Itsenäisyyspäivän ihme!

Niin se sitten kävi että itsenäisyyspäivänä tyttömme syntyi rv 39+0.



Menin maanantaina osastolle käynnistykseen(sormelle auki ja pehmeä kohdunsuu), silloin sain kolme kertaa päivän mittaan sytotecia, muttei siitä saatu kuin yöksi muutamia supistuksia, jotka pisti lähinnä suoliston toimimaan. Aamulla sitten mua oltiin jo lähettässä kotiin lepäämään päiväksi, mutta pyysin lääkäriä kuitenkin tutkimaan tilanteen ja niin olikin supparit hieman auttaneet ja olin 2cm auki. Lääkäri sanoi että saan itse päättää että haluanko levätä välillä vaiko käynnistellään. Päätin että käynnistellään. Ehdotti ekaksi samaa kuin edellisenä päivänä eli sytotecia, mutta sitten sanoi että jos haluan vauvan tänään niin voidaan myös puhkaista kalvot. No tietenkin halusin!!!



No n. klo 10.40 pääsin saliin.

11 aikaan puhkaistiin kalvot, heti alkoi supistelemaan, kuitenkin ihan epämääräisesti eikä kauhean kipeesti. Puolen tunnin päästä siitä sain oksitosiinitipan, aluksi 24ml/h. Kahden kymmenen minuutin välein tippaa lisättiin, lopulta tuli 48ml/h.

Klo 12.45 kirjattiin synnytys käynnistyneeksi kun supistukset olivat kivuliaita ja säännöllisiä(väli 2-3min).

Klo 14.56 Kohdunsuu 3cm auki.

Samoihin aikoihin mulle iski kauhea heikotus ja meinasin pyörtyä. Menin pedille makaamaan ja mulle laitettiin sokeritippa. Sitten laitettiin kohdunsuupuudute, joka ei auttanut lainkaan.

Klo 15.11 Kohdunsuu 4cm auki. Supistukset järkyttävän kipeitä ja heikotuksen takia en pystynyt kuin makaamaan. Olin myös äärimmäisen väsynyt, en jaksanut pitää silmiäni auki. Tuntui ettei siitä selviä millään. Tilattiin epiduraali.

Klo 15.22 olin sanonu että " Ei vitsi, mä en tee tätä enää koskaan!"

n. Klo 15.40 laitetaan epiduraalia joka auttaa tosi nopeesti, supistukset tuntuvat enää paineentunteena ja tunnen olevani eri ihminen. Piristyn kovasti, juttelen ja jopa nauran!

Klo 16.37 Kohdunsuu 6-7cm auki, vauva tullut reilusti alaspäin. Kun kätilö oli sen tutkinut ja oli ovella menossa ulos, tuli seuraava supistus, joka sitten jatkuikin... Kätilö kerkesi mennä pois ja sanoin miehelleni että tää paineen tunne vaan jatkuu ja jatkuu...mietittiin paniikissa mitä tehdä. Mutta kun se tosiaan vaan jatkui niin soitettiin kelloa. Mies siinä oli hieman paniikissa että eihän se tule ja huusin jo että apua tuleeko se vai mitä tää on. Joku toinen kätilö tuli ovelle ja sanoin että paineentunne ei katoa, sanoi että hetki ja meni hakemaan meiän kätilöä. Soitettiin kelloa jo uudestaan kun tuntui että vauva tulee ulos.

Vihdoin kätilö tuli, tuntui ikuisuudelta, vaikka todellisuudessa ei varmasti kauan mennyt. Kätilö tutki tilanteen ja sanoi että enää hieman reunaa jäljellä ja sitten sainkin jo ponnistaa.

Klo 16.58 syntyi kaunis tummasilmäinen tyttö.



1. vaihe 4h3min

2. vaihe 10min



Minulle tuli vain pieni nirhauma, ei yhtään tikkiä.



Tytön mitat 3135g, 49cm sekä pipo 35cm



Tänään kotiuduttiin kun lastenlääkäri totesi tytön terveeksi.



Täällä siis onnellinen neljän hengen perhe. Isosisko 2v. on pitänyt pikkusiskoa sylissä ja on ottanut siskon hyvin vastaan(ainakin tähän mennessä).



Oksaska ja pikku prinsessa 2vrk