Esikoinen reilu 1v, kun toinen syntyy. Muutamia kysymyksiä..

Moi,



Meillä kaksi lasta - ikäeroa tosin huomattavasti enemmän kuin mitä teillä (reilu 2), mutta meidän nuorempi on juuri nyt n. samanikäinen kuin teidän vanhempi tulee olemaan...



Muutto+vauva+oma huone



Kuulostaa aikas rajulta ihan samaan syssyyn. Helposti voi vanhemmalle tulla tunne, että vauva vei hänen paikkansa vanhempien huoneessa ja hän joutui pois. Jos haluat esikoisen omaan huoneeseen - itse siirtäisin - jos mahdollista -- vaikka heti ja sitten ne kaksi muutosta samalla (jos siis muutto on samoihin aikoihin vauvan syntymän kanssa). Vauvanhan voi siirtää vaikka olohuoneeseen nukkumaan pariksi kuukaudeksi jo nykyisessä asunnossa -- tai sitten reilusti pitää molemmat vanhempien huoneessa vielä muuton jälkeekin. Miten itsestä tuntuu paremmalta.



Nukkeasiaan en osaa kommentoida. Tai -- kyllähän se esikoiselle nuken hoitaminen tuo puuhaa samalla kun äiti puuhailee vauvan kanssa -- ja voi tehdä samoja asioita, syöttää, nukuttaa tms., mutta aikas harva 1 v 2 kk vielä ihan noin nuken kanssa " osaa" leikkiä. Esikoisen voi ottaa vauvan hoitoon mukaan -- ojentamaan sideharsoa, vaippaa tms. Vaikka ei vauvaa voi nostaa, monta muuta asiaa voi tehdä.



Rattaista. Kyllä itse noin pienellä ikäerolla ehdottomasti rattaat ostaisin. Kyllä on raskasta vähän yli vuoden ikäisen jaksaa seisoa seisomalaudalla yhtään pidempää matkaa -- saa itsekin huilata välillä rattaissa kun pääsee istumaan. Kantoliina on hyvä, mutta kaikki vauvat eivät siinä viihdy ja toisaalta kaikille äideille sen käyttö ei ole niin luontevaa. Ja itse ainakin kaipaisin paikkaa mihin välillä laskea sitä vauvaa nukkumaan tms.



Sitten vauvan kotiintulosta ja vieraista. Meillä esikoinen sai lahjan vauvan syntyessä - isoveljeksi tulosta. Ei esikoisen tarvitse jäädä vierailta varjoon. Voit hyvin muistuttaa esim. isovanhempia, että tullessaan kylään huomioisivat erityisesti sitä isompaa sisarusta. Vauvan ehtii katsastaa senkin jälkeen, kun on jo heti sisään tultua huomioitu isompaa sisarusta. Ja ehtii vauvaa sylissäkin pitää - ja taas leikkiä esikoisen kanssa. Kannattaa tässä huomata, että ei se pieni vauva ole mustasukkainen vieraista vaikka nämä ensin leikkisivätkin esikoisen kanssa. Päinvastoin - paremman rauhan vauvan kanssa saa hetken päästä kun ensin huolehditaan siitä isommasta.



Tässä muutama ajatus. Toivottavasti oli sinulle edes vähän apua.

Ehkä omaan huoneeseen siirtämistä voisi miettiä. Toisaalta, jos sen saisi tehtyä jo nyt, jonkin aikaa ennen vauvan tuloa, ei muutos olisi niin suuri. On melko hankalaa, jos vauva heräilee paljon ja esikoinen on herkkäuninen.

Mustasukkaisuutta ei mun mielestä meillä ollut. Esikoinen oli sen verran pieni, ettei tainnut oikein ymmärtää, että pitäisi olla mustasukkainen. Toisaalta , kun pienempi hieman kasvoi, oli kohtelu isosiskon taholta hieman kovakouraista. Ymmärrys siitä, ettei pienempi ole nukke, oli välillä koituksella. Meillä lähti nuorempi hyvin aikaisin liikkeelle ja nousi seisomaan, jolloin sisko tönäisi samantien alas, ja konttauskypärä oli tarpeen ;)

Kaksostenrattaat olivat ainakin meillä ihan elinehto. Kyllä se liikkeelle pääsyä helpotti. Ja vanhempikin on vielä senverran pieni, ettei jaksa aina seistä, ja voi päikkäritkin ottaa välillä rattaissa. Ja siinä osasi kyllä sanoa, että kun toinenkin istuu, niin hänkin haluaa...

Vierailuissa ei mun mielestä ollut ongelmaa. Kaikki toivat jotain esikoisellekin tai huomioivat hänet muuten. Vauvahan vain nukkuu siinä alussa, ja tomera 1,2-vuotias kyllä otti huomionsa.

Se kyllä täytyy sanoa, että alku oli tosi rankkaa. Meillä ehkä lisäsi vielä se, että mulla oli selkä aika kipeä, mies oli paljon reissutöissä ja oltiin muutettu juuri kaupunkiin, jossa ei tunnettu ketään aluksi, eikä ollut ketään sukulaisia (esim isovanhempia) apuna. Muistan, että päivät olivat yhtä syöttämistä, vapanvaihtoa ja perässä juoksemista. Mietin, että jos saisi kerran juoda kahvin kuumana tai käydä vessassa ovi kiinni ;). Poika heräsi aikaisin ja nukkuivat päikkärit eri aikaan, jolloin omaa hetkeä ei juuri jäänyt. Silloin ajattelin, ettei meille tule enää ikinä lapsia, jos tästä selviän. Mutta nyt ovat 4v10kk ja 3v8kk, ja ihana parivaljakko! Ovat kuin paita ja peppu aina yhdessä ja toistensa parhaat kaverit. Leikkivät illat kahdestaan, ei tarvitse paljon viihdytysjoukkoina olla. Reissuissakin on kiva, kun on aina kaveri mukana. Näin jälkikäteen ajateltuna tosi loistava ikäero, niin hauskaa heillä tuntuu yhdessä olevan. Nyt meille on sitten se kolmas tulossa, ja ajattelin, että nyt ehdin vauva-ajastakin nauttia oikein kunnola, kun viimeksi meni siinä härdellissä;) Kaikkea hyvää teille, ja jos haluat jotain kysellä, niin vastailen mielelläni. Antoisaaa, joskin rankkaakin aikaa on teillä edessä, mutta lopussa kiitos seisoo. Nyt en vaihtaisi tuota ikäeroa pois mistään hinnasta, vaikka uudestaan en taitaisi jaksaa ;)

Meillä pojilla ikäero 1 v 5kk..Vanhempi ei ollut kovinkaan mustasukkainen pienestä kun syntyi.Molemmat söivät siinä vaiheessa tuttia, joten se ei ollut ongelma.Meillä oli kaksostenrattaat koska tykkäsin kävellä ja he tykkäsivät välillä nukkkua samaan aikaankin. Ainakin sai vanhemmánkin aina kävelyille ongelmitta mukaan.Minä totesin aina vieraille kun tulivat että vanhempi ensin..ketään loukkaamatta.



Meillä iskä oli 5 viikkoa kotona, ¨huh onneksi..Auttoi paljon siis silloin.Oli isyysloma ja kesis putkeen.



Huoneet meillä oli järjestetty jo etukäteen. Esikoinen omassa, vauva meitin kanssa, mutta muistan ekan yön kun vauva karjui niin heräsi siihen esikoinenkin.



Tsemppiä teille, alku ehkä meneee silmiä hieroen, mutta nyt meijän pojat 2,5 ja 3,5 v ja kavereita ovat!! Pikkukolmosta odotellessa!!

Olihan se vauhdikasta menoa ekat viikot, mutta kyllä sitä vaan jaksaa ja hyvin se menee.... Me vaihdettiin silloin poika omaan huoneeseen hyvissä ajoin ennen tytön syntymää ja tutti ja tuttipullokin jäi pois hyvissä ajoin.

Mutta jälkeenpäin kun muutettiin uuteen kotiin, poika joka yö tuli meidän keskeen nukkumaan, joten siirsin pojan takaisin meidän huoneeseen nukkumaan. Eli kaikki nukutaan samassa huoneessa.



Tuplavaunut on meillä kans käytössä ja tarvetta on ollut, välillä vähän vähemmän. Poika terhakka kävelemään ja viihdytään paljon omallakin pihalla leikkimässä.



Kyllä meilläkin sukulaiset ja tuttavat muistivat huomioida esikoisen ensin kun tulivat käymään ja sen jälkeen vauvaa. Ja kyllä esikoinen huolen pitää että huomiota saa.



Tuosta nukke asiasta sen verran, luulen kunhan ikää tulee lisää isosiskolle niin hoivavietti tulee siskolle ja haluaa " imettää" ja nukuttaa ja hoivata nukkkea samalla tavalla kuin äiti vauvaa. Mielellään haluaa äitin apuna olla:)



Meillä esikoinen on poika joten ei ole ollut niin innokas hoivailemaan, enemmänkin keksii kaikkea muuta touhuttavaa:)

Mustasukkaisuutta meillä oli ja esikoista kiinnosti kovasti kaikki vauvan tavarat.

Ja silloin kun vauvaa aina syötin, niin silloin esikoinen käytti tilanteen hyväksi ja lähti tutkimaan kirjahyllyn kaappeja ja keittiön kaappeja jne.



Mutta nyt ovat toisilleen niin tärkeitä ja velipoika on niin ylpeä siskostaan. Ja pitää huolen että sisko herää myös aamulla ja jos sisko itkee, niin muistuttaa että " tutti" .



Ihanaa aikaa, vaikka rankkaa alku on, mutta pitää muistaa nauttia niistä hetkistä, aika menee niin huimaa vauhtia:)