-> TOUKOJEN tiistai <-

Käytiin se asunto katsomassa, ihan kiva, peruskorjattu 92. Mutta tosi pienet makuuhuoneet! Ja 3h+k asunnoks vähän hyllykaappeja. Tosin pieni vaatehuone kyl oli.

Jäi vähä harmittamaan kyllä, saan kyllä jotenki mahtuu itteni ja vauvan toiseen makkariin. Sen sijaan olohuoneeseen oli tilassa panostettu taas liikaa.



Sit vaunut joutas jättää pyöravarastoon, sieltä kellarista sit 4 rappuset vauvan, esikoisen ja kauppakassien kaa kotia, voi vaatia hermoja ja harjoittelua =) jos joku vois antaa vinkkejä?



No kuitenkin asunnon otan, olen jo kerta päivähoidot ym hakenu sille alueelle ja siinä kauppa, ärrä, posti ym 0,5km säteellä, kun nyt saa tarpoa n.2,5km kauppaan.



Tosta päivähoidosta, oli aivan ihana ihminen hakemusta vastaanottamassa. Lupaili väliaikasta paikkaa jostain ny kevääks ku vauva tulee ja sit vakipaikkaa tosta läheltä syksyksi =) ja ymmärti miksi haen paikkaa vaikka jään kotia ja hoitopaikat aika täysiä.



Martina1 ku kysy lasketusta ajasta, mulle tehään suunniteltu sektio lantion ahtauden takia niin saan siinä rv 35-36 tietää jo tarkan päivän =) näin sano tääl äitipolilla, mut mitä sanovat mikkelis ni jää nähtäväks. Vika ultra siis siellä, koska synnytyssairaala ja tekevät ultran mukaan suunnitelman.

Laskurin mukaan la 16.5, joten lähelle tota menee.



Taidan koettaa unta, ihme yöeläjä! Illalla meinaan nukahtaa ennen muksua, sit yöllä hereil ja aamulla saa väkisin herätä.. Väsymystä alkaa todella olemaan!



Rv 29+6

paluu eiliseen http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9760153&p=2&tmode=1&smode…



Pikku-tyypille jaksamista muuttoon ja senkin jälkeen. Kuulostaa aika hurjalta tuo hissittömyys, mutta toisaalta on lyhyt aika kun vauva on pieni ja sitten helpottaa. Itse olen niin mukavuudenhaluinen etten edes moista rumbaa harkitsisi vaikka on mieskin.

Pelkoja nousee pintaan välillä täälläkin, etenkin silloin jos vauva ei paljon liiku. Ja eipä olisi kannattanut lukea helmien pinoa, koska siellä oli kuollut vauva :( iso hali ja rutistus sinne. Nyt taas menee aika omaa napaa tarkkaillessa kotona kun pelottaa.

Herkut olen pyrkinyt pitämään kaupassa ettei tarttes alkaa insuliinille ja vauva ei ainakaan siitä sairastus kun äiti on vastuuton. Hirveesti tekee mieli makeaa ja olenkin miettinyt, että ei varmaan ole hyväksi sekään kun koko ajan taistelee houkutuksia vastaan.

Kevättä on tosiaan rinnoissa:) ja eilen pitkästä aikaa miehen kanssa yritettiin harrastaa muutakin kuin pusuja, mutta jättimegasuppari hillitsi himot hyvin nopeasti ja sitten vaan köllöteltiin navat vastakkain :) Eli siinä tais olla meidän seksihurjastelut ennen kesää.

Mies on onneksi mukana raskaudessa vaikkakin omaan harkitsevaan tapaansa. Mutta saattaa esim kommentoida kasvua myhäillen ja on selvästi ylpeä puhuessaan muille tulevasta vauvasta. Koskaan ei tosin tule minulle tunnetta, että liikaa huomioisi, hormoonit kai pelissä tässäkin asiassa.

Tänään saan olla taas yksin, ihanaa!!! Voin nukkua univelat pois tai olla muuten vaan :)

Masussa on hiljaista, mutta taitaa unet olla vielä menossa. Perjantaina onkin taas lääkäri ja kuulee tilanteesta enempi.



rv 28+4

Pikku-Tyypille stemppiä muuttoon!



Heidis; Varmasti pelottava kokemus, tuo verenvuoto! Onneksi masussa oli kaikki hyvin! Nyt vain lepoa lepoa :)



Sämpyläiselle rokosta; Mulla oli tosi lievä rokko kun olin 13 vuotta, vastaaineita ei ole koskaan tarkastettu. Serkkuni tupareissa olikin yksi ihminen jonka perheessä oli lapsilla rokko, tuli silti vaikka juhlissa oli iivarin lisäksi 2 muutakin lasta, näistä toinen vasta 2 kk ikäinen :( Ihmiset osaa kyllä olla ajattelemattomia...

Onneksi ainakaan vielä ei ole oireita, tosin tuohan itääkin pari viikkoa.

Toivottavasti kuitenkin säilyttiin rokolta!



Mitähän muuta oli...



Tuosta vauvan kuolemasta oli keijo.annikki lukenut helmien pinosta.

Mulla pisti viikonlopun Aamulehdessä silmään kaksospoikien kuolema, toinen syntyi ja kuoli samana päivänä ja toinen jaksoi 3 päivää :( Ihan kamalaa!!! Tuota ei toivoisi kenellekkään tapahtuvan.



Koitetaan kuitenkin pitää mieli positiivisena ja olla murehtimatta etukäteen tulevaa. Sitä kun ei pysty millään muuttamaan!



Masussa ollut aikas hiljasta, mutta iltasella alkaa liikkuumaan enemmän, toivottavasti ei tule yökukkujaa...



Oikein aurinkoista ja mukavaa tiistaita kaikille!! :)



OP, Käpy 31+0 ja " Iivari" 1v6kk

Luin kanssa tuota helmien pinoa ja tuli kyllä itellekin tippa linssiin. Viimeks perjantaina luin kun kyseinen ihminen oli lähössä synnyttään, ja nyt sitten olikin tullut tommosia suru-uutisia..kurjaa :-(



Tänään vietetään pojan kanssa vapaapäivää, kohta täytys lähtee puistoon, sais toi aurinko tulla enemmän esille. Mulla on alkanu noita koipia kolottaan joka päivä, eilen oli lonkat kipeenä, tänä aamuna sitten vuorostaan pohje. En tiiä pitäskö enenmmän vaan päivän aikana olla pitkällään ja levätä..



Vauva riehuu entiseen tapaansa ja huomena onneks neuvola, niin kuulee onko vauva ymmäränyt kääntyä pää alaspäin :)



Tässä oli tämmöset pikakuulumiset tältä päivältä



äite rv 31

Minäkin ilmottelen itestäni!!! On menny aika ton uuden ruokavalion opettelemisessa ja siskon muutto ja kaikki on pitänyt mut pois teitin luota, mutta nyt täällä taas:-) Hirveet eron tuskat oli jo loppuvaiheessa!!! Täällä on oltu aktiivisina ja en edes yritä ruveta kommentoimaan sitä kaikkea, mitä täällä oli, mutta onneksi kaikilla kuitenkin kaikki hyvin, vaikka jotain ikäviä komplikaatioitakin oli vissiin ollut, tsemppiä kaikille niitä kokeneille ja onneksi selvittiin säikähdyksellä!! Sain vasta tälle torstaille ajan sille ravitsemusterapeutille ja diabeteshoitajalle ja gynegologi ja ultra ois sitten 14.3 ja katellaan, onko se ludemus ihan kauheen kokoseksi kasvanu ja arvioidaan muutenkin tilannetta!! Neuvolasta just tulin ja kaikki oli siellä päässä paremmin, kun hyvin eli verenpainekin oli laskenut ihan huippulukemiin uuden ruokavalion ja liikunnan myötä, tässä vähän faktaa:

Syke 144

pissa puhdas

verenpaine 118/70

painon muutos/viikko +0,112

turvotus +/-

hemppa 110 (toi oli kyl tosi huono jo)

liikkeet ++

ja viimesenä, muttei vähäisimpänä sf huimat 31 :-/



Tosta sf:stä se sano, et hurja on vauhti ja kysyin, et onko paha, niin sano, et näkee sitten ultrassa, onko siitä, et on iso vai mistä, mutta sano, että ei mitään hätää, ota rauhallisesti, niin päätin sitten ottaa;-) Ja kehu kovasti hyvistä arvoista muuten ja painon nousu on kullemma ollu tosi hienoa ja tasasta, et kai tässä jotain hyvää on sitten tehty!! Nyt sitten tästä lähin 2 viikon välein, niinku muillakin vissiin... Onko teille puhuttu mitään synnytsvalmennuksista??? Kun mulle ei oo ja vähän ihmettelin, mut en sitten viittiny kysellä...Koskas se vika lääkärintarkastus on??? Kauhee kyselyikä mulla on:-) Neuvolatäti avas mun äitiys kortin, kun menin sinne ja sano, että jaahas ja viikkoja oli sitten ja sit se oli, että herran jumala, koskas sulle noita viikoja on noin paljon tullu ja naurettiin molemmat, että onko mulla jotenkin yliluonnollisen nopea raskaus, kun kumpikaan ei tajua, mihin ne viikot on hävinny;-) Olipas hauskaa.... ja mun kengät hajosi siellä vastaanotolla ja sain kävellä himaan saappaan varret maassa laahaten, kun vetskarit molemmista rikki....( . ) Piirsin tollasen megamasun, ku sellanen se on elikkäs....sama meno jatkuu, pikkunen liikkuu kovasti ja terkka väitti, et on pää alaspäin tällä hetkellä, mutta kulemma voi puljata itteensä vielä ties mihin asentoihin ja niin se välillä tekeekin tai ainakin tuntuu siltä, kun sattuu ihan välillä ne muljaukset ja kääntyilyt ja maha muljuu mihin sattuu....Tällasta tänään, mitäs teille kuuluupi tyttelit ja masukit?? Mukavaa tiistai päivää meille kaikille ja halauksia!!!



-Emunainen ja ludemus 29+3-

Otan tässä hermotaukoa äidistä..

Se tosiaankin tuli meille eilen ja laittoi heti tuulemaan. Nyt on vauvalle kaikki valmiina lastenhuoneessa ja seuraavaksi aikoo kuulemma laittaa keittiönkaapit järjestykseen. Pestä uunin ym. Välillä oli vähän Argh! fiilis, mut en mä ois ite jaksanut mitään tehdä, joten suurapuhan se on täällä. Meidän äiti vaan on aika tollanen vahvapersoona ja sanoo asioita välillä ilman harkintaa, joten eilen illalla meinas kyllä hermot mennä, kun se alko pohtiin sitä, että miehen vanhemmat näkee vauvaa enemmän kun kerran asuvat samalla paikkakunnalla, mut hän sit ottaa vaikka töistä lomaa aina kun me tarvitaan hoitajaa. HUH! Mä luulen, että mies pelästy sen jo muuttavan meille kokonaan:)



Mut joo, tollanen supertehokastäti ei vastaa mun olotilaa. Olen nykyään taas väsynyt vähän väliä ja olo on hieman raihnainen. Suklaata on tullut ihan liikaa vedettyä, mut siit tulee niin hyvä mieli..



Onneks Heidi selvisit säikähdyksellä! Toivottavasti me kaikki saatais vauvat onnellisesti perille maailmaan. En toivois ees pahimmalle vihamiehelleni tollasta kohtaloa, että menettäis vauvas. Kyllä mullakin on välillä pelkoja, mutta koitan olla ajattelematta liikaa asioita ja luottaa ihan kohtaloonkin.



Pikku-tyypille tsemppiä muuttoon! Hyvä kun oot saanut päivähoitoa järjestetyksi, helpottaa sitten teidänkin arkea.



Seksistä vielä. Ei taida meillä enää onnistua. Meni ihan plörinäks koko homma, kun mulla paikat ihan hemmetin herkät ja olo ei ollut järin seksikäs, kun vaan puhisin ja mikään asento ei tuntunut hyvälle. Päättyi sitten kunnon räkätykseen molemmilla, että oli sit ainakin hauskaa:) Pääasia, että toi mies välillä halailee ja silittelee ja pussaa. Se ei vielä kauheesti juttele masulle, mutta muuten pohtii aika paljon isyyttä ja mitä kaikkee hän voi sit tehdä poikansa kanssa ym. Tulostettiin digikuvia ja on se ainakin mun mahaa kuvannut ahkerasti:)



Jaaha, nyt täytyy mennä katteleen mitä se äiti saa taas aikaiseksi. Sillä on ihan eri systeemit kuin mulla ja mä oonkin saanut huomautella esim. jätteidenlajittelusta, kun kerrostalossa on hieman erilaiset jäteastiat kuin niillä ok-talossa. Taas tarvitaan pitkää pinnaa..hoen vaan mielessäni, että se vaan haluaa auttaa jne...:)



Hauskaa tiistaita!

AE 29+3

...suomennos Pentti Nissilä.



Mies tuli kotiin ja toi viimein koneenkin! Nyt se vaan nukkuu, enkä mä millään jaksaisi odottaa sen heräämistä. Se oli koko viikonlopun reissussa ja eilen tuli vielä keikka, jolle se joutui lähtemään. Minähän otin itseeni, vaikka ymmärrän, että musiikkibisnes on sellaista, että jos sanoo ei, saattaa olla, että seuraavalla kerralla ei soiteta. Mutta minun puollustuksekseni sanottakoon, että sillä on myös jokaisena iltana tällä viikolla keikka, joten taas saa olla yksin ihan riittävästi. Ja kun mulla on vielä tänään synttäritkin, olisin halunnut nousta heti aamusta tekemään kaikkea parisuhdekivaa. Ja nyt se vaan nukkuu...



ALMAEINO oli saamassa potkiksen, jossa on hauska painatus. Mun sisko myös tykkää ostella niitä. Nyt meillä on kaksi huumoripotkista 70-senttiselle. Toisessa lukee " Master of Disaster" ja toisessa " Think I' m a mess? You should see my dad!" Tuo jälkimmäinen on ehdottomasti mun suosikki, kun tuo mies on sellainen rokkimenninkäinen, joten se sopii aika hyvin.



IHAA oli joutunut petiin. Kurja homma, kun viikkoja on vielä edessä jonkin verran!



Kuten joku totesikin, kyllä me aletaan olla aika raihnaisia. Olin su-ma laivalla miehen keikkamatkalla mukana ja totesin, ettei enää oikein sovi mulle. Koko ajan hiersi ja kiersi, supisti tai pieretti, nukutti tai vihloi yms. Kyllä tämä muori pysyy tästä lähin kotona siihen asti, kun pikkuihminen syntyy!



Näin myös sen Aamulehden kuolinilmoituksen niistä kaksospojista. Itkin oikein sydämeni pohjasta. Kyllä elämä on välillä julmaa.



Peloista oli myös puhetta. Pelkään nyt aika vähän mitään synnytykseen tai raskauteen liittyvää. Mun pelot liittyy lähinnä myöhempään aikaan. Kun lapsi syntyy, se on ihan tyhjä taulu. Toki hän oppii koko ajan ympäriltään uusia asioita mutta loppuviimein ne ovat minä ja mies, joiden tehtävä on opettaa hänelle, mikä on oikein ja mikä on väärin. Me asetamme hänen nenälleen ne silmälasit, joiden läpi hän katselee tätä maailmaa. Kauhean iso vastuu! Onko minusta siihen, entä jos teen väärin? Mitä jos rikon huomaamattani pienen ihmisen?



Oma napa voi mukavasti. Liikettä piisaa, mikä pitää mieleni hyvänä. Nopeastipa aika kuluu, torstaina on isyysvalmennus. Kivaa, että taas alkaa tapahtua!



Jansku 30+3

PALJON ONNEA SYNTTÄRISANKARILLE ja paljon, paljon synttärihaleja sinne Tampereen suunnalle!!!! Ukko hemmottelemaan sua nyt ja vähän äkkiä sieltä sängyn pohjalta;-) Mukavaa juhlapäivää ja nauti kerrankin erilaisista synttäreistä!!!!



Toivottavat: Emuli ja lude

VESIROKOSTA: Sellainen käsitys minullakin on, että kun äiti on sairastanut taudin (varmasti), syytä huoleen ei ole. Itse olen sairastanut lapsena, ja joka raskauden aikana olen kyllä ollut tekemisissä vesirokkoisten kanssa. Mutta jos mietityttää, kannattaa kysyä neuvolasta!



MIEHEN SUHTAUTUMISESTA: Eilen vihjasin, että täällä oli kyselty haastateltavia lehteen. Kun kerroin aiheen, mies tokaisi, ettei hän kyllä ole tainnut minua vielä ollenkaan hemmotella... Muutenkin puhelimme vähän sitä sun tätä sängyssä makoillessamme, ja kerrankin miehen aloitteesta:) Meillä menee liian usein niin, että minä puhun ja mies nyökkäilee tai murahtelee. Koen koko ajan, että huomioi raskautta liian vähän. Nyt olen kuitenkin huomannut, että kyllä sillä paljon surraa päässä. Viime aikoina se on mm. alkanut kertoileen uniaan, jotka on kyllä paljon hurjempia kuin mun! Milloin lapset tippuu ostarin kaiteelta tms. Vastuu painaa... Vauvasta näkee kans unia enemmän kuin minä:0 Nyt mies kans painaa hullun lailla diblomityötään valmiiksi. Vaikka itsestä " apu" tuntuu aika kaukaa haetulta, osaan tulkita homman jo meidän " huomioimiseksi" !



SEKSISTÄ: Limakalvot saharaa ja hiivaakin oli, mutta eilen tuntui taas ihan kivalta. Pitää vain yrittää taas asennoitua uudella tavalla. Tuntuu, että joka päivä on eri kropassa;D Aika tärkeenä pidän sitä kuitenkin meidän suhteessa, koska lapset vievät muuten niin paljon huomiota. Sen jälkeen tuntuu taas, että olemme samalla aaltopituudella;)



MAHAN KOMMENTOINNEISTA: Itse saan paljon iso maha -kauhisteluja, ja toistaiseksi tuntuu neutraalilta. On se vain kumma, että yhtäkkiä odottavan äidin vartalo on julkisen arvostelun kohteena. Tekisi mieleni keksiä jokin pirullinen kommentti, jota voisi sitten toistella ensi kesänä niille samaisille mahan ihmettelijöille. Jotenkin kun tuntuu, että taitaa sitä vielä jäädä synnytyksen jälkeenkin...



PIKKU-TYYPILLE Positiivisia ajatuksia ja voimia muuton kynnyksellä! Pyydä paljon apua!



HUONOMUISTISUUDESTA: Nyt en enää muista, mitä muita asioita täällä puheltiin. Ehkäpä palailen.



OM rv 28+6

Janskulle isot ONNITTELUT täältä! Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan...



Onneksi en ole ainut, jonka mies on tästä raskaudesta pihalla. Oli lohduttavaa, etten ole ainut. Eilen vielä pisti silmään se toimittajan viesti. Sanoin miehellekin, että mitä ihme hemmottelua :) En silti epäile, etteikö mies heräis tähän uuteen vaiheeseen viimeistään synnytyssalissa :) Sitä se muuten oli miettinyt yksi päivä. Kauhisteli, että sekin on edessä. Muistutin sitä, että se sentään on vaan tukena ;)



( . ) Omaan paksuun masuun ei kummempia kuulu. Kovasti siellä on tänään potkuteltu. Nyt eilisestä lähtien ekan kerran tuntuu vähän kun potkuja ylöspäin. Tähän asti sellanen vipellys on tuntunut lähinnä alhaalla ja ylhäällä vaan sellasia pukkasuja. Ehkä siellä nyt ollaan pää alaspäin.



Esikoisen kanssa käytiin tänään lääkärissä, kun lämmöt lähti uudelleen nousuun ja viime yö valvottiin yskiessä. Hänellä olikin korvassa tulehdus. Keuhkotkin rohisi kuulemma, mutta siihen olisi riittäneet meidän keuhkolääkkeet. Korvan takia tuli nyt antibiootit. Ne saattaa nopeuttaa keuhkojenkin toipumista. Toisaalta poitsu on tosi sulonen, kun on niin reipas kipeenä. Toisaalta illat on ihan kauheita, kun poitsu käy niin ylikierroksilla eikä tajua mistään mitään. Eilen jo ajattelin, että kohta tässä showssa on vielä vauva mukana, huh huh.



Kohta lähdetään kyllä päiksyille. Tai taas yrittämään ainakin.



Laru rv 27+6

räkänokka pilaamassa muitten päivää... Janskulle onnittelut!



Mahasta oli joku kirjoittanut, mulle sanottiin eilen kylässä, että onpas se vielä pieni, vaikka on enää pari kuukautta aikaa. No, mulla kun on tuota selkää sen verran, ettei ihan heti eteen änkeä, voi vielä sanoakin noin, mutta loppuvaiheessa on mahaa sitten senkin edestä. Yhdessä välissä jo suunnittelin sanovani joka ainoalle, joka mahaa/kiloja kommentoi, että jaa, onko sullakin... Mutta en taida enää vaivautua. :) Kiitettävästi on ihmiset pysyneet hiljaa asiasta ja käsivarrenmitan päässä mahasta, niin ei ole tarvinnut päreitään polttaa. Mä kun oon vähän herkkänahkainen näin odotusaikana mahani puolesta. :)



Mutta ajatus vähän pätkii. Meinas poikakin myöhästyä koulusta, kun en meinannut päästä ajoissa sängystä ylös...



Äippä rv 30+2 (niisk!)

Terveiset Oulun päästä!

Lähes joka päivä olen käynyt täällä kurkistelemassa, en vaan ole itse saanut raapustettua mitään.

Viikko sitten viikonloppuna jouduin OYSiin verenvuodon takia, ja sainkin nauttia täysihoidosta peräti viisi vuorokautta. Sain varmuuden vuoksi kaksi pistosta kortisonia vauvan keuhkoja kypsyttämään, mutta onneksi vuoto loppui aika pian.

Mulla on etinen istukka (ainakin toistaiseksi), ja se voi alkaa vuotamaan kun kohdunsuu kypsyy. Ja niinhän se sitten alkoi, ehkä jo vähän aikaisemmin kuin mitä lääkäri ennusti.

Nyt sitten olen saikulla äitiysloman alkuun asti, yritän ottaa rauhallisesti. Se on aika vaikeaa, kun periaatteessa olo on ihan hyvä. Nosteleminenkin on kielletty, koetapa selitää sitä yksivuotiaalle :-)

Minä myös luin kovalla äänellä eilen miehelleni sen Vauva-lehden haastatteluilmoituiksen. Oli varmaan ihan uusia termejä hänelle :-)

Onnea matkaan kaikille, koetetaan pitää nämä vauvelit masussa vielä jonkin aikaa. Tosiaan kamala juttu tuo Helmikuisen vauvan menetys :-(



Skyy2 28+5

No niin, nyt on pinot luettu ja pannaan näppylät soimaan...Edellisis pinois oli niin paljo herkuista, että piti lukies käydä monta kertaa hakemas jotain syötävää. Aamupäivisin jääkaapinovi tuntuu olevan koko ajan auki. Vie varmaan hyvin energiaa...siis jääkaapin ja mä saan koko ajan energiaa, jostain kumman syystä.



VANILJA84:Kommentoisin sitä viikonlopun juttua eli mulla vähän samanlainen tilanne. Ex urheilijana, vaikka kauan sitte jo lopettanu niin liikkuminen kuuluu normaaliin elämään ja se tarkottaa jotain muuta kuin kävelyä...sillonki läähättää. On sellanen olo, että mummotkin on paremmas kunnos. Eikä se liikunta kiinnosta mua kauheasti näin raskaanaollessa, kun ei voi kunnolla tehdä mitä tekee. Ulkoilemas yritän käydä, että saa raitista ilmaa ja haaveilen, että loppukesästä vois alkaa hiljalleen kuntouttaa itteään rapakunnosta edes sellaseen olotilaan, että vois itteensä olla tyytväinen.



MINNIS80: rauta imeytyy paremmin, jos samaan aikaan ottaa B-vitamiinia, mutta en muista mikä niistä tarkasti. Kantsii kysyä apteekista. Voi olla ettei rauta yksinään imeydy riittävästi.



HEIDIS: Jaksamista!



PIKKU-TYYPPI: Onnea uuteen kotiin! Hienoa, että suhtautuivat hyvin päiväkodissa. Sehän on lain mukaan jokaisen itse päätettävissä, jos hoitoa tarvitsee, mutta usein siitä syyllistetään, vaikka ei tiedetä yhtään toisten voimavaroja ja elämäntilannetta. Onneksi olivat ymmärtäväisiä. Meillä on sentään auto, mutta rattaita olen minäkin miettinyt, kun asutaan toises kerrokses ilman hissiä ja alakerras ei ole kunnolla tilaa, että miten niiden kans tekis.



PELOISTA on ollut puhetta. Aluksi pelkäsin keskenmenoa, kun niitä oli taustalla. Nyt olen yrittänyt pitää ajatuksia koossa, ettei tulisi kauheita pelkotiloja, koska niitä ei tahdo saada pois mielestä. Eihän me koskaan tiedetä, mitä kaikkea voi tapahtua. Sitä voi tulla sairauksia tai kuka vaan voi kuolla koska vaan...raadollisesti ajateltuna. Vauvan kuolema vetää aina hiljaseksi. En tiä miten ne vanhemmat jaksaa, mutta toivon heille paljon voimia. Itellä alkaa hiljalleen kömpiä mieleen ajatuksia synnytyksestä;miten siitä selviää ja miten sen jälkeen osaa hoitaa vauvaa ja miten sitä kasvattaa.



MAHAN KOMMENTOINNISTA: Mulle tulee kommentteja, että onpa pieni maha. Sit ne kysyy kiloja ja sen jälkeen loksahtaa suu auki. Kiloja kun on mahan kokoon nähden tullu paljo. Mulle tääkin koko jo riittäs, mutta loppua kohden ollaan menos eli se on turha toivo, miettiä vaan, että mitenkähän paljo se viä kasvaa. Kohti elefanttikokoa!!!!



ISIEN MUKANA OLOSTA. Mun mies on ihan täysillä mukana raskaudessa. Se rasvailee, hellii ja juttelee mahaan. Välillä tulee olo, että huolehtii liikaakin, kun mä en sais tehdä yhtään mitään. Yhtenä päivänä telkasta tuli ohjelma, jossa synnytettiin ja mies istu sohvalla vedet silmissä. Minä vieres kauhusta valkosena, että millä mä tuon kokosen lapsen pusken ulos. Mies opiskelee (jollain muullakin oli sama tilanne) ja luulen, että alkaa puskea stressiä, kun aattelee, että perhe pitsä elättää ja miten jakaa riittävästi aikaa, kun on paljo kokeita ja tehtäviä.



Huh tulipa romaani kirjotetuksi...



Huuheli 29+3

Pikainen visiitti koneelle: paljon, paljon onnea!!

Kävin tossa esittelyistä lunttaas, että ollaan sun kans samanikäset ja melko lähekkäin syntyneitä kaloja (itellä oli siis 23.2. 28v.juhlat) Piti vaan mainita, sympatiseerata toista kalaa:)

Nyt en muista, mut oliks sunki mies vm. 76?

Tuli tosi hyvä mieli.



No, onneksi se mies heräsi ja sain ihanan lahjan: lahjakortin kauneushoitolaan jalkahoitoon! Mies on selvästi kuunnellut, kun olen valitellut, että jalat on ihan koppurat ja varvaslakat ihan ruotoset, kun en enää taivu koipiani hoitamaan. Illalla mennään ulos syömään eli aika kiva päivä tästä taitaa tulla, vaikka ukkeli lähteekin taas illalla keikalle.



ALMAEINO: Meillähän on siis muutakin yhteistä kuin rassaavat äidit ja taipumus esittää vauvoillemme väärnlaista musiikkia, heheh! Tosin mun mies on vm74. Myöhästyneet onnittelut toiselle kalalle viime viikkoisten syndejen johdosta!



MAHAN KOMMENTOINTI: Mua ärsyttää, kun puolituntemattomat kyselee kiloista. Mahani on koko raskauden ajan ollut suht kookas, vaikka normaalisti mahaa ei kauheasti ole (meidän perheen naiset kuuluu rintava-reitevä-persevä-ryhmään). Monet saattavat sanoa loukkaavastikin, vaikka tarkoittavat hyvää. Ehkä olen vaan liian herkkä..



HUONOMUISTISUUS: Mulla on iskenyt kauhea dementia. Eilen istuin mieheni kollegan (jonka kyllä tunnen hyvin) seurassa ja en kuollaksenikaan muistanut hänen nimeään. Eikä yli vuoden tuntemisen jälkeen oikein kehtaa kysyä, että mikäs nimesi olikaan.. Tänä aamuna, kun heräsin, iski mieleen ensimmäisenä, että Roberthan se oli.



MIEHEN MUKANA OLO: Meillä mies on kyllä ollut enemmän kuin kiitettävästi mukana jutun juonessa. Olen oikein välillä pysähtynyt pohtimaan, että kuinka se jaksaakin olla noin mahtava, vaikka mulla menee välillä kitinän puolelle.



No, nyt menen välillä pois täältä. Mies totesi juuri,että ensin valitan, kun se on niin paljon pois kotoa ja nyt, kun se on täällä, mä istun netissä...



Haleja kaikille!



Jansku 30+3 (onpas ihanaa kirjoittaa tuo kolmosella alkava numero)

Nyt on pikku hetki aikaa kirjoitella kun poika vielä nukkuu vaunuissa!



pikku-tyyppi: paljon jaksuja muuttoon, onhan se kyllä raskasta noiden rappusten kanssa liikkua sitten kahden lapsen kanssa. Ainakin kauppatavaroiden kanssa vinkiksi se että ota reppu aina kauppaan ettei tarvi käsissä kantaa kasseja vauvan lisäksi.



Huuheli: mä luin siitä rautapurkin selosteesta että se on c-vitamiini joka edistää raudan imeytymistä, parhaiten se kuitenkin imeytyy tyhjään vatsaan. Tiedä häntä sitten onko eri rautavalmisteissa eri systeemit.



apuva, en nyt muista mitä muut kirjoitti, Janskulille ainakin onnea kovasti! Mulla kans itsellä oli 28.2. synttärit joten kuuluun kans teidän kalojen joukkoon:)



Nyt pitää varmaan mennä katsoo joko se poika tuolla heräilee, moro

t:minnis80 rv 27+6

Ihanaa ihanaa, kevät on tuloillaan! linnut laulaa, aurinko paistaa ja lumi sulaa... :)! Minä niin rakastan kevättä ja kohta saadaan ihailla kevättä myös esikoisemme silmin..!



Ja Janskulle oikein oikein ihanaa synttäripäivää ja paljon halauksia <3!!



Joku kyseli perhevalmennuksesta. Meillä on tänään ensimmäinen perhevalmennus, vähän jänskättää mennä sinne ja miestä taitaa jänskättää hieman enemmän. Olen sanonut sille, että saa luvan raahautua sinne mukaani joka kerralla, koskee ne asiat myös häntä, eipä ole uskaltanut vastaväitteitä esittää :D!



Oletteko muut huomannut saman asian kuin minä, kynnet kasvavat superhurjaa vauhtia!! Olen aina saanut kärsiä hitaasti kasvavista rumista heikoista ja liuskoittuvista kynsistä, mutta nyt raskausaikana kasvavat hurjaa vauhtia ja ovat muutenkin todella hyvässä kunnossa! Olen aivan haltioissani ihanista (kerrankin) pitkistä kynsistäni, toivon vaan että tämä kynsien hyväkuntoisuus ei loppuisi raskauteen... :)! Pidätte varmaan ihan höperönä, mutta olen kerrankin iloinen ja ylpeä edes jostakin itsessäni.



Mahaan kohdistuneista kommenteista: Saan koulussa lähinnä kommentteja tyyliin " voi että kun on söpö massu, ja kun olet noin pienikokoinen niin se näyttää söpöltä!" :)! Kukaan ei tule lääppimään, muutama läheisempi kaveri saattaa kysyä että potkiiko se siellä ja saako kokeilla jos potkii. Muutama sanoi, että ei edes uskaltaisi kokeilla masua, kun pelkää että vauvaan sattuu :D! Lähinnä ihania ja hassuja kommentteja olen saanut. Paitsi yksi on sanonut minulle jatkuvasti ilkeällä tavalla mahastani, ja otan siitä aina itseeni! Muutaman kerran on kovasti ja yllättäen tökännyt mahaani, mutta sai siitä sellaiset huudot kaikilta muilta, ettei ole sen jälkeen tehnyt.

Joskus tuntuu inhottavalta pyöriä koulussa maha pystyssä, kun tietenkin kaikki kääntyvät katsomaan, ei niitä odottavia opiskelijoita tuola meidän koulussa näytä olevan ketään lisäkseni. Mutta tuijottakoot, ei se tästä ainakaan ihan vielä pienene, riittääpähän sitten tuijottamista :)!



( . ) napaan ei kummosempia kuulu, täällä sitä vaan melskataan ja potkitaan. Ja tehdään äitille istuminen mahdollisimman hankalaksi, työnnetään kinttukoipia kylkiluiden alle...



Pyörähdän vielä illemmalla uudemmin, jos vaan kerkiän! Nyt äkkiä evästä valmistamaan ja pikanen siivous ja sit onkin jo sen jännittävän perhevalmennuksen aika :)!

Voikaahan kaikki siskot hyvin ja nauttikaa tästä ihanasta keväisestä ilmasta <3 :)!



T: Mirmuska ja Vilperi 29+2

Minnis80: muistan, että iät ja ajat on sanottu C-vitamiinin auttavan, mutta jostain syystä on tosin jo aikaa jotain 6 vuotta ehkä niiiin siis asiaan annettiin raudan kanssa b-vitamiinia. Sillon sain molemmat kyllä piikkinä, kun oli rautavarastot niin heikot. Muistan kyllä yhden naisen kertoneen raskauksistaan, miten noi rautaarvot oli toisen aikana hyvät ja toisen aikana huonot, ihan sama oliko syöny rautaa vai ei. Tiedä sitä sitte, kun ei ole apteekkarin vikaa, kuulojuttuja ja omia kokemuksiahan nuo.



JanskuL:Oikein isot synttärionnittelut!!!!!



Huuheli

JANSKULILLE mahtavat synttärionnittelut kuin myös ALMAEINOLLE ja MINNIKSELLE myöhästyneet synttärionnittelut:)



JANSKUL ihan varmasti et voi mitenkään " pilata" vauvaasi. Tosta, että vauva on tyhjä taulu olen kyllä vähän eri mieltä. Näin ajattelin itsekin ennen esikoisen syntymää, mutta jouduin sitten huomaamaan, että hän oli kyllä oma tempperamenttinen itsensä heti vauvasta lähtien. Itse olin aiemmin esim. ajatellut, että jos lapset ovat huonoja syömään, niin heidät oli varmaan opetettu siihen. Tämänkin opin kantapään kautta, lapselle voi kyllä tarjota terveellistä ruokaa, muttei kuitenkaan pakottaa sitä syömään (tai voi tietysti, mutta tulokset ovat yleensä juuri päinvastaisia). Siinä olet tietysti oikeassa, että lapsen aivot ovat vielä kehittymättömiä vastasyntyneillä ja kaikki mitä me vauvojemme kanssa teemme luo yhteyksiä aivoihin ja muokkaa niitä tulevaisuutta varten. Vastuuntuntoinen tehtävä kyllä, mutta onneksi sitä ei tarvitse sen kummemmin ajatella, tehdä vaan kaikkea mikä tulee äideille luonnostaan, perushoitoa, sylissä- ja lähellä pitämistä, lepertelyä yms.



PIKKU-TYYPILLE jaksuja uuden asunnon hissittömyyden kanssa. Lapset kuitenkin kasvavat nopeasti ja oppivat kulkemaan portaissa suht pieninä, kun siihen on tarvetta. Me asuimme vielä vuosi sitten kolmikerroksisessa talossa ja tosi nopeasti ja hyvin lapset liikkuivat portaissa.



EMUNAINEN toi suuri sf-mitta ei toki välttämättä tarkoita, että vauva on tosi iso. Se saattaa vaan olla sinun ruumiinrakenteellesi sopiva tapa kasvaa. Minun vatsani on aina kasvanut yläkäyrän yläpuolella, nytkin viikolla 30+jotain mitta oli 33 cm. Viime raskaudessa vastaavalla viikolla 34 cm. Kuitenkaan lapset eivät ole syntyessään olleet mitenkään kauhean isoja:

1. tytär 3370 g

2. poika 4240 g

3. poika 4070 g



Nyt on pakko mennä tai pojat vielä satuttavat toisiaan, niin hurjat painit on menossa.



Kolmeplusyks ja 31+6