Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

***Kotilot viikonloppuun***

20.04.2007 |


En tiedä onka joku taas ehtinyt aloittaa samalla uuden pino, mut ajattelin nyt kuitenkin kun tuo viikkopino alkaa mennä pitkäksi...



liuris: Toivotaan, että uskovat. Minulla vaan on kokemusta, että jotkut lääkärit ja terkkarit ei meistä äideistä niin paljon " välitä" . Minä ainakin sain viimeksi kuulla, että eihän tässä äitiä ajatella vaan lasta (eikös me kuitenkin olla samassa paketissa). Mulla oli menny jo 10 päivää yli ja eka poika oli syntynyt vain päivän " yliaikaisena" mitoilla 4430g ja 56cm, synnytyksen kesto 25,5h, josta ponnistus 1,5h. Lähetti sitten kotiin vain, mut onneksi tuli lähtö takaisin jo samana iltana (sama lääkäri paikalla hieman nolona). Toinen tulikin sitten vauhdilla ja hieman pienempänä 4270g. Kai ne sitten siinä oikeassa olivat, että sieltähän mahtuu. Mua vaan hirvitti kun oma pituus on " vain" 160cm ja muutenkaan en ole koolla pilattu...



Lumituuli: Mulla on kans ihan sama ongelma ton mahan kanssa. Auttakaa!!! Jotain litkuja ja rakeita on kokeiltu, mutta auttavat pari päivää ja sitten taas, ei mitään.



Täytyypi mennä vanhemman pojan kanssa rakentamaan palapeliä, kun alkaa jo hermostua, kun äiti vaan näppäilee konetta...



Helpa ja pojat 1,5 ja 7v & Sissi 26+1

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
20.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt on taas rehkitty..

vessa siivottu, olohuone järjestelty uusiks ja siivottu samoin eteinen.

Peräkärry täyttyy kohta täyteen ja sen saa raijata kaattikselle. Vielä olis kaappeja (pari hassua) ja sit noita vaatteita mitä vois mennä läpi ja veidä siitä " huonommat" spr:lle ja loput laittaa huuto.nettiin. Mies illassa.. vielä pitäsi pyttis sille kokata.. sit pääsee saunoon.. Voi kun olis lasillinen siipukkaa nyt kylmänä saunaan niin ah rentoutta.. varmaan uni tulis namisti!



P** ilma joten hyvin voinu mennä noita kaappeja ja muita läpi näillä keleillä.. sit taas kun on hienot ilmat niin ei viitti paljoa sisällä kupata!



Tilasin hobbyhallista sen hoitopöydän, mutta sieltä ei oo vieläkään kuulunu mitään.. olis vaan kiva saada tota makuuhuonetta kuntoon kaikilta osin vielä kun pääsee liikkuun ja touhuaa.. vaikkakin selkä kyllä sit V*tyilee kun makuuasentoon pääsee..



Toissapäivänä kun kävin kaverin kanssa kävelyllä (pitkästä aikaa siis lenkillä) niin nyt mulla on sit toi leikattu polvi niin jumalattoman kipee tosta polven yläpuolelta..

Viime yö meni ihan harakoille, joten toivotaan että tänä yönä sais nukuttua edes tillin paremmin..





viikonloppuja mahakkaat siskot... =D



*iltapalaks vedän kyllä suklaajätskiä palkaks*

Vierailija
2/3 |
20.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä pinouduinkin jo jonkun aikaa sitten tuonne Kotiloiden päivitykseen. Nyt vasta tänne raapustelen. Oon koittanut lueskella kovasti noita entisiä pinoja, jotta jotain infoa teistä saisin!! Ihania synnytystarnoita ja kertomuksia miten pikkukolmosen kanssa sitten ihan kotosalla alkutaipaleella menee!

Meillä kans siis kolmas lapsi tulossa vihdoin! Ollaan vuoden päivät yritetty, vaan ei ole tärpännyt. Edellisessä kierossa sain heti alussa keskenmenon, mutta ei siitä lannistuttu. Nyt sitten tärppäsi heti perään ja sydämestäni toivon pienoisen pysyvän kyydissä mukana. Naimisissa ollaan oltu jo nelisen vuotta miehen kanssa, ja yhdessä ennen sitä ties kuin pitkään =)! Meillä on kaksi poikaa ennestään Niklas 5-vuotta ja Kristian 2-vuotta. Pojille ei olla tulokkaasta mitään vielä sanottu, en tiedä oikeen milloin sitä uskaltaisi. isompikin on sellainen hölösuu että varmaan kuuluttelisi kaikille vauvasta masussa. Vielä siis ollaan hissukseen.

Kaikille paljon onnea ja tsemppiä tuleviin koitoksiin, osalla se onkin pian jo edessä!!



Shani@ Niklas,Kristian ja Neilikka rv 5+2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
21.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täälläpäin ei mitään ihmeempiä kuulumisia, mutta ajattelin tulla vaan moikkaamaan!!!



Vauva nukkuu pihalla vaunuissa, kakkonen omassa sängyssään ja esikoinen tekee palapelejä rauhassa sohvalla. Mies lähti autokauppaan... Joten mulla on melko rauhallinen hetki tällä hetkellä.



Jospa vaikka yrittäis sitä synnytyskertomusta väsäillä!



Elikkäs mä olen ollut aina edellisillä kerroilla todella nopea synnyttäjä, ei olla kauaa salissa oltu kun vauva on jo syntynyt ja nyt sitten tähän kolmannen syntymään:



Ti-ke välisenä yönä jo keskiviikon 4.4. puolella herään yhden aikoihin ensimmäiseen kipuun, siitä alan sitten kellottamaan suppareita. Niitä tulee tasaisin väliajoin, 4 minuuttia oli sellainen aika tasainen väli välillä vähän pidempi. No siinä sitten makailen sängyllä ja kellottelen ja välillä käyn vessassa ja ravaan kämppää ympäri hermostuneesti ja ajattelen et josko nyt olisi lähtö lähellä.



No sitten jossain vaiheessa mieskin herää kun mä pompin edestakasin ja kysyy et mikä nyt on, täytyykö soittaa lastenvahti, no mies soittaa mun äidin paikalle, kello on jotain 5 ja me lähdetään sairaalaan niin et ollaan siellä joskus klo 5.30. Munt laitetaan ensimmäisenä käyrään ja katsotaan tilannetta: 5 cm auki ja sitten hetken päästä päästään saliin.



Yövuoro vaihtuu aamuvuoroon ja tulee uusi kätilö ja opiskelija paikalle. Ne laittaa munt taas käyrälle ja makaan siinä sängyllä käyrässä varmaan 1,5 tuntia, ne varmaan unohti munt siihen... No siinä sitten makoillessa kaikki supistukset loppuu ja kätilö ja lääkäri tulevat paikalle ihmettelemään tilannetta ja kyselemään et mitä tehdään. No ne ehdottaa et vauhditetaan kalvojen puhkaisulla tai sitten lähdetään takaisin kotiin. No me saadaan miettiä mitä tehdään ja päätetään et ei kyl lähdetä ainakaan enää kotiin.



No kun menin kertomaan kätilölle meidän ratkaisusta et ei kotiin lähdetä niin se sanos mulle et voi kun mä just ajattelin tulla ehdottamaan et menkää kotiin vaan ja tulette sitten takaisin jos siltä tuntuu. No me ei siihen suostuttu, joten seuraava ehdotus heiltä oli sitten et me lähdetään ainakin tunniksi kävelylle sairaalan ympäristöön ja sitten ensin laitettiin mun navan alapuolelle 20 minuutiksi akuneula, jonka pitäisi jotenkin auttaa.



No sitten kävelylle ja mä ravasin kuin hullu yliopiston pitkiä portaita ylös alas ja käveltiin ympäriinsä ja koko ajan supisti tosi paljon eli kun olin liikkeessä ja pystyssä niin supistuksia tuli taas tiuhaan tahtiin. No n. tunnin kuluttua palattiin takaisin sairaalaan ja sanoin et supisteli tosi paljon tänä aikana ja en ainakaan mihinkään kotiin voi lähteä. Sitten taas meikäläinen keinutuoliin kiikkumaan ja käyrälle ja supistukset taas hiukan harveni, joten käyrän jälkeen lähdin ravaamaan synnärin käytävää edestakaisin ja koko ajan supisteli tiuhaan taas kun olin liikkeessä. Mitään kivunlievitystä en ollut vielä saanut kertaakaan ja pärjäsinkin vielä ihan hyvin.



No sitten lääkäri kutsuttiin paikalle taas katsomaan tilannetta kun hänellä on mihin verrata... No edelleen oli se sama 5 cm auki ja mä olin jo ihan epätoivoinen et ei tästä tuu mitään. No sitten lääkäri päätti et nyt kuitenkin on synnytys käynnissä kun supistuksia tulee tasaiseen tahtiin et voidaan puhkaista ne kalvot. Kello oli 12.45 kun kalvot puhkaistiin ja siitä sitten supistukset alkoivat pikkuhiljaa koveta ja sain avukseni lämpimiä viljapusseja, jotka ei mun mielestä auttaneet yhtään mitään. Sitten joskus 13.45 aloin kyselemään puudutuksen perään tai edes jonkun järeämmän kuin niitä viljapusseja. No ensin kätilön piti sitten katsoa tilanne et voiko puudutusta tilata, no edelleen se sama 5 cm ja puudutusta se ei suostunut tilaamaan, koska se voisi pysäyttää juuri hyvin käynnistyneen synnytyksen ja mä olisin vielä seuraavana aamunakin siellä, no se ei houkutellut mua sitten yhtään se ajatus.



Sitten kätilö sanoi, että tehdään tunnin diili et ensin mä menen puoleksi tunniksi suihkuun ja siitä puoli tuntia niin katotaan tilanne ja sitten tilataan se puudute. No tein työtä käskettyä ja menin suihkuun, jossa yhtäkkiä supistukset kovenivat aivan järjettömästi ja alkoi tuntumaan jo painon tunnetta. 20 minuuttia pystyin suihkussa olemaan ja sitten ei kertakaikkiaan tullut enää mitään. Kuivasin itseni vaivoin ja kampesin huoneeseen ja sänkyyn kyljelleni ja kätilö tuli ja sanoi et tutkitaan tilanne et voidaan sitten tilata se puudute. Mun olis pitänyt kääntyä selälleni tutkimusta varten, mutta en kertakaikkiaan pystynyt kun koko ajan oli niin järkyttävä kipu. No jotenkin sain sitten itseni selälleen ja saatiin katottua alapäähän... No siinä suihkun aikana eli 20 minuutissa oli paikat auennut siitä 5 sentistä jo 9 senttiin ja mitään puudutteita ei keritty enää tilaamaan. No anelin sitten et edes se kohdunkaulanpuudute ja se laitettiinkin sitten klo 14.30 ja se auttoi heti. Kunnes alkoi tuntumaan siltä, että kohta syntyy ja klo 15.03 13 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen syntyi 4220 g ja 52 cm täydellinen 9/9/9 pisteen poika ja kaikki kivut unohtui ja hävisi samantein.



Eli melkein luomuna mentiin synnytys loppuun, vain viimeiseksi puoleksi tunniksi tuli apua siitä puudutteesta. Oli erittäin positiivinen synnytys kaikin puolin ja hyvä niin kun jää minun viimeiseksi.



Kaikkein positiivisinta oli mielestäni kätilöiden asiantunteva työ. Eli hyvä etteivät suostuneet siihen epiduraaliin, koska kaikki meni sitten loppujen lopuksi näin hyvin.



Ja yltiöpositiivista oli se etten minulle itselle tullut tikin tikkiä ja mä olin heti täydessä terässä ja olisin vaikka hetimiten voinut lähteä kotiin.



Synnytys laitettiin käynnistyneeksi vasta siitä kun tultiin sieltä kävelyltä, koska selvästikään se ei ei ollut käynnissä silloin yöllä ja aamulla vaikka supistuksia tulikin tiuhaan.



Synnytyksen kesto: Avautumisvaihe 2 tuntia 50 minuuttia ja ponnitusvaihe 13 minuuttia



Eli tällainen kokemus meillä!!!



LapaLepa ja pikkuprinssi 2 vk 3 pv