottaminen on raskasta ja turhauttavaa mutta niin palkitsevaa myös!



Tsemppiä kaikille ja paljon supistus säteitä matkaan:)



Hanan ja maalisvauva 6vko' a

Kannatti viimeksi kirjoitella siirtyvänsä toukokuisten puolelle. Siis kirjoittelin viimeksi 2 viikkoa sitten sunnuntaina ja silloin illalla tuli ensin kolme supparia, joista mietin että koska mahtaa laantua, mutta sit sanoin yht äkkiä miehelle että: oho nyt taitaa mennä vedet ja siinä se sitten oli. Poika syntyi vasta maanantai iltapäivällä. Kirjoittelen synnytyskertomuksen ja siirryn vauva kesksustelusivuille.



Tinsula ja poika 1 vko + 5 päivää

2.5 kello 14.11 pitkä odotus palkittiin ja sain syliini ihanan pienen pojan.



Viikkoja oli tulloin kasassa 41+1. Suloisen pikkumiehen mitat olivat 4030g, 50cm ja pipo 37cm. Synnytystä enteiliviä supistuksia oli ollut paljon ja pitkään ja sitten kun synnytys vihdoin lähti kunnolla käyntiin synnytys olikin todella nopea ja raju. Avautumisvaihe kesti 2h 35 min, ponnistusvaihe 6 min ja jälkeisvaihe 7min. Mitään kivunlievitystä en ehtinyt saamaan. Mutta kaikki kivut tietenkin unohtuivat heti kun sain nyytin rinnalle.



Sairaalassa viivyimme kaksi vuorokautta ja perjantaina kotiuduimme. Ja nyt tuntuu, että ei ole olemassa tämän suurempaa onnea!



Onnea kaikille muille nyyttinsä saaneille ja vielä odottaville toivon voimia! Enää ei voi olla montaa päivää jäljelle!



Vilijonka ja pikkumies 4vrk.

Täytyy käydä oikein kertomassa, kun luultiin jo viime yönä taas, että saadaan lähteä laitokselle. Koko yön aamukuuteen asti supisteli alle 10 minuutin välein. Kipu tuntui samalta kuin mun kuukautiskivut, mitkä ovat olleet aika kovia. Puoli kuuden maissa soitin synnytyssaliin, missä sanottiin, että voin tulla tai jäädä kotiin siihen asti etten pysty enää olla. Sain sitten vihdoin nukuttua puhelun jälkeen, ja herättyä ei mitään... Oltiin kävelyllä päivällä ja olisi voinut tehdä vaikka miten pitkän lenkin, ei painanut vauva alhaalla eikä kävely ollut pingviinikävelyä... Kummallista... Onneksi vauva liikkuu säännöllisesti!

Huomenna on aika äitipolille, että saas nähdä. Toivoisin vain, että ei tarvitsisi käynnistää.

Kärsivällisyyttä ensi viikkoon! :)

Amppu pääsemässä " jo" tänään kontrollikäynnille. Meidän kärvisteltävä huomiseen. Eli ei mitään merkkejä, jotta vauvaa kiinnostaisi syntyä. Nyt aamusta on tullut jonkin verran siteeseen vuotoa, mutta luulisin kyllä ihan valkovuodoksi vain. Vähän mietin, jotta kävisinkö neuvolassa mittauttamassa verenpaineen kun päässä on vähän outo olo. Terkkari nimittäin sanoi, että saan mennä puhelintunnin aikana käymään jos olossa tulee muutoksia.



Tsemppiä meille kaikille! Kyllä varmasti äitienpäivänä on jo nyytit sylissä....



t. iida-linnea 41+4

Äitipolilla käyty. Jännitti ihan hirveästi. Ensin pissanäyte, verenpaine ja paino. Olivat ok, verenpaine oli korkeampi mitä neuvolassa, mutta tosiaan jännitti. Sitten 10 minuuttia mitattiin sydänääniä. Ne olivat taas 130-150. Lopussa äänet katosivat ihan hetkiseksi, mutta se kuulemma johtui vauvan liikkumisesta. Sitten odoteltiin lääkärille pääsyä noin tunti. Mulle ei ole koskaan mieslääkäri tehnyt sisätutkimusta, joten sekin jännitti ihan vähäsen lisää, vaikkei siinä nyt niin kummallista olekaan. Mutta se lääkäri ei todellakaan ollut mikään ihanin. Kun pääsin pöydälle, se ronkki heti kätensä sisälle enkä ehtinyt yhtään rentouttaa itseäni. En meinannut saada edes haaroja oikein leveälle, kun jalat oli niin jännityksissä, ja kun otti kipeää, niin vielä vähemmän edes rentoutumisen ajattelu onnistui... Lääkäri irroitteli kalvoja ja se sattui aika kovasti. Ei siinä, kun olisi tiennyt mitä se seuraavaksi tekee ja kun olisi annettu hetken aikaa että olisin saanut rauhoittua... Verta tuli, mutta kuulemma ihan normaalia kalvojen irroittelun jälkeen. Paikat oli jo 2 sormen verran auki. Mulla meni ohi, mutta mies oli kuulevinaan jostain et olis 1 1/2 senttiä kiinni. Eli jos näin on, niin tilanne on sama kuin siskolla ensimmäisen kanssa, eli kohdunsuu olis jo auki jonkin verran, mutta kohdunkaulaa vielä jäljellä. Sisko tuumas, että kipuja on vain vähän enemmän. Harmitti oikein, kun en sitäkään tajunnut kysyä, mutta tilanne oli niin outo ja jännittävä. Ultrassa oli kaikki hyvin! :) Painoarvio 3600g.

Käynnistysaika on keskiviikkona, mutta sellainen olo hoitajan ja lääkärin puheista jäi, että hyvinkin mahdollista, että tulee aiemmin. Tulisi nyt vain tänään! :) Kävelylenkillä käytiin äsken ja nyt meinaan mennä päiväunille. Taitaa toissayö väsyttää- sydänäänien kuuntelussa olisin voinut nukahtaa.

Ei mikään sinänsä mukava olo jäänyt käynnistä, johtuen lääkäristä ja siitä, ettei tiennyt koko aikana mistään mitään.



Iida-Linnea, oletko muuten säkin Pohjanmaalta? Jotta-sanasta ajattelin vain :)

Voi ei, kuulostipas tosi ikävältä tuo lääkäri! Minäkin jännitän huomisaamua aikalailla paljon. Toivoisin, että eivät laittaisi enää kotiin vaan käynnistäisivät huomenna. Olo kun on niin kankea ja henkisesti oon ihan loppu... Siitä oon tosi iloinen kun mies pystyy tulemaan mukaan vaikka heillä onkin töissä erittäin kiireistä ja päivät pitkiä.



Kävin tänään ylimääräisen käynnin neuvolassa, koska en saanut vauvaa liikkumaan makean syönnistä huolimatta. Sydänäänet oli 120-130 eli vauveli nukkui. Sain ohjeeksi syödä vielä jotain sokeripitoista ja jos ei liikkeitä ala tuntumaan niin sitten polille. No, muutamia muksauksia sain suklaalla aikaiseksi.



Hih, hassua kun tuohon jotta-sanaan kiinnitit huomiota. =) En ole kuitenkaan pohjanmaalta, isän puolen suku tosin sieltä. Ison osan elämästäni asunut Keski-Suomessa missä erilaiset murteet sekoittuneet sopivasti toisiinsa. Etelä-Suomessa asustellaan nykyään.



Suppareita sulle ja toivottavasti pääsette nyyttiä noutamaan pian!!!



t. iida-linnea 41+4

Perjantaina 4.5 alkoi aamulla klo.4.30 ihan kunnolla tuntuvia supistuksia 10min välein. sitten 9.30 menin synnärille. Saliin ottivat 15 jälkeen. Poika syntyi 17.58. kirjoittelen sitten tuonne synnytyskertomuksia puolelle kuhan tässä ehtii. tänään päästiin pojan kanssa kotia.

paino:4840g

pituus:56cm

pipo:38

rv41



Olin ihan varma koko päivän että pääsen/joudun vielä takaisin kotia, mutta toisin kävi. Ei kätilötkään meinannut uskoa että niin " äkkiä" synnytän ku supistusten väli ei tihentynyt 5min lyhyenpään.



Voimia kaikille jotka vielä ovat kasassa, toivottavasti tekin pääsette kohta nauttimaan vauvan tuoksuista =)



T:Marru,Milka ja poju

Ihana kuulla vauvauutisia! Lämpimästi onnea siis sinulle ja miehellesi, Marru!



Minä olen ihan pikkuisen toiveikkaampi kun äsken vessassa käydessä tuli rusehtavaa limaa paperiin pyyhkiessä... Oiskohan limatulppaa?! Jospa tämä vauva sittenkin lähtisi syntymään...



t. iida-linnea

Eipäs sitten tänään vielä nähty aiheelliseksi käynnistellä synnytystä. Perjantaina uusi aika, jollei ennen sitä tapahdu mitään. Lääkärin mukaan hyvinkin voisi synnytys kuulemma käynnistyä omia aikojaan. Pikkuisen vaikea itse tuohon uskoa....

Käyrillä jouduin olemaan pariinkin kertaan kun vauvan syke heittelehti. Onneksi tasaantui niin ei koko päivää tarvinnut polilla olla.



Nyt päiväunille.



t. iida-linnea 41+5

Enpä ole aiemmin kirjoittanutkaan huhtikuisiin, joskus olen pinoja käynyt lukemassa. Ehkä nyt siten viime metreillä on hyvä aika ;-)



Iida-Linnealle tsemppiä odotukseen.. Eipä näytä täällä huhtikuisten listalla pahemmin ruuhkaa olevan...



Mulla on tänään rv 41+4 ja vasta huomenna eka yliaikaiskontrolli. Nyt alkaa niin kypsyttämään tämä odotus että, HUH! Toisaalta mulla on esikoisen osalta kokemusta näistä pitkistä viikoista, hän syntyi rv 42+1, käynnistyksen jälkeen sektiolla. Toivoisin että huomenna käynnistettäisiin synnytys tai sitten päädyttäisiin samantien sektioon. Mä olin alunperin ihan alatiesynnytyksen kannalla, mutta nyt kun tämä aika taas venyy ja paukkuu niin alkaa tuntua siltä, että ihan sama miten, kunhan se lapsi vaan saadaan jotenkin ULOS! Saa nähdä kuinka käy, todennäköisesti huomenna meikäläinen kävellä tallustaa 5km kotiin sairaalasta, enkä saa sillä aikaan kuin ehkä yhden vähän napakamman supparin :-( Tänään on nimittäin imuroitu, pesty lattiat, pesty pari ikkunaa, hoidettu sisäkukat yhdessä tytön 2v2kk kanssa. Eikä tämä saanut aikaan YHTÄÄN supistusta... No, voihan se olla että illalla. Mulla on nyt kuintekin aina iltaisin supistellut , joskus jopa kipeästikin. Toivossa on hyvä elää.

Ja kaiken kaikkiaan; tällä viikolla ne viimeiset huhtikuisetkin lopulta syntyvät. Tai ainakin ensi viikon alussa ;-)



Tindra rv 41+4 sekä typy 2v2kk

Aivan ihana peikkotukkatyttö syntyi meille keskiviikkona 9.5.2007 klo 19.52 raskausviikolla 42. Strategiset mitat 3635g, 52cm ja pipo 34cm.

Käyn kirjoittelemassa myöhemmin synnytyskertomusta.