¤¤¤marrasmasut keskiviikkoon¤¤¤

Ja tsemppiä Tulpalle ultraan!!!!!



Minä jo kävin tarkistamassa pesän ja siellä oli kuin olikin sieni n.seitsämän viikkoinen elämän alku, jonka sydän pompotti niin kuin pitikin. Olo on kuin lottovoittajalla!!!!! Kun nyt vaan kaikki menis loppuun saakka hyvin...parin viikon päästä eka neuvola. Ja 12vkolla selviää raskauden tarkempi kesto ja laskettuaika, hankala vielä nyt arvioida tarkasti.



Kyllä kuulkaa puntti tutisi siinä käytävässä odottaessa kun kuulin ultrahuoneesta itkua ja sieltä käveli ulos vanha luokkakaverini yläaste ajoilta...olo oli niin surkea hänen puolestaan ja omasta pelosta että en edes tervehtinyt, mutta eipä kyllä hänkään, näytti just siltä että " älä vaan sano mitään" .



Mutta nyt uskallan edes vähän hengittää ja miehenkin kasvoille nousi pieni hymy....



Minjuska ja tammenterho

Mä olen niiiiin raskaana, että ihan ihmettelen jos tämä on tuulimuna tai jokin muu kummajainen. Olen kuulemma kuin kävelevä haamu, turvottaa, väsyttää, pinna on tiukalla, maha alkaa näkyä, on kummia mielitekoja, aamupahoinvointia ja oksentelua jne. Ultraan on vielä kaksi viikkoa ja toivon ajan lennähtävän. ;-)



Kauheaa jos joku tulee ultrauksesta itkien, hitsi.. Mutta toisaalta eihän siihen voi itse vaikuttaa, eli turha murehtia! Mutta kun ei sitä muutakaan osaa. ;-) Tulkaa pian kertomaan, millaisia " toukkia" teiltä löytyi!



Täällä paistaa aurinko!



rv 9

Täällä itsekin kuumeisesti odottelen ultraa. Vielä pari viikkoa menee... Kävin äskettäin lääkärissä eikä sydänäänet vielä kuulunu (rv 10+2). Lääkäri sanoi että se on ihan normaalia. Ei sitä vaan vielä oikein usko että siellä joku majailee. Iloista odotusta kaikille! ps: onks muilla ollut menkkakipujen tyylisiä alavatsakipuja nyt alkuraskaudesta?

Huhuih,onpa taas huisia. Eilen jäi työpäivä kesken järjettömän pahoinvoinnin takia,rupee varmaan pikkuhiljaa nekin epäileen jotain..

Tänään sitten lääkärissä ja noh,mä kuivun! Nestevajausta ihan selkeesti, loppuviikko saikkua, makailua ja veden/vissyn yms juomista.

Mikään ihme siis että on niinkin paljon heikottanut viime aikoina = /



Äitini meinasi saada sydärin kun soitin ja ilmoitin että heippa mammaseni,nyt mä sitten kuivun kasaan. Äiti,joka on sairaanhoitaja, rupes sitten hössöttämään ja höösäämään ja kauhistelemaan että mihin mulla on muka nesteet kadonnu.

Ei siis tiedä että hänestä on tulossa mummo = )

Ajatuksena on antaa äitienpäivälahjaksi ultrakuva jossain kivassa kehyksessä..



Kamalasti tässä pelottaa juuri tuo,mitä jos ei sitä kuvaa sitten saakkaan,mitä jos jotakin menee niin pahasti vikaan ettei omaa nyyttiä vielä tulekkaan?

Eka neuvola ensi viikolla,ultra sitten joskus.



Millä muut mammat rauhottaa hermojaan? En kai ole kuitenkaan ainoa joka pelkää keskenmenoa?

painoin hiukan väärää nappia = )



..jokainen kouraisu,nippaus,kipristys tai muu tunne vatsassa laukaisee jännityksen,pelon,kamalat ajatukset..

Yritän ajatella etä kaikki tää pahoinvointi on hyvä merkki,mutta nyt sitten jos johtuukin kuivumisesta niin ei se voi hyvä olla..ja..ja..

Apuja kaivataan =´(



*Kompura & masukki 9+1

Mulla taas hetkeksi pahoinvointi selätetty. Ihmeellisesti se aina tulee ja koko päivän kestää, niin ettei mikään sisällä pysy ja sitten seuraavana päivänä on kuin ei tietäskään koko pahoinvoinnista mitään. No aika heikko olo on kuitenkin, koiraa tuossa pissalla käytin, niin hyvä jos 500m jaksoi kävellä laahustaa. Käsistä ja jaloista ihan voimat pois ja tuntuu että heti hengästyy.



Koko ajan yrittää itseään muistuttaa, ettei tässä vielä varmalla puolella tämän raskauden kanssa olla. Mutta jotenkin sen keskenmenon pelon on jättänyt taustalle, eikä sitä oikeastaan ajattele. Mitä nyt se eka ultra hieman arveluttaa, että jos siellä ei mitään näykään tai sikiö on kuollut. Mutta siitä huolimatta oon jo alkanut miettiä kaikenlaista mitä pitäs vauvalle hankkia. Oon miettinyt että jos alkais kestoilemaan. Ja huuto.netistä oonkin vaippoja jo katsellut. Kauhistuttaa se kertakäyttövaippojen määrä ja hinta, niin ajattelin että jos kestoilemalla pääsis halvemmalla ja onhan se parempi ympäristölle ja tod.näk. vauvan pyllyllekin. Mites te muut, joko olette vaippa-asioita miettinyt, että käytättekö kertiksiä vai kestoja? Vai oonko ainoa, joka ehkä hieman hätäilee.



Huomenna ois sitten se eka neuvola. Ei oikeastaan edes jännitä, kun tuskinpa siellä mitään ihmeitä vielä selviää. No mun tuurilla tietysti heti on pissanäytteessä jotain ja verenpaineet ja hemoglobiinit mitä sattuu. Toivottavasti saisin ultra ajan jo ensiviikolle. Täällä saa raskausaikana ne 5 ultraa, paitsi np ja rakenneultrasta pitää maksaa ne polimaksut. Ja ton ekan ultran pitäs olla ennen np:a, joten nyt kun menossa jo 9+viikot, niin eiköhäns se piakoin oo, jos np on jo joskus 12-13vko:n tietämillä.



Joo nyt pitäs varmaan lähteä käymään kaupassa ja sitten hushollia hieman siivota, ettei näyttäs niin räjähtäneelle.



Sanle ja DJ 9+1

Pikaseen tulin vaan Kompuralle vastailee, että et oo ainut joka sitä keskenmenoa pelkää, ja paljon..

Ikinä en oo sitä kokenut, yksi terve ihana tyttö on, ja nyt sit pelottaakin että voisko tää mennä yhtä helposti yms.

Sitä ei voi sanoin kuvailla sitä tunnetta kun näet eka kertaa vaavin... Harmittaa hirveästi kun mies ei päässyt mukaan. Eli näin eka kertaa meidän ufon :) hirveänä liikkui,mutta näytti hienon sivukuvan äidille:) 3.2cm pitkä ja la 7.11 nyt sitten virallisesti.



Lääkäri ihmetteli miten olen voinut saada plussan niin aikaisin, vastasin et tiedän miten kehoni toimii... Ai niin ja kuvaa en saanut kun ei ollut paperia koneessa. Pitää hommata kämerakännykkä niin saa ottaa seuraavalla kerralla kuvia :)



Päätin että en mene np-ultraan. Sieltä saa tulla sellainen vauva kun on tullakseen.



rv 10 tasan

Sydän löi tosi hyvin, mikä näkyi kuvassa. Ääntä siihen masinaan ei saanut...

Päätinpä kirjoittaa ja esittäytyä minäkin. Meillä on ennestään poika-01 ja tyttö 10/05 ja nyt yllätyksenä meille tulossa pikkuinen " iltatähti" LA 23.11. Tänään oltiin NKL:lla ekassa ultrassa ja siellä pieni sydän kovasti jo sykki. Tippa tuli silmäkulmaan sekä isukilla että äidillä. Tämä meidän pikku ihmeemme on jo toinen laatuaan, sillä myöskään tuo tytön syntymä ei ollut ihan itsestään selvä asia. Olen sairastanut rypäleraskauden, josta kehittyi istukkasyöpä jota jouduttiin useita kertoja leikkaamaan ja hoitamaan niin että kohdussa on melkoiset arve. Piti tuon kiinnittymisen olla lähes mahdottomuus, mutta niinpä vain jo toista kertaa ihme on tapahtunut. Pahoinvointi vaivaa aamusta iltaan todella rankkana. Onko kellään muulla muuten ollut aivan hirmuista palelua? Tutisen ja tärisen kuin horkassa kolme villapaitaa päällä. Lapsillekaan kun ei oikein tiedä mitä pukisi kun on itsellä jatkuvasti niin kylmä. Koettakaahan selvitä pahoinvointienne ja muiden " ihanien " raskausvaivojenne kanssa!



T.Rypäle ja ihme rv 7+5

Mäkin kirjoittelen nyt kun en ole vähään aikaan kirjoitellut, käynyt vain lukemassa muiden kuulumiset. Aloitin eilen työt uudessa paikassa neljän viikon makoilun jälkeen, kyllä uni maistukin eilen illalla... Jaksoin vain maat sohvalla ja siirtyä siitä sänkyyn yhdeksältä. Seitsemältä kun oli herätys en ois jaksanut uskoa että joko taas ois noustava! Joku valitti kylmää, mulla on jatkuva kylmyys, kaikki vaatteet päällä ja vielä viltti ellei kaksikin päällä kun telkkua katselen. Tuntuu et se kylmyys ois ytimissä asti. Pahaolo voiton puolella... toivottavasti. Pitää vaan osata syödä oikein ja välttää pahaolon tuottajia, jotka mulla on kahvi, jugurtti ja rasvainen ruoka. Vielä kun hampaiden pesun vois välttää niin aina parempi, nyt olen tosin oppinut että käyn ottaa vesi lasin ennen hampaiden pesua, niin oksennus tulee helpommin ulos ja hyväolo tulee nopeammin... yök! Kaikkee pitääkin miettiä oksennuksen takia. Nyt suihkuun ja leikkimään vielä hetkeks tytön kanssa ennen unia... Ihanaa pääsee taas nukkumaan: )



Tappinen+nirppu 9+6(Hei huomenna jo täys10: )... kylläpä aika menee nopsasti!

Samoin täällä tulee huomenna täys 10 ja en koskaan lakkaa ihmettelemästä kuinka nopeasti tämä raskaus etenee. Ekaa odottaessa jokainen päivä tuntui ikuisuudelta ja tämä kakkonen on sylissä ennen kuin arvaammekaan. Mulla ois viikon päästä eka neuvola ja kahden viikon päästä taas ultra. Ihan kivaa, että raskauden eteen tulee jotain konkreettistakin tehtyä. Mulla pahoinvointi ajoittuu edelleen oudosti yöaikaan. Päivällä tulee syötyä jatkuvasti ja varmaan siks en niin pahoin edes voi. Kauhistuttaa vaan tämä painon nousu. Olo on kauhean pöhöttynyt ja turvonnut, maha näyttä paisuvan kuin pullataikina. Tästä odottajasta on hehkeys kaukana.



SISARUUS: Muä edelleen mietityttää ja jännittääkin hieman, kuinka onnistun kahden lapsen äitinä. Nyt esikoisen kanssa kaikki on niin selvää. Hän saa kaiken rakkauden ja huomion. Mulla on kokemuksia vain yksilapsisista perheistä, enkä todellakaan tiedä kuinka kahta lasta kasvatetaan. Mua pelottaa, että en osaa rakstaa niitä yhtä paljon. Silti tasapuolisuus tulee olemaan se ehdottomasti tärkein ohjenuora, jota aion seurata. Toivottavasti nämä asiat ratkeavat lapsien myötä ikäänkuin itsestään. Nyt vielä mietityttää...



Ja nyt äkkiä telkun ääreen, kun on hetki omaa aikaa.



Sisu

Ja onnea kovasti kaikille ultrassa käyneille =)

Meillä on np-ultra tasan kahden viikon päästä, neuvolassahan jo kävin ja verikokeisiin pitäis vielä ennättää. Neuvolasta antoivat ajan perjantaille ja kävin siellä ihan turhaan. Näytteet kun pitää lähettää johonkin eteenpäin ja eivät säily viikonlopun yli. Eivät neuvolassa tätä tienneet.

Töissä on ollu hirveetä haipakkaa ja illat menee 2v esikoisen kanssa telmiessä. Miestä ei paljon kotona näy, iltavuoroja hällä koko tää kuukausi. Illalla oon kyllä ihan puhki mutta onneksi etova olo on hiukan hellittäny?! Esikoisella se helpotti viikolla 13 mutta hyvä jos nyt näin aikaiseen.

Minä en jotenkaan " osaa" keskenmenoa pelätä. Kuullostaa varmaan pöhköltä mutta ajattelen usein asiasta kuin asiasta että luonto hoitaa ja itse ei voi paljon asiaan vaikuttaa. Lähetän siis voimia kovasti kaikille sitä pelkääville, voin vain kuvitella että se on rankkaa.

Jaahans, jos vaihteeksi vaikka söisi jotain ja sit nukkumaan. Niin ja joku kysyi noista menkkamaisista jomotuksista...miulla oli esikoista odottaessa järkyttävät jomotukset ja olin ihan varma aina että vuoto alkoi. Nyt ei ole ollu niin pahoja.

Heippa!