~MARRASMAMMAT LAUANTAI PÄIVÄÄN~
Kommentit (11)
Huomenta!
Tulin kurkkaan jo nyt aamusta mitä tänne kuuluu, kun lapset tekevät tuossa hitaanlaisesti aamutoimiaan. Pihalle pitäis varmaan niitä alkaa laittaan. Ensimmäinen täysi ylimenoviikko tuli täyteen ihan odotetusti. Miltään ei tunnu. Siinäpä kuulumiset tänne.
A-k tasan 41 viikkoa
Koska mitään ei edelleenkään näytä tapahtuvan sen suhteen, että vauva lähtisi syntymään, päätin kokkailla ruokaa pakkaseen. Ettei sitten miehen tartte nälässä riutua, jos mamma sattuu olemaan liian väsy kokkaileen, kun vauva on talossa. Makaronilaatikot on uunissa, lihakeitto liedellä ja pari pitsataikinaa paisumassa. Jospa noilla eiväillä nyt edes muutaman päivän ;)
Ne joilla jo on lapsia ennestään, niin onko teillä ollut aina ennen synnytystä jotain merkkejä vai onko synnytys alkanut/käynnistynyt ihan vaan yhtäkkiä? Mietin vaan, kun itsellä ei ole ollut mitään supistukseen viittaavaakaan. Tai sitten olen vaan niin tumpelo, etten niitä huomaa, jos ovat kivuttomia. No toisaalta siskolla on neljä lasta, eikä ollut ikinä tietääkseni yhtään supparia saati, että synnytys ois käynnistynyt (ei edes vaikka on yritetty käynnistää).. Leikattu kaikki. Joskohan mie olen samasta puusta veistetty.
Kirpakkaa pakkaspäivän jatkoa toivottelee Nennuski 40+1
Ennakoivista merkeistä:
Mulla alkoi esikoisesta edellisenä päivänä limaisen verinen vuoto ja sit illalla tuli säännöllisiä supistuksia (ei kipeitä, mut erilaisia kuin ennen) noin parin kolmen tunnin ajan. Yöksi loppuivat ja nukuin hyvin. Supistukset palasivat aamuyöstä jatkuen koko päivän, mut olivat vaimeita, joten touhuilin kaikenlaista. Sitten iltapäivällä menivät lapsivedet ja illalla oli poika sylissä. Tavallaan nuo ennakoivat merkit olivat kyllä niin selkeitä muutoksia tavalliseen olotilaan, että ensisynnyttäjänäkin arvasin lapsen kohta syntyvän. Esikoinen siis syntyi rv 40+3.
Nyt tämä toinen onkin sitten hankalampi tapaus. Mitään ennakoivia merkkejä ei ole ja viikkoja on jo 41+3. Hermothan tässä kohta menee.
sisu
Mies ja esikoinen meni puol tuntia sitten päikyille, mutta mua ei oikeesti väsytä yhtään. Yleensä nukun esikoisen kanssa ainakin puolisen tuntia. Ja koko aamun olen siivoillut (ilman ensimmäistäkään supistusta). Totesinkin miehelle että seuraavan kerran kun tartun imuriin on vauvan syytä olla mahanahan toisella puolella. Eli villakoirat saa kasvaa rauhassa pari viikkoa, kun tein nyt kuitenkin hiukan paremman siivouksen.
Neuvola oli torstaina ja vaikka pää on selvästi vielä ylhäällä on sf mitta kuitenkin jo aloittanut selvän laskun. JIPPII... Kyllä sen on huomannutkin kun on kylkiluut saaneet olla rauhassa. Mutta ikävänä puolena on vessassa ravaus.
Joku kyseli synnytyksen alkamisesta. Esikoinen käynnistyi pari vuotta sitten rv 40+3 vesien menolla. Ennen sitä ei ollut tullut yhtään supistusta. Vedet meni " aamulla" noin neljältä ja vasta kahdeksalta (illalla) pääsin synnytyssaliin ja ysiltä oli supistukset sellaisia että sattui. Ja tyhmänä menin Jorviin jo aamusta ja siellä sitten haahuiltiin turhaan miehen kanssa koko päivä kun mua ei päästetty enää kotiin :( Poika syntyi sitten seuraavana aamuna viideltä.
Ens yönä tai huomenna aamulla olis hyvä aika lähteä synnyttämään. Ens yön esikoinen on mummolassa kun me mennään miehen kanssa yksiin tupareihin. Pitänee ottaa sairaalakassi takapenkille ettei tule ongelmia jos lähtö tuleekin.
Rontsukka 39+6
Tulin vain " ilmoittautumaan" , vaikka juuri mitään kirjoitettavaa ei olekaan. Mutta siis vahvasti ollaan vielä yhtenä pakettina. Edelleenkään täällä ei ole mitään oireita synnytyksen lähenemisestä ja tein tuossa jopa 4 kilsan kävelylenkinkin, kun on niin ihana ilma. Siis meikäläinen touhuaa aivan kuin keskiraskaudessa! Nooh, joka päivä se synnytys kai vääjäämättä lähenee ;)
RvaRuljanssi ja Nuu rv 38+4
Eli synnytystähän ne supparit enteili. Eli meille syntyin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 14.11 klo 2.37 poika. Painoa 3320g ja pituutta 50cm.
Avautumisvaihe oli suht pitkä eli aina tiistai aamusta seuraavaan yöhön. Sairaalaan mentiin 3 aikoihin iltapäivällä kun supistukset tuli 5-10 min välein. Oikeastaan niiden välit biahteli koko avautumisen ajan, eli minun kohdalla ei kovin säännöllisistä supistuksista voinut puhua. Sairaalaan mennessä olin sormelle auki ja kaulaa jäljellä 1-2cm. Aikani makoilin käyrillä ja sitten kätilö passitti sairaalan käytäviä ja portaita kävelemään edes taas että saataisiin supistuksiin voimaa. Sen jälkeen takaisin käyrille ja sisätutkimukseen jossa todettiin että olin 3cm auki ja kanavaa 1cm jäljellä. Kävin siinä lämpimässä suihkussa tovin istuskelemassa ja pääsin sitten siirtymään synnytyssaliin.
Supistukset kuitenkin voimistui mutta kohdunsuulla ei tapahtunut mitään. Siinä klo 21 jälkeen sain tramal-piikin, mutta sen sijaan että se olisi auttanut se sai vain lisää voimaa supistuksiin ja olin jo aika kipeänä. Palloa ja säkkituolia kokeilin mutta en saanut niitä toimimaan. Käveleksin huoneessa ja ja nojailin tai makoilin sängyssä. Edellisyön valvonta verotti aika paljon eikä energiaa hirveästi enää ollut. Koska kivut kovenivat alettiin valmistella epiduraalia jonka sain jossain puoli 11 kieppeillä. Siitä aukeni taivas ja kivut hävisivät tyystin. 11 aikaan olin jo 5cm auki ja oksitosiini tippaa ei tarvinnut edes laittaa koska ilmeisesti tuo tramal oli kiihdytänyt supistuksia.. Siinä sitten torkuin ja mies nukkui sikeästi viereisellä vuoteella. 1-2 välillä yöllä oli 8cm auki ja sitten vain odotelemaan ponnistuksia
Hieman kahden jälkeen kätilö sulki epiduraali lääkityksen ja laittoi oksitosiini tipan ja supistukset alkoivat palailla. n. vartin yli 2 alkoi tulla paineen tunnetta perä aukkoon ja kätilö tetesi että oli täysin auki ja pojan pää tuntui jo alhaalla kanavassa. Siitä sittne vain ponnistamana kun supistus tulisi.
Ensin olin kyljellään ja ensimmäisessä ponnistuksessa olin heittää hanskat tiskiin. Sattui ihan pirusti ja tuntui että peräsuoli repiäisi kappaleiksi. Siitä sitten selälleen ja kätilön tsemppaamana uskalsin ruveta ponnistamaan ja raivolla ponnistinkin ja huusin kurkku suorana kattoa tuijottaen. Poika syntyikin 12min ponnistuksella, eli varsin nopeasti. Ukkeli syntyi nyrkki pään kanssa yhtäaikaa ja mamma repesi aika pahasti. Minulle tuli toisen asteen repeämä ja sitä lääkäri paikkaili pari tuntia synnytyksen jälkeen. Varmaan kolmisen kymmentä tikkiä siellä on ja istuminen aika kipeetä.
Kuitenkin jäi ihan kivat fiilikset ja kyllä tuohon toistekin vois ryhtyä kun palkkio on mitä mainion.
Tänään päästiin siis kotiin ja aletaan opettelemaan yhteiselämää. Imetys on lähtenyt käyntiin ihan hyvin ja poika on pirteä ja ei pahemmin itkeskele.
Sanle ja Veikka 3vrk
Hermot menee ja kiukuttaa: esikoinen sai äsken kaameen raivarin videoiden takia ja mullaki meni hermot niin että huusin ku hullu :( Nyt on ihan kökkö fiilis vaikka saatiin tilanne nopeesti rauhotettuu. Meillä oli kaveri lastensa kaa kylässä ja lapset söi herkkuja ja joi limua joten tais tulla sokeriraivarit! Mies on omissa riennoissaan vaikka tuleeki kyl piakkoin...
Onnea Shakatak tyttövauvan syntymän johdosta!
Ootkos Lillamamma vielä kotosalla vai joko pääsit synnyttämään?
Nennuski: Esikoisen synnytys lähti käyntiin supistuksilla jotka oli heti kivuliaita ja kovia joten tiesin vaan et nyt lähetään synnyttää. Kotona tosin kärvistelin melkeen 6 tuntii ennen sairaalaan lähtöö. Kuopus leikattiin suunnitellulla sektiolla ja ainoot tuntemukset mahdollisesta synnytyksestä oli sektiota edellisenä yönä parin tunnon kipakat supistukset. Nyt näitä kipakoita suppareita on tullu viikon verran ja jokaisena yönä vaan siihen on tyssänny...Kaipa sitä parin viikon sisällä pääsee synnyttämään...
Rontsukka: Meillä kummallakin siis la huomenna :) Mäkin oon huomannu tässä viimisen viikon aikana et vessassa saa ravata yhtenään ja aina ku nousee istumasta seisomaan ni tuntuu et on kaamee vessahätä. Välillä ku supistaa ni tulee sellanen isompihätä olo.
Sanle: Onnea poikavauvan syntymän johdosta!
Tarald ja tiitiäinen 39+6
Meille syntyi suunnitellulla sectiolla maanantaina 12.11 klo 14.42 pikkuinen peikkopoika! Painoa 3370g ja pituutta 49cm. Tukkaa pojalla on kun pikkuiselle apinavauvalle =) Kaikki meni paremmin kuin hyvin! Kirjoittelen synnytyskertomusta tonne synnytyspuolelle kunhan kerkiän! On tässä vaan sopeutumista kun on nyt yksi lapsi enemmän =)
Onnittelut muillekin vauvautuneille ja tsemppiä vielä masujen kanssa painiville!
Terveisin ikionnellinen Yazmin
Täällä pojan kanssa pyöritään netissä. Onnittelut vauvan saaneille!
SANLE: Luin meidän paikallislehdestä että olit tehnyt pojan tai siis yhdistin kylän mukaan. onneksi olkoon! Teit tasan viikon myöhemmin :)
Poika vaatii huomiota niin pitää lopetella!
tulppa ja poika 11 päivää
Eikös kukaan äityleistä ole vielä ehtinyt koneelle?Toivottavasti tuolla ei nyt sitten TAAS kerran ollut ketään laittanut jo pinoa,jos oli,vedän itseni narun jatkeeksi koska olen sokea siinä tapauksessa...(huomaa että huono yö takana)
Valvoin sitten 4.30-7.00 kamalien supistusten takia...otin n.klo 6.00 yhden panadolin tähän räkätautiin ja se sitten ilmeisesti hiivutti mun toiveikkaan kovat supparit pois...blaah
Nyt supistellut ihan kivasti,tosin aika kovaa,mutta toivotaan että tämän päivän aikana jotain tapahtuu jo...
Soitin yhdelle ystävälleni joka odottaa jo neljättä ja kerroin tilanteesta...hänkin oli sitä mieltä että kunhan vaan ei olis tyyntä myrskun edellä...hope not!!!
Kun noita pikkusia on jo siunaantunut,niin eniten pelottaa heidän puolestaan,että miten nopeasti saa hoitajan...tosin äitin asuu tuossa viereisessä talossa ja esikoinen hällä hoidossa!!!
auuuu...supistaa niin PERKELEESTI(anteeksi kielen käyttöni)...
Palaan astialle mikäli ei tapahdu nyt mitään...
Mukavaa lauantai päivää kaikille jo vauvan saaneille ja supistuksia odottaville!!
Lillamamma ja mösjöö 39+1